LEADER kasvua Suomessa 25 vuotta

Torsti Hyyryläinen

LEADER on eurooppalainen idea, joka on osoittautunut suomalaiseen maaperään hyvin sopivaksi. LEADER on tähän asti merkittävin maaseutupolitiikan tuloksena syntynyt järjestelmäinnovaatio Suomessa.

LEADER on lyhenne ranskan sanoista Liaison Entre Actions de Développement l’Économie Rurale. LEADER on Euroopan laajuinen toimintamalli, jossa ihmiset ja pienet yritykset pääsevät vaikuttamaan paikallistalouden ja laajemmin kotiseutunsa kehitykseen. Suomessa se on tullut 25 vuodessa tutuksi maaseudun kehittämisohjelmien myötä. Paikallisissa LEADER-ryhmissä (54 kpl) valmistellaan parhaillaan strategioita EU-ohjelmakaudelle 2021-2027. Kyseessä on viides ohjelmakausi, jossa Suomi on Euroopan unionin jäsenmaana mukana. Kaikkiaan LEADER-ryhmiä on Euroopassa nykyisin noin 2800.

Lue loppuun

Leaderin toinen mahdollisuus on nyt

 

Torsti_HyyrylainenIso-Britannian historiallisen brexit-äänestyksen jälkeen EU-kone nykii. Vanhalla tyylillä ei voida jatkaa. Uudistamisen paine on kova. Uuden EU:n on vahvistettava kansalaisten luottamusta järjestelmän toimivuuteen ja hyötyihin. Kansalaisten osallistumisen mahdollisuuksia pitäisi lisätä. Paikallisen osallistumisen muotoja voitaisiin vahvistaa kaikissa julkisen rahoituksen EU-ohjelmissa. Eduskuntavaalien 2019 jälkeen näemme, millaisen asennon Suomi ottaa 2020-luvun eurooppalaiseen yhteistyöhön. Lue loppuun

Indikaattoreilla on imua – mutta osuvatko ne oleelliseen?

pylkkanenJulkisesti rahoitetun kehittämishanketoiminnan erottamattomaksi vastinpariksi ovat ankkuroituneet vaikuttavuutta koskevat vaateet. Tämän seurauksena vaikuttavuuden arvioinnista on tullut usein toistuva selvitystyön kohde, jossa soveltavalla arviointitutkimuksella on keskeinen osansa.

Olemme arvioineet kuluneena vuonna Ruralia-instituutissa muun muassa kansainvälisiä Leader-hankkeita sekä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman (2007-2013) toimeenpanoa ja vaikuttavuutta paikallisella eli Leader-toimintaryhmätyön tasolla. Kummassakin toimeksiannossa toivottiin ehdotuksia toiminnan vaikuttavuuden mittareiden eli indikaattoreiden kehittämiseksi. Lue loppuun

Signaaleja Laatokan rannoilta

Blogitekstin on kirjoittanut professori Leo Granberg Ruralia-instituutista. Yhteystiedot:  leo.granberg@helsinki.fi

 

Teimme maaliskuun lopulla kymmenen päivän matkan Laatokan ympäristöön. Matkalla tapasimme kyläläisiä, yrittäjiä ja hallintoväkeä kuudessa kylässä ja kolmessa keskuksessa. Näiltä seuduin aloitimme kymmenen vuotta sitten kenttätutkimuksen Venäjällä. Tuolloin oli leimaa-antavaa työttömyys, alkoholismi, kamppailu viimeisten toimivien maatalousyritysten pelastamiseksi ja edes minimaalisen toimeentulon turvaamiseksi. Mummot luopuivat eläkkeestään, jotta lapset saataisiin koulutettua. Palkkaa ei maksettu, joten tavarat pantiin kiertämään velaksi. Nyt tuntui ilmassa olevan toivoa. Lue loppuun

Väitös: Leader-toimintaryhmä pyrkii tuloksiin poliittisen debatin sijaan

Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa toteutetussa YTM Marko Nousiaisen väitöstutkimuksessa tarkastellaan EU:n Leader-maaseudunkehitysohjelman suomalaista sovellusta. Nousiainen tarkasteli sitä, millainen osallistumisen järjestelmä Leader on, millaisia poliittisen toiminnan mahdollisuuksia se tuottaa ja millaisia ehtoja se poliittiselle toiminnalle asettaa. Ruralia-instituutissa tutkijana toiminut Nousiainen osoittaa työssään, että paikallinen toimintaryhmä ei ole uskottava paikallisen demokratian instituutio, kuten joissakin arvioissa on esitetty.

Leader-toimintaryhmä on rekisteröity yhdistys, joka kannustaa maaseudun asukkaita kehittämään omaa kotiseutuaan, lisäämään sen viihtyisyyttä sekä synnyttämään uusia työpaikkoja ja yrityksiä. Suomessa toimii useita kymmeniä toimintaryhmiä. Tutkimuksen tavoitteena oli suomalaisen Leader-toiminnan poliittinen tulkinta, eli pyrkimyksenä oli kasvattaa ymmärrystä siitä, mitä poliittista sen toiminnassa voidaan nähdä.

Leaderiä koskevissa keskusteluissa kansalaisten suora osallistuminen toimintaan on nähty keskeisenä arvona. Kuitenkin myös valtio vaikuttaa toimintaryhmiin monin tavoin. Erityisen tärkeäksi koettiin osallistujien keskinäinen, tavoitteita ja toimintaa ohjaavia arvoja koskeva yhteisymmärrys. Kiistat ja ristiriidat puolestaan esitettiin vakavana uhkana toimintaryhmätyölle.

– Yhteisymmärrys ryhmätyössä tekee epäilemättä yhteisten tavoitteiden toteuttamisen helpommaksi, mutta samalla sen voi nähdä estävän kiistanalaisia kysymyksiä koskevan poliittisen debatoinnin mahdollisuutta, Nousiainen toteaa.

 Nousiaisen mukaan suomalainen Leader-toiminta on pikemminkin maaseutupoliittisen politiikkaohjelman toteuttamisen väline kuin paikallinen yhteiskunnallisia kysymyksiä koskeva keskusteluareena. Toimintaryhmätyö pyrkii ennemminkin tuloksellisuuteen ja tehokkuuteen kuin käsittelemään yhteiskunnallisesti kiistanalaisia asioita avoimen ja julkisen debatoinnin kautta.

 Nousiainen sovelsi työssään etnografista tutkimusmenetelmää. Siinä toteutettiin osallistuvaa havainnointia Leader-toiminnan parissa, haastateltiin aktiivisia toimintaryhmätoimijoita sekä luettiin erilaisia kirjallisia lähteitä: politiikkaohjelmia, oppaita, tutkimuksia ja arviointeja.

 

 Lisätietoja:

Marko Nousiainen

050 364 0979

marko.k.nousiainen@jyu.fi  

 

 Julkaisu:

 Marko Nousiainen: Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen LEADER-toiminnan poliittisuuksista. Julkaisuja 24. 169 s. 2011.

Väitöskirjan on julkaissut Helsingin yliopiston Ruralia –instituutti. Väitöskirja löytyy osoitteesta http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/julkaisut.htm

 

 Marko Nousiainen valmistui ylioppilaaksi Iisalmen Lukiosta vuonna 1997. Hän aloitti syksyllä 1998 valtio-opin opinnot Jyväskylän yliopiston Yhteiskuntatieteiden ja filosofian laitoksella ja valmistui yhteiskuntatieteiden maisteriksi vuonna 2004. Vuosina 2004–2010 hän on työskennellyt tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin Mikkelin toimintayksikössä. Väitöstyö on saanut rahoitusta Suomen Akatemialta, maa- ja metsätalousministeriöltä/ maaseutupolitiikan yhteistyöryhmältä sekä Suomen kulttuurirahastolta.      

 YTM Marko Nousiaisen valtio-opin väitöskirjan “Hallinta, osallistuminen ja toimijuus – tulkintoja suomalaisen Leader-toiminnan poliittisuuksista” tarkastustilaisuus pidettiin  20.1.2012 kello 12. ( Seminaarinmäki, Historica, H320, Jyväskylä.) Vastaväittäjänä toimi professori Hilkka Vihinen (MTT, Taloustutkimus) ja kustoksena professori Marja Keränen (Jyväskylän yliopisto).