Matkailussa aitous luo pohjan kestävyydelle

Viime vuoden lokakuussa minua pyydettiin mukaan tutkimushaastatteluiden tekemiseen ja analysoimiseen Kohti kestävää matkailua Etelä-Pohjanmaalla-hankkeeseen.

Haastatteleminen on aina oppimisprosessi. Niin haastattelijalle kuin haastateltavalle. Se alkaa valmistautumisesta. Haastattelijalla on oltava riittävä esiymmärrys tutkittavasta ilmiöstä, muuten tulee helposti kysyneeksi vääriä asioita, tai ei kykene tyydyttävällä tavalla vastaamaan haastateltavien tarkennuspyyntöihin. Itse palautin kestävän matkailun aihepiirin mieleeni muun muassa instituuttimme aikaisempia julkaisuja lukemalla. Silmäilin myös esimerkiksi alan klassikkoa, YK:n julkaisemaa Brundtlandin raporttia vuodelta 1987.

Haastateltavien valitseminen on aina oman pohdintansa paikka. Millä perusteilla mukaan otettava joukko rajataan? Kuinka monta? Pieniä vai suuria, vanhoja vai uusia, miltä paikkakunnilta, miltä toimialoilta ja niin edelleen. Lue loppuun

Minne menet ruoantuotanto?

Eksoottisia hedelmiä, lammasta Uudesta-Seelannista, ranskalaista patonkia ja hyllymetreittäin eurooppalaisia juustoja. Kauppojen ruokahyllyt notkuvat tuotteita ympäri maailmaa ja tarjonta onkin runsaampaa kuin koskaan aikaisemmin. Sesongista riippumatta. Kuluttajat ovat tottuneet, että mitä tahansa ruokaa on saatavilla lähes vuorokauden ympäri. Myös oman kylän kaupasta. Entä kotimaiset tuotteet? Valion kevytmaito, arkijuusto, HK:n sininen lenkkimakkara ja Vaasan ruispalat ovat tuttuja tuotteita läpi maan. Keskittynyt elintarvikkeiden jalostus ja kauppa ovat johtaneet tilanteeseen, jossa samat tuotteet löytyvät kauppojen hyllyiltä Hangosta Utsjoelle ja kansalaisen täytyy valita ostopaikka kahden kirjaimen väliltä. Lue loppuun

Maaseudut ja kaupungit – yhdessä kestävämpiä

30 vuotta sitten, helmikuun 1. päivänä vuonna 1988 tuli voimaan Helsingin yliopiston kanslerin hyväksymä Maaseudun tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtosääntö. Sitä voidaan pitää nykyisen Ruralia-instituutin perustamispäivänä. Käytännön toiminta käynnistyi tämän jälkeen sekä Mikkelissä että Seinäjoella. Tuolloin Suomessa elettiin ennennäkemättömän nousukauden taitosta kohti syvän laman aikaa. Lue loppuun

Karumpi totuus elämästä Kiinassa

blogiinRuralia-instituutin apurahatutkija Susanna Keskinarkaus 

Olen reilun kahden vuoden Kiinassa asumisen aikanamme kirjoitellut blogia, jonka sävy on ystäväni mukaan muuttunut innokkaasta arkiseksi ja arkisesta tympääntyneeksi. Olen itsekin ihmetellyt, että ei kai kulttuurishokki voi vuosikaupalla kestää ja eikös siinä pitäisi mielialan noustakin eikä vain koko ajan laskea. Mutta siinä missä ihmeellisiin tapoihin ja erilaiseen elämätyyliin voi tottua, ei jatkuvasti huononevaan ympäristöön ja kärsivään terveyteen totu millään. Lue loppuun