Onko hyvä ruoka maukasta, elämyksellistä vai turvallista? Osa 1/3: Kiina

O5-vuotias poikani tuijottaa epäluuloisesti noin kahtakymmentä pyöreän pöydän keskellä pyörivää ruokalajia ja valitsee viimein (painostettuna) sen, mikä muistuttaa eniten lauantaimakkaraa. Kylmä, vaaleanpunainen leike maistuukin etäisesti natriumglutamaatissa uitetulle possulle eli menee alas. Mieheni kiinalaiset työkaverit hämmästelevät lapsen valintaa. ”Harvalle länsimaiselle lapselle maistuu tuo siivutettu sian sisäkorva!” Ja minä hyssyttelen tässä vaiheessa jo sujuvaa englantia puhuvan pojan edessä, että ”sanotaan sitä vain makkaraksi”. Samalla kelaan päässäni, että ei sioissa tainnut ainakaan hullun lehmän tautia olla… Lue loppuun

Tieto on valtaa

OIstun pilvenpiirtäjässä kiinalaisessa 6 miljoonan hengen pikkukaupungissa. Ympärilläni avautuu näkymä lasiseinäjäisiä pilvenpiirtäjiä ja monta kymmentä rakenteilla olevaa vastaavaa rakennusta. Huoneiston lattiat ovat marmoria ja parkettia. Huoneessa hyrrää automaatti-ilmastointi ja ruotsalainen ilmanpuhdistin. Pilvenpiirtäjän juurella näen siirtotyöntekijöiden asentavan juuttiköysiä 200-metrisen rakennuksen pesemisoperaatiota varten. Heidän ohitseen ajaa autotallista jono Maserateja, Porscheja ja Bentleyjä. Olen maailman talouden uudessa keskuksessa. Tai näin Wall Street Journal sitä varmaan kutsuisi … jos vain saisin sen Internet-sivut auki!

Lue loppuun

Karumpi totuus elämästä Kiinassa

blogiinRuralia-instituutin apurahatutkija Susanna Keskinarkaus 

Olen reilun kahden vuoden Kiinassa asumisen aikanamme kirjoitellut blogia, jonka sävy on ystäväni mukaan muuttunut innokkaasta arkiseksi ja arkisesta tympääntyneeksi. Olen itsekin ihmetellyt, että ei kai kulttuurishokki voi vuosikaupalla kestää ja eikös siinä pitäisi mielialan noustakin eikä vain koko ajan laskea. Mutta siinä missä ihmeellisiin tapoihin ja erilaiseen elämätyyliin voi tottua, ei jatkuvasti huononevaan ympäristöön ja kärsivään terveyteen totu millään. Lue loppuun