Hannele Suvanto on Ruralia-instituutin väitöskirjatutkija.

Tekoälysovellus ChatGPT (Generative Pre-trained Transformer) on kohauttanut viime viikkoina ja syystäkin. Open AI:n kehittämä ChatGPT –tekoälysovellus on huikea menestys, kuin uusi paranneltu ja luova Google, joka vastaa kysymyksiin chatin tapaan ja tuottaa ihmisen kirjoittaman tekstin kaltaista tekstiä hetkessä kohtalaisen sujuvalla suomen kielellä.

Sovelluksesta on tullut niin suosittu, että välillä se jumiutuu suuresta käyttäjämäärästä. Ei ihme, sillä ChatGPT:n mahdollisuudet ovat vasta löytymässä. Käyttäjät kertovat hyödyntävänsä sitä esimerkiksi nopeisiin, tiiviisin ja täsmällisiin tiedonhakuihin, uusien näkökulmien löytämiseen, pitkien tekstin tiivistämiseen, synonyymisanakirjana, yrityksien strategiatarinoiden kirjoittamiseen, tuotteiden tarinallistamiseen, tenttikysymysten laadintaan ja koulutehtävien kirjoittamiseen.

Itse ChatGPT vastasi, että sovellusta voi käyttää kysymyksiin vastaamisessa, tekstin luomisessa, keskustelukumppanina tai tekstin käsittelyyn ja luomiseen liittyvien tehtävien automatisoinnissa.

Mutta varoittava sana: ChatGPT myös valehtelee sujuvasti ja keksii faktoja, jotka eivät pidä paikkaansa. Disinformaatiota tekoälyn tapaan siis. Kahdeksanvuotiaan lapseni esittämään mahdottomaan kysymykseen tekoäly antoi vastauksen, mutta ei mainintaa alkuperäisen kysymyksen mahdottomuudesta. Tarkkana pitää olla paitsi faktojen, myös eettisten tietojen äärellä. Tekoälysovelluksen kehittäjä Open AI:lla on jonkinlaiset eettiset ohjeet tietoturvaan, yksityisyyteen, tasa-arvoon ja avoimuuteen liittyen, mutta ihminen osaa kyllä jallittaa tekoälyä. Arvellaan, että oppivan tekoälyn toteuttamat verkkohyökkäykset ovat tulollaan.

Kuva: Rodeo.

Korkeakouluissa tekoälyn mahdollisuudet hyvässä ja pahassa on jo huomattu ja myös minä syötin sinne kurssini tehtävänannot. Onneksi vastaukset olivat sisällöllisesti niin suppeita, että niillä eivät kurssilaiseni läpi pääse. Tehtävien pilkkominen pienemmiksi kysymyksiksi ja lisäkysymyksiksi saattaa kuitenkin antaa opiskelijalle hyviä näkökulmia ja jopa plagioitavia päätelmiä.

Sittemmin ajatukseni karkasi maallisempiin asioihin. Olen mukana YDIRE–hankkeessa, jossa keskeisessä roolissa on digitaalisuus ja sen käyttäminen pienten elintarvikealan yritysten resilienssin eli muutosjoustavuuden vahvistamisessa. Kysyin tekoälyltä, että mitä tarkoittaa yrityksen resilienssi. Helppo, pieni kysymys, johon tekoälysovellus vastasi napakasti. Jos aihe olisi kysyjälle vieras, vastaus olisi johtanut useampaan lisäkysymykseen, kuten synonyymin (muutosjoustava) etsimiseen.

 ”Yrityksen resilienssi tarkoittaa yrityksen kykyä joustaa ja sopeutua haasteisiin ja muutoksiin liiketoiminnassa. Se viittaa yrityksen kykyyn välttää tai hallita riskit ja vastata muutoksiin sekä säilyttää toimintansa jatkuvuus ja menestys. Yrityksen resilienssi perustuu sen rakenteiden, prosessien ja johtamistavan tehokkaaseen suunnitteluun ja toteutukseen. Hyvä yritysresilienssi auttaa yritystä sopeutumaan nopeasti ja tehokkaasti muutoksiin ja varmistaa sen jatkuvan menestyksen ja kasvun tulevaisuudessa.” (Tekoälysovellus ChatGPT)

Resilienssin parantamisen keinoja kysyin sekä englanniksi että suomeksi. Yllätyksekseni tekoälysovellus antoi hyvät, joskin aika erilaiset vastaukset. Vastaukset olivat listamaisena luettelona. Englanniksi sovellus listasi kahdeksan ja suomeksi kuusi keinoa parantaa yrityksen resilienssiä. Vain kaksi keinoa oli osittain samoja molemmissa listoissa.

Kuva: Rodeo

Lisäksi englanniksi tekoälysovellus muistutti, että listattujen keinojen tai strategioiden yhdistelmä voi auttaa pientä elintarvikeyritystä parantamaan resilienssiään ja lisäämään mahdollisuuksiaan menestyä pitkällä aikavälillä. Suomenkielisessä tuloksessa oli myös muutama kieliopillinen virhe sekä useampi laadullisesti huonosti muotoiltu kohta, mutta kaiken kaikkiaan tulos oli yllättävän hyvä yksinkertaistettu tiivistelmä aiheesta, vaikkakaan ei täydellinen.

Testauksien yhteenveto korjattuine kielioppivirheineen kysymykseen siitä, miten pieni elintarvikealan yritys voi parantaa resilienssiään:

1. Monipuolista tuotteita ja markkinoita: Erilaisten tuotteiden tarjoaminen voi auttaa yritystä minkä tahansa tuotteen kysynnän vaihteluissa ja vähentää riippuvuutta yhdestä tuotteesta tai markkinasta.
2. Rakenna vahvat suhteet tavarantoimittajiin: Hyvien suhteiden ylläpitäminen tavarantoimittajien kanssa voi auttaa varmistamaan ainesosien tai raaka-aineiden jatkuvan toimituksen ja auttaa reagoimaan nopeasti mahdollisiin muutoksiin tarjonnassa ja kysynnässä.
3. Kehitä uskollinen asiakaskunta: Uskollisen asiakaskunnan rakentaminen erinomaisen asiakaspalvelun ja laadukkaiden tuotteiden avulla voi auttaa yritystä taloudellisesti vaikeina aikoina.
4. Luo joustava liiketoimintamalli: Kyky sopeutua muuttuviin markkinaolosuhteisiin voi auttaa yritystä selviytymään vaikeina aikoina.
5. Investoi teknologiaan: Automaatio ja muu tekniikka voivat auttaa lisäämään tehokkuutta ja alentamaan kustannuksia.
6. Hyödynnä digitaalisia työkaluja: Hyödynnä digitaalisia työkaluja, kuten pilvipalveluita ja mobiiliapplikaatioita, jotta voit nopeasti reagoida ja hallita yrityksen toimintoja.
7. Ota käyttöön kestäviä käytäntöjä: Tämä voi auttaa vähentämään kustannuksia ja houkuttelemaan ympäristötietoisia asiakkaita.
8. Luo vankka markkinointisuunnitelma: Tämä voi auttaa lisäämään näkyvyyttä ja houkuttelemaan uusia asiakkaita.
9. Hallitse varastoja: Varmista, että yritykselläsi on tarpeeksi varastoja tärkeimpien raaka-aineiden varalta, jotta voit jatkaa toimintaasi mahdollisten häiriöiden varalta.
10. Varaa käteispuskuri: Kassareservi voi auttaa pientä elintarvikeyritystä selviytymään kriisitilanteesta.
11. Riskienhallinta: Arvioi säännöllisesti yrityksen mahdolliset riskit ja kehitä suunnitelmia niiden varalta.
12. Henkilöstön koulutus: Kouluta henkilöstösi varautumaan ja tarjoamaan nopeita ratkaisuja mahdollisiin häiriöihin.

Yllä oleva resilienssikeinojen lista on vasta yleisluontoinen, joten yksittäisen yrityksen pitää osata soveltaa sitä juuri omaan liiketoimintaansa. Lista on vasta alku erilaisille pienille ja isoille tehtäville ja muutoksille yrityksessä. Eikä lista ole edes täydellinen. Esimerkiksi yrittäjän oma jaksaminen ja perhe ovat pienissä, jopa yksinyrittäjien, yrityksissä erittäin keskeisessä roolissa, mutta listassa ei edes mainita yrittäjää.

Myös laajempi ennakointi ja tulevaisuusajattelu isojen ilmiöiden, kuten yhteiskunnallisten tai kuluttajakäyttäytymisen muutosten osalta puuttuvat. Juuri nyt tämä aika on opettanut, että maailman tapahtumista kannattaa todellakin olla selvillä ja miettiä, miten ne vaikuttavat omaan yritykseen ja luovatko ne kenties kokonaan uusia (selviytymis)mahdollisuuksia.

Jatkoin myöhemmin sovelluksen testaamista muun muassa yritysten strategiaan ja arvoihin liittyen ja huomasin vastauksissa tiettyjä yhteneväisyyksiä. Sovellus yksinkertaistaa asioita listamaisilla luetteloilla ja pyörittelee samankaltaisia vastauksia, kun teemaa yrittää lähestyä muuttamalla alkuperäistä kysymystä hiukan täydennyksen toivossa. Esimerkiksi omien kysymyksieni vastauksissa toistui luomutuotanto, mikä sai pohtimaan sitä, miten paljon tekoäly heijastaa käyttäjiensä arvoja ja mikä on lopulta todellisuus.

Välillä lisäkysymysten esittäminen kannatti, sillä varsin yleisluonteinen vastaus sai hiukan enemmän asiasisältöä. Kuitenkaan yritysten digitalisaation kehittämisen onni ja autuus ChatGPT ei yksinään ole, mutta yhtenä hyvänä työkaluna se voi toimia, kunhan tiedostaa, että kaikessa kauneudessaan tekoäly on silti vajavainen, kuten myös ihmisäly.

Hannele Suvanto

Kirjoittaja on väitöskirjatutkija ja mukana hankkeessa ”YDIRE – Yritystenvälisen yhteistyön ja digitalisaation avulla kohti resilienssiä lyhyissä elintarvikeketjuissa”