Feministinen lakeus

Suomessa on juuri järjestetty kahdet vaalit, joissa naiset menestyivät hyvin. Ministereissäkin on nyt naisenemmistö ja uusi komissaari on myös todennäköisesti nainen. Vaikka Etelä-Pohjanmaa on maakuntana ollut lasikattojen murtamisessa hyvin asialla, uusimpaan eduskuntaan lähti Vaasan vaalipiiristä vain kolme naista. Se on erikoinen tulos, kun kansanedustajia on kaikkiaan 16. Jos Jutta Urpilaisesta tulee komissaari, niin tilalle nousee vaasalainen Matias Mäkynen ja suhdeluku on sen jälkeen 2/14. Kyseessä on varmaankin onneton työtapaturma, joka ei heijastele mitään sen suurempaa asennemuutosta. Pitää muistaa, että molemmat naispääministerit ovat kuitenkin olleet lakeuden kasvattamia ja tukemia. Antti Tuurinkin mukaan Etelä-Pohjanmaalla viisaus asuu erityisesti ’vanhoissa’ naisissa.

Etelä-Pohjalaisten ennakkoluulottomuutta ja sinnikästä tahtoa naisten perinteisen roolin murtamiselle indikoi mielestäni kuitenkin parhaiten se, että maakuntalinnuksi on valittu kuovi. Näin kesän kynnyksellä ja kuovin huutoja kuunnellessa, on hyvä tutustua, millaiseen jakoon vanhempainvapaiden käytössä Kuovin perheessä on päädytty.

Isäkuoviksi haluava palaa etelän reissulta hieman tulevaa äitiä aikaisemmin ja etsii rperheelle sopivan asuinpaikan. Kun äiti sitten ehtii paikalle, se nyökkää hyväksyvästi. Munat haudotaan yhteistuumin, mutta kun lapsiarki olisi kuoriutumisen jälkeen alkamassa, lähtevät tuoreet äidit tyttöporukalla viettämään loppukesää etelän aurinkoon. Siis oikeastaan siinä heti juhannuksen jälkeen. Koko kolean kesän vauvaruljanssi jää siis yksin isän kontolle, joka muuttaa sitten joskus elokuun lopulla yhdessä kitisevän lapsilauman kanssa. Maakunta, joka olisi suhtautunut naisten rooliin perinteisen ahdasmielisesti, ei kuuna päivänä olisi valinnut juuri kuovia kaikista Suomen linnuista identiteettiään ja sielunmaisemaansa kuvaamaan.

Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu on isokuovi. Kuva: Martha de Jong-Lantink, linkki käyttöoikeustietoihin: https://creativecommons.org/licenses/by-nc-nd/2.0/

Kuovi ei ole kahlaajien joukossa kuitenkaan radikaalein feministi vaan joukosta löytyy lajeja, joilla käsitys tasa-arvosta on jo oikeasti vääristynyt. Esimerkiksi vikloilla äidit lipeävät jo hautomisestakin, kun muuttojalkaa alkaa vipattaa. Lastenhoito ei vaan kiinnosta ja käytännössä kaikki vastuu jää isälle. No, lintumaailmasta löytyy tietysti lukuisasti myös toiseen suuntaan olevia versioita. Esimerkiksi toksiseen machokulttuuriin leimautunut metso ei paljon isyysvapaista ole innostunut. Hirveän soitimella tapahtuneen meuhkaamisen jälkeen paritellaan ja varsinaista parisuhdetta ei pääse edes kehittymään. Lapsiaan ei metsoisä koskaan tapaa saati tunne, vaikka tulisi metsässä vastaan. Keski-Suomen maakuntalintu on muuten metso. Ja Pohjois-Karjalassa käki, jonka käsitys perhearjesta on ehkä kaikkein kieroutunein. Hulttiovanhemmat ulkoistavat lastensa huollon tylysti muiden riesaksi, kun ei vaan voisi vähempää napata. Onneksi lintujen, ja vielä pitkäjalkaisten sellaisten, joukossa on myös oikeita ja moderneja tasa-arvon kannattajia. Sellaisia, joilla sukupuolten väliset velvoitteet ja oikeudet ovat hienosti kohdallaan. Paras esimerkki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu kurki, joka tähtää tasaisen työnjaon lisäksi elinikäiseen parisuhteeseen.

Ruralia-instituutin johtaja
Sami Kurki

3 thoughts on “Feministinen lakeus

  1. Kurki kirjoittaa viisaita kuovista. Kielessämme on muuten kolme lintua, joiden nimi on samalla vebin käskymuoto: kuovi, leivo ja kurki!

  2. Hei Sami, olipa riemastuttavaa lukea juttusi, tulin heti hyvälle tuulelle! Olipa tyypillistä Samia: tiukka ja tärkeä asia muotoiltuna helposti sulavaan muotoon maustettuna huumorin sokerilla. Hyvältä maistui!

  3. ”Kurki tähtää tasaisen työnjaon lisäksi elinikäiseen parisuhteeseen” Aivan naistenlehtien henkilökuvamatskua, kun hieman irrotetaan kontekstista! 😀 Terävä käyttäytymistieteellinen näkökulma kaiken kaikkiaan, kiitos Sami ajatusten jakamisesta.

Kommentointi on suljettu.