Nykyisen Seinäjoen keskustan kehittämisen juuret ovat 1990-luvulla

Seinäjoen keskustan kehittäminen on aihe, joka nousee eri medioissa pinnalle tuon tuostakin. Toisinaan uutisvirtaa seuratessa tulee sellainen olo, että ennen tätä päivää aluetta ei kehitetty, vaan sen annettiin taantua. Todellisuudessa keskustaa on kehitetty koko kaupunkiajan. Valitut kehittämisen painopisteet ovat toki olleet erilaisia kuin nyt. Vuosien saatossa ne ovat myös voineet vanhentua ja muodostua suoranaisiksi rasitteiksi alueen elinvoimalle. Lue loppuun

Vapaissa tiloissa Seinäjoella ja Venetsiassa

Kuva Jaana Huhtala

Seinäjoen Apila-kirjasto yhdessä muiden arkkitehtuuriltaan kiinnostavien kirjastojemme kanssa tarjoaa Venetsian biennaalissa yhden näkökulman siihen, mitä on ”Freespace”. Toukokuusta marraskuuhun saakka avoinna olevassa biennaalissa on teemana vapaa ja ilmainen tila. Teema kiinnittää huomion arkkitehtuuristen ratkaisujen mahdollisuuksiin tukea esimerkiksi rakennettujen tilojen käyttäjien hyvinvointia ja tasa-arvoa. Teemalla halutaan korostaa myös luontoa tilana, joka tarjoaa käyttäjilleen lukuisia palveluita, sekä arkkitehtuurin kykyä sitoa mennyt, nykyinen ja tuleva aika.

Lue loppuun

Osuustoiminnan pelipaikkoja sotessa

Niina KuuvaToisinaan kannattaa sukeltaa vieraisiin vesiin. Itse tein näin työkavereideni innoittamana ja lähdin tutkimusmatkalle Pellervo-seuran järjestämään Sote ja osuustoiminta -seminaariin. Seminaarin tavoitteena oli tarkastella, miten osuustoimintamalli voisi olla rakentamassa kansalaislähtöisiä, toimivia ja tehokkaita sosiaali- ja terveyspalveluita. Lue loppuun

Kärpästen herra – ajatuksia lomalta paluusta

Aapo_blogiinYleisradion uutisointia useamman vuoden seurattuani olen tullut siihen käsitykseen, että kesäloma on työssäkäyvän ihmisen vaarallisinta aikaa. Elämänhallinta lähtee lapasesta terassilla tai sitten muuten vain havahtuu elävänsä vääränlaista elämää, siis olevansa esimerkiksi väärässä työssä tai asuvansa väärän ihmisen kanssa Lue loppuun

Hyvinvointia kulttuurista?

 

Ruralia-instituutin projektipäällikkö, YTT Aapo Jumppanen

Olen viime aikoina etsinyt tutkimuskirjallisuudesta tietoja kulttuurin hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta.  Koen olevani etuoikeutettu, että saan tarkastella näin yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta –  onhan todettu, että esimerkiksi elokuvissa, konserteissa, museoissa ja taidenäyttelyissä käyvät ihmiset elävät keskimääräistä pidempään (Mm. Bygren, Konlaan ja Johansson 1996). Lue loppuun