Hyvinvointia kulttuurista?

 

Ruralia-instituutin projektipäällikkö, YTT Aapo Jumppanen

Olen viime aikoina etsinyt tutkimuskirjallisuudesta tietoja kulttuurin hyvinvointia lisäävästä vaikutuksesta.  Koen olevani etuoikeutettu, että saan tarkastella näin yhteiskunnallisesti merkittävää aihetta –  onhan todettu, että esimerkiksi elokuvissa, konserteissa, museoissa ja taidenäyttelyissä käyvät ihmiset elävät keskimääräistä pidempään (Mm. Bygren, Konlaan ja Johansson 1996).

Epäluuloisena ihmisenä ja tutkijana joudun kuitenkin suhtautumaan tähän väitteeseen pienellä varauksella. Useampaan kertaan olemme kollega Timo Suutarin kanssa miettineet sitä, minkälainen kulttuuri tai taide edistää ihmisen hyvinvointia tehokkaimmin. Edistääkö esimerkiksi korkeakulttuuri hyvinvointia populaarikulttuuria paremmin? Voidaan myös kysyä mikä taiteenlaji kohentaa hyvinvointia parhaiten. Onko se musiikki, teatteri vai kenties kirjallisuus? Entä mitä nyt sitten ylipäätään voidaan kutsua taiteeksi tai kulttuuriksi? Onko esimerkiksi Youtube-videoiden tekeminen taidetta? Tai onko historiantutkimus ”suurinta taidetta”, kuten eräs vihainen professori minua opiskeluaikana valisti.

Kulttuurin yhteyttä hyvinvointiin on tutkimuskirjallisuudessa tuotu esille useiden ulottuvuuksien kautta. Esimerkiksi Markku T. Hyypän ja Juhani Mäen (2003) mukaan kulttuurin terveyttä edistävä vaikutus perustuu pääosin sosiaaliseen osallistumiseen, joka lisää ihmisten hyvinvointia.  Yhdessä tekeminen ja kokeminen siis estävät paljon puhuttua syrjäytymistä ja antavat ihmisille voimia elää pidempään.  Sekä kulttuurin kuluttamisella että kulttuuritoimintaan osallistumisella on havaittu olevan positiivisia vaikutuksia elämänlaadulle ja terveydelle. (Nummelin 2011, 3).

Hanna-Liisa Liikasen (2003, 2010) mukaan taide- ja kulttuuritoiminnassa on neljä ihmisen hyvinvointiin vaikuttavaa tekijää.  Taide ensinnäkin tarjoaa mahdollisuuden kokea taiteellisia tuntemuksia ja merkityksellisiä esteettisiä kokemuksia. Toiseksi ihmiset, jotka ovat taiteen kanssa tekemisissä kokevat oman terveytensä paremmaksi ja elämänsä tyydyttäväksi. Kolmanneksi taideaktiviteetit lisäävät yhteisöllisyyttä ja verkostoja, joiden avulla yksilö voi paremmin hallita omaa elämäänsä. Neljänneksi taide tekee asuin- ja työympäristöistä miellyttävämpiä ja houkuttelevampia.

Kulttuuri näyttäisi siis tutkimusten valossa lisäävän hyvinvointia, mutta käytännössä yhteyden osoittaminen taideharrastusten ja parantuneen terveydentilan välillä ei ole laisinkaan ongelmatonta.  Esimerkiksi taidetta harrastavien ihmisten muita alhaisemmaksi osoitettu kuolleisuus voi johtua myös jostakin muusta tekijästä kuin taiteesta (Johansson, Konlaan, Bygren 2001, 229). Hyvinvoinnin lisääntymisen osoittaminen on vaikeata myös siksi että tutkimuksissa hyvinvointia mitataan sangen kapeilla rajauksilla (Liikanen 2010, 64), jolloin käsitys taiteen vaikutuksesta ihmisen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin voi jäädä vaillinaiseksi.

Kulttuurin hyvinvointivaikutuksien osoittaminen tieteen keinoin on siis ristiriitainen prosessi, jossa tulkinnanvaraa on runsaasti – aivan kuten taiteessakin.

 

2 thoughts on “Hyvinvointia kulttuurista?

  1. Mielenkiintoista pohdintaa. Itse olen kokenut työssäni, miten esim. kirjastonkäyttö auttaa selvitytymään yhteiskunnan vaatimuksista, elämän kolhuista. Kirjallisuus, kirjastojen tapahtumat virkistävät, antavat tietoa ja nautintoa. Kirjastokortti pidentää ikää, väitän minä.

  2. Kirjastot ovat tosiaan erittäin tärkeitä matalan kynnyksen kullttuuripalveluita. Kirjastoon on helppo tulla ja monipuoliset kokoelmat vastaavat monenlaisiin kiinnostuksen kohteisiin. Kirjastot ovat totta tosiaan tärkeitä paikkoja.

Kommentointi on suljettu.