Itä-Suomen yliopiston Savonlinnan kampuksen ympärillä viime aikoina käyty keskustelu kuvaa hyvin sitä, että koko suomalainen koulutuskenttä elää nyt läpi suurta muutosta kasvavien vaatimusten ja vähentyvien resurssien polttopisteessä. Tämä muutos on ajankohtainen eri koulutustasoilla niin suomalaisissa kaupungeissa kuin maaseutualueillakin.
Kaikki päätökset eivät ole omissa käsissämme, mutta viimeistään nyt on selvää, että alueellisen koulutusyhteistyön lisääminen on yksi keskeisimmistä toimintaratkaisuista vastauksena nykyisiin suomalaisen opetus- ja koulutuskentän sekä kansallisiin että näin ollen samalla myös paikallisiin haasteisiin.
Mikkelin alueen eri koulutustoimijoilla on jo mukavasti aikaisempia kokemuksia monipuolisesta koulutusyhteistyöstä. Esimerkkeinä tästä voin mainita esim. vuosina 2011 – 2013 toteutetun ESR-rahoitetun KINOS- koulutusyhteistyöhankkeen, muut yhteiset paikalliset yrittäjyyskasvatushankkeet (esim. Inno-leirit) tai vaikkapa huhtikuussa 2016 Mikkelin yliopistokeskuksen tiloissa paikallisille kuudesluokkalaisille tuotettu MiniMikkeli oppimiskokemus/ympäristö, joka oli yhdistelmä uudenlaista tutustumista Mikkeliin ja pelillistä yrittäjyyskasvatusta. MiniMikkelissä oli mukana ennakkoluulottomasti touhuamassa niin Mikkelin kaupunki, erilaiset paikalliset yritykset kuin paikalliset koulutusorganisaatiotkin.
Nyt loppukeväästä 2016 on käynnistymässä ”SHAKE – innovaatiokokeilujen uusi malli” ESR-hanke (myöntämisestä vastasi Etelä-Savon Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus), jossa ovat mukana Mikkelin ammattikorkeakoulu, Mikkelin ammattikorkeakoulun pienyrityskeskus, Otavan opisto, Etelä-Savon koulutus Oy ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti. Mukana on myös tärkeitä yhteistyökumppaneita, kuten Mikkelin yliopistokeskus.
Kestäviä koulutusratkaisuja tarvitaan
Viime vuosina julkisessa sanassa käyty puhe innovaatioista on herättänyt yleisesti laajaa keskustelua asiallisesta huumoripitoisen kautta asiattomuuksiin. Toisaalta nyt kun koulutusorganisaatioiden ulkopuolinen rahoitus ei ole ainakaan kasvussa, mutta toisaalta ymmärrys yksilöiden osaamisen, tiimien hyvien käytäntöjen ja verkostoitumisen merkityksestä on lisääntynyt, niin tarvitsemme aidosti juuri innovatiivisia ja kestäviä paikallisia koulutusratkaisuja.
Pohjimmiltaan myös SHAKE-hankkeen modernien kokeilujen alla (mm. ilmiölähtöinen oppiminen, pelillisyys, digitaaliset oppimisympäristöt oppimisen tukena) kyse on konkreettisten ratkaisujen hakemisesta paikallisten koulutustoimijoiden jo nykyisiä vahvuuksia sekä kehittämistoiveita kartoittamalla, päällekkäisyyksiä paikantamalla ja yhteisiä kokeiluja seuraavan kahden vuoden ajan tekemällä. Tähän toimintaan tulee sisältymään paikalliseen kestävään kehittämiseen liittyvien uudenlaisten pedagogisten mallien suunnittelua, testaamista ja arviointeja.
Kokeileva ja oppimishaluinen Mikkeli
Tiivistettynä voisin summata, että jo lähes klassisen ”myhäilevä Mikkeli” -mielikuvan sijaan voimme rohkeasti alkaa markkinoimaan paikkakuntaamme – myös pilke silmäkulmassa – esimerkiksi näin: ” Olemme kokeileva ja oppimishaluinen 1 % Suomesta”. Tämä 1 % tulee siitä, että sekä Mikkelin pinta-ala kuin väestöluku on hyvin lähellä tätä prosenttilukua verratessa niitä koko Suomen vastaaviin lukemiin.
Voin todistaa monissa yhteisissä paikallisissa koulutuspalavereissa istuneena, että tämän suuntainen näkemys on laajasti jaettu paikallisten koulutustoimijoiden keskuudessa. Myös me SHAKE-hankkeen toimijat uskomme vahvasti, että Mikkelissä voidaan kokeilla ja oppia näin yhteisrintamassa asioita, joista parhaimpia löytöjä voidaan hyödyntää myös muun Suomen 99 %:n kehittämiseen!
Kirjoittaja KM, tohtorivalmennettava Pekka Hytinkoski toimii verkko-opetuskoordinaattorina Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.