Pandoran lipas ja rattikelkka

Carina_Tikkanen_KaukanenJämähdinkö joululahjojen lumoon, voi moni ajatella otsikosta. Pandoran lipas ei ollut varsinaisesti joululahja, vaikka sekin sieltä lopulta löytyy. Kreikkalaisen mytologian mukaan Pandora avasi lippaan ja kaiken maailman vitsaukset pääsivät maailmaan. Tänä päivänä antiikin mytologiasta tulevaa kielellistä metaforaa, Pandoran lipasta, käytetään monessa mielessä. Se on muun muassa kuvasanonta asialle, jota ei ole syytä ottaa käsittelyyn tai kokeilla, koska sen seuraukset voisivat olla ikävät. Pandoran lippaaksi kutsutaan myös ristiriitaa, joka on ihmisen luontaisen uteliaisuuden ja kuuliaisuuden välillä. Kuuliainen ihminen säästyy ikäviltä seurauksilta, mutta kokeilunhaluinen ihminen saattaa aiheuttaa ikävyyksiä.

Antiadheesioterapia

Oma taisteluni vitsauksia vastaan terveyden edistämisen saralla ja erityisesti infektiotautien ennaltaehkäisyssä luonnonaineiden ja luomun avulla on mielestäni kestävää kehitystä kaikista näkökulmista. Kasvava antibioottiresistenssi on maailmanlaajuinen ongelma. Sitä vastaan voidaan taistella kehittämällä uusia luonnonmukaisia ennaltaehkäiseviä menetelmiä – ennaltaehkäisy on parempi kuin hoito. Kansainväliset tutkimukset ovat vahvistaneet omaa tutkimustyötäni anti-infektiivisten suomalaisten luonnonaineiden, maidon, metsämarjojen ja hunajan sekä niiden bioaktiivisten yhdisteiden hyödyllisyydestä etenkin bakteeri-infektioiden ennaltaehkäisyssä antiadheesioterapiassa sekä uusina antibioottisina yhdisteinä.

Hengitystie-infektioiden ennaltaehkäisyn tutkimuksessa antiadheesioterapiassa luonnonaineiden avulla olemme kuitenkin ainutlaatuisia myös kansainvälisesti – tutkimustulokset ovatkin herättäneet laajalti kansainvälistä kiinnostusta, mutta myös kiinnostusta suomalaisten kuluttajien parissa. Tämä viittaa potentiaaliin kansainvälisillä ja kansallisilla markkinoilla, joka tulisi hyödyntää sekä pohjoisella ainutlaatuisuudella että terveysvaikutteisina elintarvikkeina.

Luonnollinen imago elintarvikkeille

Lisäksi tutkimustulokset antimikrobisilla kotimaisilla luonnonaineilla avaavat elintarviketeollisuudessa mahdollisuuksia turvalliseen tuotekehitykseen luonnollisen imagon omaaville elintarvikkeille. Tätä kehitystä tukevat myös muut suomalaiset tutkimukset kuten VTTn ja Turun yliopiston tutkimukset. Turvallinen tuotekehitys voidaan toteuttaa myös yhdistämällä antimikrobisia luonnonaineita uusiin hellävaraisempiin teknologioihin korvaamaan lämpökäsittelyjä, jotka voivat olla haitallisia elintarvikkeiden hyödyllisille komponenteille. Kuluttajien vaatimukset elintarvikkeiden luonnonmukaisuudesta on tunnistettu ja tunnustettu.

Kansainvälistä kilpailukykyä vaaditaan, joten luonnonmukaisuuden ja luomun potentiaali ja niiden toteuttaminen elintarvikkeiden tuotekehityksessä tulisi hyödyntää ja nostaa näkyville myös pohjoisena valttina. Tähän suuntaan on jo menty, mutta vahvaa yhteistyötä tutkijoiden, yritysten ja viranomaisten kanssa tarvitaan, jos halutaan pienestä suurta ja näyttävästi kansainvälisille markkinoille. Mielestäni tämä yhteistyö sisältää myös kaikenkokoisten yritysten keskinäistä yhteistyötä laajemmassa mittakaavassa.

Toivo

Tätä nykyä pitää taistella monia muitakin vitsauksia kuin infektiotauteja vastaan. Kun vitsaukset Pandoran lippaasta pääsivät maailmaan, niiden perässä tuli viimeisenä hento olento: TOIVO. Toivo, joka on joskus jopa järjenvastainen. Toivo tuo rohkeutta katsoa asioita ja tarttua niihin, myös ikäviin asioihin. Toivo antaa kyvyn toimia ja syyn jatkaa. Se avaa silmät uusille vaihtoehdoille ja mahdollisuuksille, tien uuteen.

Yritysten Suomi

Tutkimuksen odotetaan nivoutuvan entistä enemmän yritysmaailman kanssa kansainvälisten markkinoiden saavuttamiseksi. Kokemus bioteknologia-alan tuotekehitys-yrityksen osakkaana ja toimitusjohtajana yhdistettynä omaan tutkimustyöhön on opettanut, että enää en lähtisi yritystoimintaan pelkästään esimerkiksi tuotekehityksen tielle, vaikka kokemus ei sinänsä ollut negatiivinen. Näkisin, että pienessäkin yrityksessä, jossa olisi mukana tuotteita, joilla on jo valmiit markkinat, voisi tutkija hyvin olla yrittäjänä ja osallistua yrityksen tuotekehitykseen tai muuhun toimintaan asiantuntijuudesta riippuen. Yhdessä toimiminen yritystoiminnan avulla saattaisi olla monelle mahdollisuus uuteen. Tässä on Ruralia-instituutissa osaamista ja osuustoiminnalla on siinä varmasti merkittävä rooli tulevaisuudessa.

Rattikelkka

Kaiken myllerryksen keskellä on hoidettava arkiset velvollisuudet ja rutiinit, jotka joskus tuntuvat rytäkässä ylivoimaisilta rasituksilta. Valitin kotona joulun alla: ”Taas on raportoitava julkaisut, hakemukset ja ohjattavat”… puoliso kuittasi valitukseni ytimekkäästi: ”Julkaisin kihlauksen maakuntalehdessä, hain torilta Viipurin rinkelin ja jo pienenä ohjasin rattikelkkaa ! ”

Kirjoittaja FT, dosentti Carina Tikkanen-Kaukanen toimii elintarvikealan tutkimusjohtajana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *