Väestön vähenemisen ja ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet ovat arkipäivää jo monelle maaseudulla toimivalle yritykselle. Kun työssäkäyvä väestö vähenee, tarvitaan uusia maallemuuttajia, olivatpa he sitten kotoperäisiä tai maahanmuuttajia. Monelle maaseudulla toimivalle yritykselle maahanmuuttajien tarjoama työvoimapotentiaali onkin tärkeää. Suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta asuu ja työskentelee kuitenkin suurissa kaupungeissa. Maaseudun yritysten työvoiman turvaamisen kannalta olisikin tärkeää, että myös maaseudulla toimivat yritykset ja maaseutukunnat kykenisivät houkuttelemaan ja kiinnittämään maahanmuuttajia osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä. Lue loppuun
Kirjoittajan arkistot:Merja R Lähdesmäki
Yhteiskunnallinen yrittäjyys ratkaisu maaseudun palvelutarjonnan säilymiseen?
Viimeaikainen kunta- ja palvelurakenteen muutos on monin paikoin siirtänyt palveluiden tarjontaa maaseudulta yhä kauemmaksi kuntakeskuksiin. Lisäksi kuntien heikentynyt taloustilanne on vähentänyt palveluiden tarjontaa. Esimerkiksi vanhuksille tai erityisryhmille tarjottavien palveluiden määrä on viime vuosina supistunut. Vaikka kunnat ovat vastuussa lakisääteisten peruspalvelujen järjestämisestä, rakenteelliset muutokset ja kuntaliitokset eivät kuitenkaan takaa kuntien kykyä järjestää palveluja kaikille ja kaikkialle. Lue loppuun
Osa passiivisista metsänomistajista tilastoharhaa?
Maaseutualueiden sosio-demografisista muutoksista johtuen, metsänomistajakunta on muuttunut Suomessa selvästi viime vuosina. Metsänomistajakunnan muutos on tuonut mukaan myös uhan metsänomistajien ”passivoitumisesta” eli metsäresurssin hyödyntämättä jättämisestä. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuus nosti 28.03.2012 ilmestyneessä uutisessaan esiin huolen talousmetsien heikosta käsittelyaktiivisuudesta ja metsänomistajakunnan passivoitumisesta. Metsänomistajuuden passiivisuudelle on esitetty useita erilaisia rakenteellisia syitä, jotka ovat linjassa metsänomistajakunnassa tapahtuvien muutosten kanssa. Lue loppuun
Tunnelmia väitöksestä
Ruralia-instituutin projektipäällikkö Merja Lähdesmäki.
Innostus väitöskirjan tekoon syntyi jo 2004, jolloin perusteellisen harkinnan jälkeen tein päätöksen hakea jatko-opinto-oikeutta Jyväskylän yliopistosta. Olin suorittanut kauppatieteen maisteriopintoni Jyväskylän yliopistossa pari vuotta aikaisemmin ja olin opintojeni myötä kiinnostunut yritysetiikasta ja yritysten yhteiskuntavastuusta.
Tavoitteena aktiivinen metsänomistaja
Blogitekstin ovat kirjoittaneet projektipäällikkö Anne Matilainen ja tutkija Merja Lähdesmäki Ruralia-instituutista.
Maaseudun Tulevaisuus toi 28.03.2012 esiin huolen Suomen talousmetsäpinta-alan heikosta käsittelyaktiviisuudesta. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan Kari T. Korhosen johtaman metsien inventointihankkeen mukaan jopa neljäsosa talousmetsistä on ollut täysin koskematta yli 30 vuotta. Tämä on kehityssuunta, jonka taustoista on syytä käydä laajempaa keskustelua.