Väestön vähenemisen ja ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet ovat arkipäivää jo monelle maaseudulla toimivalle yritykselle. Kun työssäkäyvä väestö vähenee, tarvitaan uusia maallemuuttajia, olivatpa he sitten kotoperäisiä tai maahanmuuttajia. Monelle maaseudulla toimivalle yritykselle maahanmuuttajien tarjoama työvoimapotentiaali onkin tärkeää. Suurin osa Suomen maahanmuuttajataustaisesta työvoimasta asuu ja työskentelee kuitenkin suurissa kaupungeissa. Maaseudun yritysten työvoiman turvaamisen kannalta olisikin tärkeää, että myös maaseudulla toimivat yritykset ja maaseutukunnat kykenisivät houkuttelemaan ja kiinnittämään maahanmuuttajia osaksi maaseudun paikallisyhteisöjä.

Maaseudun maahanmuuttajia on tarkasteltu Suomessa varsin vähän. Muutamia viimeaikaisia tutkimuksia on kuitenkin löydettävissä, kuten esimerkiksi Markku Mattilan ja Krister Björklundin (2013) tutkimus Pohjanmaalla sijaitsevan Närpiön kunnan maahanmuuttajien kotouttamismallista. Erityisen mielenkiintoisen Närpiöstä tekee se, että ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstä (12 %) on lähes samaa luokkaa kuin pääkaupunkiseudun kunnissa. Maaseutukunnaksi poikkeuksellisen korkeaa lukua selittää sekä toimiva maahanmuuttajien kotouttamismalli että paikallisten yritysten aito työvoiman tarve, mihin on vaikuttanut etenkin Närpiön asema Suomen kasvihuoneviljelyn keskuksena.

Maaseutuyritysten näkökulma mukaan keskusteluun

Aikaisempi tutkimus on tarkastellut maahanmuuttajien työllistymistä pääosin maahanmuuttajien itsensä näkökulmasta. Maahanmuuttajiin liittyvä keskustelu kaipaa kuitenkin myös yrittäjien näkökulmaa. Se, miten yrittäjät arvioivat maahanmuuttajia työvoimana ja käytännössä toimivat maahanmuuttajien työllistäjinä, vaikuttaa merkittävästi maahanmuuttajien kiinnittymiseen osaksi yhteiskuntaa.

Työvoimatarpeen lisäksi yrityksen ja yrittäjän arvoilla on keskeinen rooli maahanmuuttajien rekrytointipäätöksissä. Maahanmuuttajien työllistyminen maaseudun yrityksiin vaatii yrityksiltä aktiivisuutta ja motivaatiota rekrytointiprosessin läpiviemiseen. Maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvä byrokratia on haaste monelle pienelle yritykselle. Yrittäjät eivät välttämättä tiedä, millaisia velvollisuuksia maahanmuuttajien, erityisesti EU-alueen ulkopuolelta tulevien henkilöiden rekrytointiin liittyy ja kenen puoleen ongelmatilanteissa tulisi kääntyä. Maahanmuuttajien työllistymistä tukevien palvelujärjestelmien ja -rakenteiden toimivuutta tulisikin parantaa vastaamaan entistä paremmin maaseudulla toimivien yritysten tarpeita.

Maahanmuuttajat voivat olla taloudellinen ja kulttuurinen piristysruiske monelle pienelle maaseutukunnalle. Erityisen tärkeää on kuitenkin paikallisyhteisöjen kyky ottaa maahanmuuttajat osaksi yhteisön jokapäiväistä elämää.

Kirjoitus perustuu raporttiin, jossa tarkastellaan maahanmuuttajien työmarkkina-asemaa sekä työllistymistä maaseudulla toimiviin yrityksiin aiemman tutkimustiedon sekä kahden tapausesimerkin valossa. Raportti on toteutettu osana Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston (STN) rahoittamaa WeAll-tutkimushanketta (Yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti kestävä tulevaisuuden työelämä: politiikat ja toimintakäytännöt, tasa-arvo ja risteävät erot Suomessa).

Raportti on saatavissa osoitteesta: http://www.helsinki.fi/ruralia/julkaisut/pdf/Raportteja161.pdf

Kirjoittajat:
Merja Lähdesmäki työskentelee vanhempana tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa
Timo Suutari työskentelee projektipäällikkönä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa

Lähde: Mattila, Markku & Björklund, Krister (2013). Tomaatteja, teollisuutta ja monikulttuurisuutta: Närpiön malli maahanmuuttajien kotouttamisessa. Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen tutkimuksia nro 5. Turku: Siirtolaisuusinstituutti.