Tavoitteena aktiivinen metsänomistaja

Blogitekstin ovat kirjoittaneet projektipäällikkö Anne Matilainen ja tutkija Merja Lähdesmäki Ruralia-instituutista.

Maaseudun Tulevaisuus toi 28.03.2012 esiin huolen Suomen talousmetsäpinta-alan heikosta käsittelyaktiviisuudesta. Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijan Kari T. Korhosen johtaman metsien inventointihankkeen mukaan jopa neljäsosa talousmetsistä on ollut täysin koskematta yli 30 vuotta. Tämä on kehityssuunta, jonka taustoista on syytä käydä laajempaa keskustelua.

Talousmetsien vähäinen hoitoaktiivisuus on noussut esiin myös Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa käynnissä olevassa hankkeessa, jossa keskitytään metsiin perustuvien arvoketjujen uudistumiseen Etelä- ja Keski-Pohjanmaalla. Hankkeen yhtenä lähtökohtana on alueellisella tasolla yhdistää sekä metsänomistajien että yhteiskunnan asettamat tavoitteet metsien käytölle. Aikaisempien tutkimusten perusteella tiedetään, että metsänomistajien tavoitteet moninaistuvat sekä metsien omistusrakenteen että yhteiskunnan arvopohjan muuttuessa. Tästä ymmärrettävästi seuraa, että kaikilla ei ole halua tehokkaasti hakata metsiään vaan hoitotoimenpiteissä korostuvat esimerkiksi omaehtoiseen metsiensuojeluun tai metsien virkistyskäyttöön liittyvät näkökulmat. Eri käyttömuodot eivät myöskään välttämättä rajaa toisiaan pois.

Hakkuuaktiivisuuden lisääminen on merkittävä kansantaloudellinen kysymys. Tärkeämpää kuitenkin on se, missä määrin Suomen metsät ovat jatkossa aktiivisen päätöksenteon kohteena. Kestävänä tavoitteena voidaan pitää sitä, että metsänomistajat tekevät lainsäädännön puitteissa tiedostettuja päätöksiä metsiensä käytöstä – liittyvätpä ne sitten hakkuisiin, suojeluun tai virkistyskäyttöön. Eri intressiryhmät voivat sitten omalta osaltaan yrittää vaikuttaa metsänomistajiin. Metsänomistajien arvostuksissa olevat erot tuovat metsien käyttöön alueellista vaihtelua, joka kokonaisuudessaan tukee metsänhoidon monitavoitteisuutta.

Parhaillaan pohdimme Ruralia-instituutissa yhdessä käytännön toimijoiden kanssa keinoja, joilla helpotetaan metsänomistajien mahdollisuuksia hoitaa metsiään arvojensa ja tavoitteidensa mukaisella tavalla. Metsänomistajia haastattelemalla selvitetään myös talousmetsien hoitamattomuuteen johtaneita syitä. Jo tässä vaiheessa tiedetään, että vähäinen kiinnostus hakkuisiin johtuu monista asioista. Vain osa näistä liittyy unohdukseen tai muuhun ’tiedostamattomaan’ passivoitumiseen. Jatkossa tavoitteena on kokeilla uusia palveluita, joilla tämän metsänomistajajoukon aktiivisuutta voitaisiin edistää.

1 thought on “Tavoitteena aktiivinen metsänomistaja

  1. Suomessa metsä on ollut kautta aikain tärkeimpiä elinkeinon lähteitä, mutta viimeiset vuosikymmenet ovat vieneet siihen suuntaan, että metsästä on yhä harvemman vaikeaa saada elantonsa. Tuotto on niin paljon suurempaa etelässä, jossa kasvu voi olla lähes kuusikymmenkertainen kun raaka-aineeksi viedään selluun ja muualle, että monen on vaikeaa enää nähdä tulevaisuutta tällä alalla. Kiinnostus hiipuu, kun työn määrä ja haasteet kasvavat samalla kun tuotto laskee. Laatu ja osaaminen meillä on loistava ja sitä tulee tällä tavalla ehdottomasti kehittää ja pitää kilpailuvalttina. Meiltähän löytyy puu-raaka-aineita, jotka ovat useilta ominaisuuksiltaan täydellisen ylivoimaisia mihinkään muuhun verrattuna.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *