Sattuipa takavuosina hassu tilanne, kun kysäisin lounasravintolan nuorelta tarjoilijaharjoittelijalta, mistä heidän ruokansa tulee. Keittiöstä, hän vastasi. Kun kysyin, mistä se tulee keittiöön, hän totesi, että ruokavarastosta. Kohtaamiseni nuorukaisen kanssa opetti minulle, että oppimisympäristö on syytä ajatella laveasti.

Keskellä Helsinkiä, Perho Liiketalousopiston Malmin kampuksella, sijaitsee Green City Farm. Se on pelto, joka muodostaa Perhon monimuotoisen kestävän kehityksen oppimisympäristön. Siellä ravintola-, matkailu- ja liiketoiminta-alan opiskelijoille opetetaan kestävää kehitystä ja kestävää gastronomiaa.

Pitkällä tähtäimellä Green City Farm ei halua olla pelkästään oppimisympäristö, vaan tavoitteena on laajentua kestävän gastronomian ja kestävän kehityksen oppimiskeskukseksi.

Kestävää gastronomiaa pellolla

Green City Farmin ekologisen viljelyn periaattein lähellä tuotetut raaka-aineet muodostavat perustan kestävälle gastronomialle. Se myös takaa, että ruoanvalmistuksen asiantuntijat saavat syvemmän suhteen käyttämiinsä kasviksiin.

Kun oppimisympäristönä on pelto, ei puhe raaka-aineiden merkityksestä jää vain puheeksi. Ravintola-alan opiskelijat pääsevät raaka-aineiden lähteille eli pellolle harjaannuttamaan kaikkien aistien käyttöä: pellolla kasviksia voi haistella, kosketella, maistella, tunnustella käsissä. Eikä ainoastaan kasveja, vaan siellä pääsee lähituntumaan kasvukuntoisen maan kanssa ja oppii hyvinvoivan maaperän merkityksen kasvisten laadulle.

Opiskelijoiden suhde raaka-aineeseen syvenee, mikä parhaimmillaan kannustaa opiskelijoita kokeilemaan kasvisten käyttöä uusilla tavoilla. Siinä mielessä pelto ja sen antimet ovat ruoanvalmistukseen liittyvän luovuuden ehtymätön lähde.

Kumppani vai tavarantoimittaja?

Yhteistyötä farmilla tehdään Haaga-Helia ammattikorkeakoulun, ISS:n, Niemikotisäätiön, Unicafen sekä Yes Yes Yes -ravintolan ja usean muunkin pääkaupunkiseudun ravintolan kanssa.

Sadonkorjuu. Kuva Jarmo Åke

Green City Farmin oppimisympäristö lähentää ravintola- ja puutarha-alaa toisiinsa. Viljelijä oppii tuntemaan ravintolan tarpeita ja toiveita, ravintolat puolestaan perehtyvät syvemmin ruoan tuotannon arkeen.

Yhdessä suunnitellut satokaudet lisäävät molemminpuolista sitoutumista. Samalla keskinäinen luottamus kasvaa ja ravintolan ja tuottajan suhde syvenee tavarantoimittamisesta kumppanuudeksi.

Monimuotoinen ja avoin oppimisympäristö

Green City Farmin ekologisesti monimuotoisessa oppimisympäristössä ihmisten rinnalla ahkeroivat maaperän mikrobit ja mehiläiset. Pelto tavoittelee monimuotoisuutta laajemminkin avatessaan oppimisalustan monen eri alan opiskelijoille. Ravintola-alan opiskelijat valmistavat pellon antimista ruokaa, matkailualaa opiskelevat harjaantuvat kestävän eko-, maatila- ja luonnonvaramatkailun järjestämiseen ja liiketoiminnan opiskelijat puolestaan osallistuvat pellon ja sen tuotteiden markkinointiin ja brändäykseen sekä tuotekehittelyyn. Myytävä tuote voi olla vaikkapa äitienpäivän yrttikassi. Green City Farmilla järjestetään monenlaisia myyntitilaisuuksia ja tapahtumia, joissa opiskelijat järjestävät peltokierroksia ja valmistavat ruoka-annoksia. Tuotteita käytetään luonnollisesti oppilaitoksen omissa ravintoloissa ja niitä myydään kuluttajille.

Kokit pellolla. Kuva: Green City Farm.

Pelto tarjoaa oppimiskokemuksia myös paikallisyhteisön jäsenille eli lähiseudulla asuville helsinkiläisille. Heidät kutsutaan mukaan tutustumaan peltoon ja ostamaan sen tuotteita erityisinä tapahtuma-, tutustumis- tai teemapäivinä. Paikallisten ihmisten tuki ja hyväksyntä lisää pellon sosiaalista kestävyyttä.

Millaista oppia Green City Farmin pelto antaa oppimisympäristöjen kehittelijöille? Ainakin se kannustaa pohtimaan, millaisiin kytköksiin ja yhteistyömahdollisuuksiin oppimisympäristöt taipuvat. Se kannustaa myös ajattelemaan toisin ja koettelemaan omia rajoja, jolloin lopputuloksena on opiskelijoita innostava, opettajia inspiroiva ja ammatillisen osaamisen kytkökset kokonaisvaltaisesti huomioon ottava tila. Se tarkoittaa sitä, että kaikki ravintolassa osaavat kertoa asiakkaille, mistä heidän ruokansa tulee.

Eeva Uusitalo on koordinaattori Ruralia-instituutissa. Kirjoitusta ovat inspiroineet Green City Farmin verkkosivut. sekä Green City Farmin viljelytoiminnan asiantuntijan Heidi Hovi-Sippolan esitys kumppanuusmaatalousaiheisessa webinaarissa, joka toteutettiin KUMAKKA – Kumppanuusmaataloudella kestävyyttä, kilpailukykyä ja maatalouden arvostusta -hankkeessa (rahoitus: Hämeen ELY-keskus/Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto).

Kirjoitus liittyy Koulutusportti – Etelä-Savon pito- ja vetovoiman vahvistaminen koulutusmaakuntana -hankkeeseen (2020 – 2022), jonka osatoteuttaja Ruralia-instituutti on ja jossa pohditaan myös oppimisympäristöjen syvintä olemusta. Hanketta rahoitetaan Euroopan sosiaalisrahastosta. Ks. savostamo.fi