Strategioilla voidaan ohjata julkisia hankintoja kohti kestäviä innovaatioita, mutta tehdäänkö sitä?

Kuva: Canva

Marinin hallitusohjelman tavoitteeksi on asetettu, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Julkiset hankinnat ovat merkittävässä roolissa tämän tavoitteen saavuttamisen kannalta. Julkisten hankintojen kautta julkinen ja yksityinen sektori tekevät suurimman osan niiden välisestä yhteistyöstä. Tämän yhteistyön tavoite on tuottaa molempien tahojen yhteisellä panostuksella palveluita kolmannelle osapuolelle eli loppukäyttäjälle.

Julkisen sektorin vuosittain hankintoihin käyttämällä 35 miljardilla voidaan ohjata myös markkinoita. Esimerkiksi ekologisuuteen kannustavilla hankintojen vertailukriteereillä voidaan kirittää yrityksiä kehittämään ilmastomyönteisiä tuotteita. Siksi viime vuosina julkisessa ja poliittisessa keskustelussa on kiinnitetty yhä enemmän huomiota hankintojen kestävyyteen. Kansallisessa julkisten hankintojen strategiassa innovatiivisuus on yksi keskeinen teema, jonka kautta kestävyyttä voidaan lisätä. Erityisesti tavoitteena on löytää innovaatioiden avulla ratkaisuja hankintojen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen, tuottavuuden kasvuun, hiilijalanjäljen pienentämiseen ja kiertotalouden edistämiseen. Tavoitteena on vauhdittaa kestäviä ja innovatiivisia hankintoja koskevien hyvien käytäntöjen yleistymistä.

Kuva: Pixabay

Kansalliset strategiset tavoitteet heijastuvat myös maakunnallisiin strategioihin. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaa koronasta eteenpäin -suunnitelmassa nostetaan esiin alueellisen kestävän kasvun tukeminen pk-yritysten tuotannon tai palveluiden uudistavan kehittämisen kautta. Tarkoituksena on vahvistaa ja kehittää vastuullisuusajattelua yrityksissä sekä nostaa hankintaosaamista kehittämishankkeiden kautta. Toimenpiteenä tähän suunnitelmassa esitetään julkisten hankintojen toimintamallien uudistamista, jotta alueen yrityksillä olisi mahdollisuudet menestyä kilpailutuksissa. Lähiruoka ja lähipalvelut ovat tärkeässä roolissa ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävän kehityksen luomisessa alueelle.

Julkisten ruokapalveluiden kestävyysstrategiaa ohjaa ekologinen kestävyys. Tämä näkyy muun muassa maa- ja metsätalousministeriön Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaoppaassa konkreettisten ratkaisujen tasolla esimerkiksi ruokalistasuunnittelussa ja hävikin minimoimisessa. Hankintaoppaassa on huomioitu myös muut kestävyyden ulottuvuudet eli taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys.

Kuva: Canva

Sosiaali- ja terveysalalla taas keskustellaan strategisella tasolla kestävyydestä ja vastuullisuudesta vain kahdesta näkökulmasta. Mitattavina vastuullisuustavoitteina sosiaali- ja terveysministeriöllä on ollut vastuullisuusraportissaan vähentää tarttumattomien tautien aiheuttamaa ennenaikaista kuolleisuutta ja edistää hoidon avulla hyvinvointia, lopettaa tyttöihin ja naisiin kohdistuva väkivalta, edistää sosiaalista, poliittista ja taloudellista osallisuutta. Tavoitteiden tasolla kestävässä hyvinvoinnissa ei siis oteta huomioon ekologista kestävyyttä, vaan kestävyydellä tarkoitetaan sosiaalista kestävyyttä ja huomioidaan myös kestävyyden taloudellinen ulottuvuus.

Entäpä Etelä-Pohjanmaalla? Etelä-Pohjanmaa on yksi eniten lähiruokaa julkisissa ruokapalveluissa käyttävistä maakunnista koko Suomessa. Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kilpailutuksissa on otettu huomioon vastuullinen kalastus ja tuotteiden tuoreus. Paljon on siis jo tehty ja seuraavana askeleena kestävyyden edistämisessä voisivat olla yksityisen ja julkisen sektorin yhteiskehittelemät ruokainnovaatiot, joihin Etelä-Pohjanmaalla ei ole vielä kiinnitetty riittävästi huomiota.

Sosiaali- ja terveysalalla on tehty vuoteen 2025 asti ulottuva hyvinvointisuunnitelma, jonka toteuttamisesta vastaa uusi hyvinvointialue. Vaikka Etelä-Pohjanmaan maaseutu ja monipuolinen luonto tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia palveluiden tuottamiseen, ei suunnitelmassa ei ole tunnistettu alueen luonto- ja maaseutuympäristöä mahdollisuutena elämänlaadun ja mielen hyvinvoinnin osatekijänä ja alueen vahvuutena. Syytä kuitenkin olisi, sillä Etelä-Pohjanmaalla sosiaali- ja terveyspalveluiden tarve on maan keskiarvoa suurempaa.

Kuva: Canva

Jotta innovatiivisuutta ja kestäviä ratkaisuja hankinnoissa voidaan maakunnassa edistää, tarvitaan kaikkien sidosryhmien työskentelyä yhteisten tavoitteiden eteen: hankinnasta vastaavien henkilöiden perehtyneisyyttä ja kiinnostusta vastuullisiin hankintoihin sekä innostuneita yrittäjiä, jotka uskaltavat kokeilla uutta. Lisäksi tarvitaan hallinnon strategista ohjausta kohti tavoitteita.

 

Uskalletaanko Etelä-Pohjanmaalla liittyä edelläkävijöiden joukkoon? Perinteisestihän täällä pruukataan yrittämähän hyvää, mutta priimaa pakkaa tulemaan. Alkuun voisi päästä sillä, että hyvinvointialueen strategioihin nostetaan ekologinen kestävyys esimerkiksi luontolähtöisten palveluiden kautta. Lisäksi voitaisiin ottaa palveluseteli laajemmin käyttöön pienten yritysten kehittämisen tukemiseksi. Julkisten ruokapalveluiden strategioissa tulisi painottaa entistä enemmän yrittäjien ja julkisen sektorin yhteiskehittelyä kestävien ruokainnovaatioiden edistämiseksi. Uusien tuotteiden kehittämisessä voitaisiin kokeilla innovatiivista hankintamenettelyä alueen yrittäjien kanssa.

Leena Viitaharju ja Ada Trogen

Kirjoittajat työskentelevät Vihreän talouden innovaatiot – Boostia julkisen ja yksityisen sektorin väliseen yhteistyöhön (VITALI) –hankkeessa, jota rahoittaa Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR) / Etelä-Pohjanmaan liitto. Hanke rahoitetaan REACT-EU-välineen määrärahoista osana Euroopan unionin COVID-19-pandemian johdosta toteuttamia toimia.

Lisää tietoa esimerkiksi seuraavista lähteistä:

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialue (2021). Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikertomus 2021 ja hyvinvointisuunitelma 2022–2025

Maa- ja metsätalousministeriö (2021). Vastuullisten ruokapalveluiden hankintaopas.

Valtiovarainministeriö (2020). Kansallisten julkisten hankintojen strategia 2020.