Uudistetaanko yhteisölainsäädäntöä mahdollistamaan osuustoiminnan uusi aalto?

Osakeyhtiölain mukaan yrityksen tarkoituksena on tuottaa voittoa osakkeenomistajilleen. Useimmille yrityksille kannattavuus on riittävä tavoite ja monille yrityksen tehtävä ja tarkoitus merkitsevät enemmän kuin raha. Myös tuotteilla ja palveluilla on tarkoitus, sisältö ja arvo tekijälleen. Osuustoiminnalliset yritykset kertovat tehtäväkseen tuottaa jäsenilleen näiden tarvitsemia palveluja ja jakaa heille ylijäämää palvelujen käytön mukaan. Säätiöt ja yhteiskunnalliset yritykset käyttävät tuottojaan yhteiskunnallisin perustein yhteistä hyvää edistäviin tarkoituksiin. Talouden kokonaisuudessa taloustoimijoita ovat myös kotitaloudet, vapaaehtoistoiminta, järjestöt ja yhteisöt, joiden tavoitteeksi ja tarkoitukseksi voitontavoittelu sopii varsin huonosti. Continue reading

Pitkällä marssilla perustuloon

Hyvinvointi-Suomen rakentamisessa on vuosikymmenten varrella lähestytty perustulon sukuisia ratkaisuja. Kansaneläkkeistä ansioeläkepainotukseen siirtyminen etäännytti sosiaalipolitiikan valtavirta-ajattelua perustulohengestä. Työelämän murros epätyypillisten työtehtävien ja yrittäjyyden myötä on vienyt ajatuksenkulkuja toiseen suuntaan. Tulevaisuuden lyhyet ja pitkät kriisit koettelevat hyvinvointivaltion rakenteita ja nähtäväksi jää, kallistuuko heiluri perustulon suuntaan vai siitä poispäin. Katsaukseni puhunee sen puolesta, että perustulon tarve on aikaisempien vuosikymmenten satunnaisista oivalluksista vahvistunut keskusteluksi ydinasioista. Jatkossa koronakriisin ja tulevien ilmasto- ja ekokriisien jälkeen maailma muuttuu. Tulevaisuus on valmis ottamaan perustulon käyttöön, koska systeemin muutos sitä vaatii. Continue reading

Kilpailutalous karu maaperä yhteistoiminnalle

 


 

 

 

 

 

 

Kirjoittaja Tapani Köppä  on Ruralia-instituutista eläkkeelle jäänyt osuustoiminnan tutkimusjohtaja ja professori.

Kapitalistiseen markkinatalousfundamentalismiin taloudellinen yhteistoiminta ei kuulu, mutta se voidaan hyväksyä poikkeustapauksena silloin, kun teorian oletukset täydellisen kilpailun toimivuudesta eivät toteudu. Elävän elämän markkinataloudessa yhteistoiminta teorioiden vastaisesti kuitenkin sitkeästi toimii ja jopa kukoistaa. Suomessa voimme ylpeillä tilastoista, joissa sijoitumme osuustoiminnan kärkeen koko maailmassa. Olemme oppineet laajasti hyödyntämään taloudelliseen yhteistoimintaan perustuvaa organisoitumista ja luoneet siitä kestävää liiketoimintaa. Arjen yhteistyökyvyt ja -halut ovat kuitenkin hukassa osuustoiminnan maailmanmestarikansalta. Continue reading