Aikuinen – tule opiskelemaan osuustoiminnan ja yhteisötalouden kursseillemme

Monet aikuiset täydennyskouluttautuvat ja opiskelevat. Niin minäkin. Näyttäisi yhä selvemmältä, että tämä trendi ei ole laantumassa, sillä vaikka suomalainen peruskoulutus, ammattikoulutus sekä korkeakoulutus vievätkin pitkälle, niin työ- ja yrityselämän osaamisen ja taitojen tarpeet muuttuvat. Toisaalta opiskella voi myös sekä itsensä että yhteisen hyvän vuoksi – ilman erillistä suoraa hyvitystä. Osaamista täydentävän aikuiskoulutuksen lisäksi myös sivistävällä aikuiskasvatuksella on merkitystä. Parhaimmillaan voi olla vaikeaa sanoa, mihin aikuiskoulutus loppuu ja mistä aikuiskasvatus alkaa.Aikuiskasvatuksen, aikuiskoulutuksen ja aikuisopiskelijan käsitteet vakiinnutettiin jo 1960- ja 1970-lukujen taitteessa, vaikka koulutusjärjestelmä oli tuolloin aivan toisenlainen kuin nykyisin. Toisaalta vielä vuonna 1975 aikuisuuden tärkein tunnuspiirre oli yhteydessä työntekijän rooliin tai muihin aikuisten sosiaalisiin rooleihin (Komiteanmietintö 1975, 12). Toisaalta aikuisuuden tiedetään sekä muuttuneen että tulleen postmodernin tulkinnan mukaan kyseenalaiseksi. Nyt uudelle vuosituhannella aikuiskoulutuksen sosiaaliset tavoitteet ovat antamassa periksi yksilöllisille ja markkinaperustaisilla tavoitteille. (Koski & Moore 2001.)

Sekä omissa opinnoissani Turun yliopistossa että työtehtävissäni Co-op Network Studies (CNS) -yliopistoverkoston verkko-opetuskoordinaattorina olen huomannut, että työssäkäyvien aikuisten määrä yliopistojen perusopiskelijoiden (lue nuoret aikuiset) keskuudessa on kasvanut. Yritin etsiä tästä tutkimustietoakin, mutta toistaiseksi löysin vain informaatiota siitä, kuinka suomalaiset fuksiopiskelijat ovat keskimäärin poikkeuksellisen vanhoja, noin 24-vuotiaita. Lisäksi toinen mielenkiintoinen trendi on, että yliopisto-opintoja suorittaneita löytyy nyt enemmän vanhemmista kuin nuoremmista sukupolvista. (OECD 2016; 2017). Myös nämä tutkimustulokset kuitenkin omalla tavallaan tukevat aikaisempia havaintojani.

Monet yliopistojen perusopiskelijat valitsevat myös CNS-yliopistoverkoston tuottamia verkoston kymmenelle yliopistolle vapaita osuustoiminnan ja yhteisötalouden sivuainekursseja. Perusteena kurssiemme valinnalle on usein se, että opiskelijat haluavat lisätä osaamistaan pääainettaan tukevalta tai siitä tarkoituksella eroavalta alueelta – näin he saavat muodostettua itselleen sekä pääaineestaan että sivuaineistaan koostuvan osaamispaketin. On luultavaa, että erilaisen työkokemuksen lisäksi juuri sivuaineopinnot auttavat erottautumaan erilaisissa työpaikanhauissa. Verkostoyliopistojemme perusopiskelijoiden suorittamat opintopisteet ovat olleet huomattavassa kasvussa. Lukuvuonna 2016–2017 opintosuorituksia kertyi enemmän kuin kolmena aikaisempana lukuvuonna yhteensä. Sama positiivinen trendi näyttää jatkuvan nyt kuluvana lukuvuonna.

Sen sijaan Helsingin avoimen yliopiston kautta suoritettavat CNS-kurssit, käytännössä viisi perusopintotason verkkokurssiamme, eivät ole vetäneet vielä yhtä tehokkaasti aikuisopiskelijoita. Siitäkin huolimatta, että kurssien hinnat ovat olleet erittäin kohtuullisia – 50-60 e/kurssi. Lisäksi samaan aikaan osuustoimintaa sivuavien maksullisten koulutusten ja osaamisen kysyntä on ollut kasvussa ja esim. Lappeenrannan teknillinen yliopisto on juuri perustanut yritysmaailman ja yhteistyötahojensa kanssa osuustoiminnan professuurin.

Helsingin avoimen yliopiston kautta tarjolla ovat seuraavat CNS-verkkokurssit:
CNS-P1 Osuustoiminnan arvot ja periaatteet, 5 op
CNS-P2 Osuuskuntaoikeus I, 5 op
CNS-P3 Osuustoiminnallisuus eri yritysmuodoissa, 5 op
CNS-P4 Osuuskuntien liiketoiminta, 5 op
CNS-P5 Osuuskunnat ja kestävä kehitys, 5 op

Nämä kurssit sopivat hyvin niin osuustoimintaa jo tunteville, siihen vasta tutustuville, osuuskunnissa työskenteleville, hallintoihmisille ja yritysneuvojille kuin vaikkapa osuuskunnan perustamisesta kiinnostuneille.

Ensimmäinen omaa opiskelualaani vastaava työpaikkani oli Jyväskylän avoimessa ylipistossa, jossa toimin kasvatustieteen ja aikuiskasvatuksen tiimien apuna. Viereisissä työhuoneissa toimi psykologian opintojen tiimi. Silloin opin, että monet suorittavat esim. juuri kasvatustieteen tai psykologian opintoja niiden sisältöjen lisäksi siksi, että he haluavat kehittää ja ylläpitää opiskelutaitojaan. Juuri tällaiset aikuisopiskelijat tuovat CNS-verkkokursseillakin potkua yhteisiin keskusteluihin ja näkemyksiä verkkokursseilla kirjoitettuihin teksteihin. Ja mielenkiintoisinta tässä on usein se, että vaikka nämä aikuiset opiskelevat ”vain” omaksi ilokseen ja kehittyäkseen, silti heidän panoksensa rikastuttavat myös muiden opiskelua.

Aikuinen – tule siis opiskelemaan osuustoiminnan ja yhteisötalouden kursseillemme. Oli motiivisi mikä vain – tervetuloa!

Helsingin avoimen yliopiston osuustoiminnan ja yhteisötalouden opinnot:
https://courses.helsinki.fi/fi/open-university/subjects/osuustoiminta

LÄHTEET:
Komiteanmietintö. 1975. Aikuiskoulutuskomitean II osamietintö. A 28. Helsinki.
Koski, L. & Moore, E. 2001. Näkökulmia aikuisuuteen ja aikuiskasvatukseen. Aikuiskasvatus : aikuiskasvatustieteellinen aikakauslehti 21 (2001). Helsinki: Kansanvalistusseura
OECD. 2016. Education at the Glance – Country Notes. http://www.oecd.org/finland/education-at-a-glance-2016-country-notes.htm
OECD. 2017. Education at the Glance. http://www.oecd.org/edu/education-at-a-glance-19991487.htm

Kirjoittaja Pekka Hytinkoski työskentelee verkko-opetuskoordinaattorina Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *