Tuloskunto

Eräs tutkimusryhmä, jonka jäsen olen, on saamassa näillä näkymin vain yhden julkaisupisteen kuluvan vuoden aikana, useiden julkaisujen siirtyessä ensi vuoden puolelle osin meistä riippumattomista syistä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että olisimme saaneet läpi vain yhden paperin, vaan niitä lienee ollut kymmenkunta. Ne ovat kuitenkin olleet esimerkiksi vertaisarvioimattomia ”harmaita” tutkimusraportteja ja suurelle yleisölle tarkoitettuja kansantajuisia tekstejä, joita Opetus- ja kulttuuriministeriö ei rahoitusmallissaan juuri arvosta. Ne eivät ole myöskään hääviä valuuttaa akateemisen meritoitumisen kannalta, joskaan ei niistä haittaakaan liene.

Mitä sitten pitäisi julkaista, että pisteitä alkaisi ropista? Tieteellisten seurain valtuuskunnan ylläpitämän Julkaisufoorumin puitteissa on määritelty tieteellisille julkaisusarjoille neliportainen tasoluokitus. Tasolle nolla kuuluvat tieteelliset julkaisut, jotka eivät täyty vertaisarvioidun tieteellisen julkaisemisen vaatimuksia joltakin osa-alueeltaan. Tällaisia ovat esimerkiksi monet yliopistojen omat julkaisusarjat. Tasoluokka 1 edustaa tieteellisen julkaisun perustasoa. Tällaisella julkaisulla on käytössään tieteellisesti pätevä toimituskunta sekä vertaisarviointimenettely. Tasoille kaksi ja kolme kuuluvat sitten alan arvostetuimmat julkaisut. Tasot vaikuttavat niistä saataviin julkaisupisteisiin (JUFO-pisteet), jotka puolestaan vaikuttavat valtion yliopistoille jakamaan perusrahoitukseen.  Mitä korkeamman tason julkaisusta on kysymys, sitä enemmän pisteitä ja rahaa yliopisto siitä saa. Esimerkiksi tasoluokan 0 tiedelehdessä julkaisemisesta saa 0,1 pistettä. Tason yksi julkaisu poikii yhden pisteen, ja kakkostason julkaisusta saa jo kolme pistettä. Kolmostason julkaisusta, jotka edustavat aina alansa ehdotonta kansainvälistä huippua, palkitaan peräti neljällä pisteellä.[1] Tänä päivänä yliopistojen (tulos)yksiköissä painotetaan erityisesti tason 2 ja 3 julkaisuja. Niitä kirjoittamalla akateeminen ura urkenee.

Asianmukaiset tilat ja välineet auttavat rautaisen tuloskunnon saavuttamisessa!

Oman julkaisuprofiilin katsominen on tätä taustaa vasten melko murheellista katsottavaa. Kovin on kapea tuo tieteellinen kärki. Väitöskirjan tein aikanaan monografiamuotoon, joten siitä en saanut lentävää lähtöä artikkelijulkaisujen maailmaan. Ohjaaja kyllä suositteli ainakin yhden artikkelin kirjoittamista väitöskirjaprosessin aikana. Elämä toi kuitenkin mukanaan rahoituskatkoksia, perheen perustamista ja muita koottuja tekosyitä, joiden avulla vakuuttelin itselleni, että tärkeintä on saada tuo ”kirjojen kirja” valmiiksi. Akateemisella uralla jatkaminenkaan ei ollut varmaa. Ihminenhän voi kuulemma elää suhteellisen hyvää elämää myös yliopiston ulkopuolella.

Väitöskirjan jälkeen syvennyin ennen kaikkea kehittämishankkeiden ihmeelliseen maailmaan. Enimmäkseen kirjoitin raportteja ja populaaritäyhkää, mutta silloin tällöin myös jotakin tieteellisemmäksi tulkittavaakin. Takaisin tutkimuspuolelle siirtyminen on puolestaan tapahtunut suomenkielisten monografiamuotoisten tilaustutkimusten eli kirjojen muodossa. Paikallisesti ja alueellisesti merkittävää työtä, mutta julkaisupisteillä ei juuri juhlimaan pääse. Tosin leivän syrjässä pysyy ja samalla tulee tutustuneeksi asiakaspalvelutyön ihmeelliseen maailmaan. Tilaajilla kun tuppaa olemaan omaa tahtoa ja näkemystä, jota sitten sovitellaan yhteen tutkijoiden näkemysten kanssa. Siinä luovuus kehittyy ja löytää uusia ilmenemismuotoja.

Jatkoa ajatellen pitää kuitenkin löytää motivaatiota, aikaa ja rahaa oikeanlaiseen kirjoittamiseen. Jos en tässä onnistu, noutaja tulee ennemmin tai myöhemmin. Pelin henki on nimittäin ”publish or perish”, kuten kolmostason tieteen kielellä sanotaan.

 

[1]  Julkaisuprofiilin verkkosivujen osiot: Luokitteluperusteet https://www.julkaisufoorumi.fi/fi/arvioinnit/luokitteluperusteet  sekä Usein kysyttyä https://www.julkaisufoorumi.fi/fi/arvioinnit/usein-kysyttya 14.11.2019.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *