Kestävyysnäkökohtien huomioimisesta julkisissa ruokapalveluissa ja hankinnoissa on tullut entistä tärkeämpää. Kestävien toimintamallien saamiseksi nykyistä nopeammin osaksi käytännön ruokapalvelutoimintaa tarvitaan lisää yhteistyötä ja uusien työkalujen sekä toimintatapojen innovointia. Yhteistyön laajentamisella maiden rajojen yli voidaan saavuttaa entistä suurempi innovaatiopotentiaali. Itämeren alueella virallinen yhteistyö kestävämpien julkisten ruokapalveluiden puolesta on tähän mennessä puuttunut. Nyt asiaan on saatu muutos uuden hankkeen myötä.

Innovatiivisia strategioita julkisille ruokapalveluille: Kestävyystyökalu Itämeren alueelle (StratKIT) (2019-2021) on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin koordinoima hanke, jossa on mukana toimijoita Suomen lisäksi Puolasta, Saksasta, Tanskasta, Venäjältä ja Virosta. Hankkeessa innovoidaan ja kehitetään yhteistyönä julkisille hankkijoille ja ruokapalveluille käytännön työtä helpottavia työkaluja, joilla pyritään vastaamaan monimutkaisiin kestävyyshaasteisiin.

Verkostoitumista Tallinnassa

Hankkeen tavoitteena on avata mahdollisuuksia julkisten hankintojen ja ruokapalvelualan ammattilaisille luoda yhteyksiä yli maiden rajojen. Yksi tärkeä päämäärä hankkeessa on ylikansallisen yhteistyöverkoston rakentaminen Itämeren alueelle. Verkostoon on mahdollista liittyä mukaan koko hankkeen ajan osallistumalla hanketapahtumiin tai ottamalla yhteyttä Ruralia-instituuttiin.

Päähankekumppanit toimivat hankkeen kuluessa kukin vuorollaan sidosryhmille suunnatun kansainvälisen konferenssin isäntinä. Marraskuussa 2019 järjestettiin ensimmäinen konferenssi Tallinnassa. Tilaisuus kokosi yhteen runsaslukuisen joukon julkisten hankintojen ja ruokapalvelujen parissa toimivia henkilöitä Itämeren alueelta. Osallistujat edustivat organisaatioita laidasta laitaan: ruokapalveluita, kouluja, yliopistoja, kuntien ja valtion viranomaisia, yhdistyksiä, yrityksiä ja muita sidosryhmiä. Tallinnan tapahtuma tarjosi erinomaiset puitteet verkostoitumiselle osallistujien kesken.

Opitaan yhdessä

Hankkeen yhtenä kantavana toimintamuotona on yhdessä oppiminen, mikä mahdollistuu hankkeen   järjestämissä kansallisissa ja kansainvälisissä tapahtumissa sekä vuorovaikutuksessa hanketoimijoiden kesken. Hankkeen tapahtumat tarjoavat osallistujille ajankohtaista tietoa kehityssuunnista kohti kestävämpiä julkisia hankintoja ja ruokapalveluita EU:ssa ja Itämeren alueella. Tallinnan konferenssissa kuultiin mm. Itämeren maiden ruokapalvelualan nykytilanteen kartoitusten tuloksista, uusista ympäristöä säästäviä hankintoja koskevista EU:n GPP-kriteereistä elintarvikkeille ja ateriapalveluille sekä kiertotaloutta tukevista julkisista hankinnoista.

Parhaiden käytäntöjen hyödyntäminen voi olla yksi keino vauhdittaa kestävää kehitystä ruokapalvelualalla. Hankkeessa pyritäänkin levittämään tietoa osallistujamaissa tunnistetuista parhaista käytännöistä. Tallinnan tapahtumassa perehdyttiin esiin nousseisiin esimerkkeihin koskien kestäviä elintarvike- ja ruokapalveluhankintoja, kasvipohjaisen ruokatarjonnan lisäämistä julkisissa ruokapalveluissa, ruokahävikin vähentämistä ruokatukussa ja sosiaalisen ruokapalveluyrityksen toimintaa.

Konferenssin ohjelmaan sisältyi myös tutustumiskäynti Tallinnan naapurissa sijaitsevan Viimsin kunnan ruokapalveluihin. Vierailimme päiväkodissa, koulussa ja lukiossa, joiden keittiöissä valmistetaan nelisen tuhatta päivittäistä ateriaa. Esitellyt kohteet olivat uusia ja moderneja. Suomalaisten alan ammattilaisten näkökulmasta keittiötilat vaikuttivat kooltaan yllättävän pieniltä, mutta ruokailutilat puolestaan olivat tilavia ja viihtyisiä. Lukiossa meille tarjottiin maittava kouluruokalounas. Lounasruoka muistutti suuresti suomalaista vastinettaan, ainoastaan leipälevitettä ei ollut tarjolla ja itsepalvelun sijaan henkilökunta annosteli pääruoan. Samoin kuin Suomessa, Virossa tarjottava lämmin lounas on koululaisille maksuton.

Tutustumassa ruokapalvelun toimintaan virolaisessa koulussa. Kuva Sari Bäck

Innovoidaan yhdessä

Toinen hankkeen toimintamuoto on innovointi yhdessä strategioiden kehittämiseksi kestäville julkisille ruokapalveluille. Hankkeessa toteutetaan useita työpajoja, joissa julkisten hankintojen ja ruokapalvelualan ammattilaiset kohtaavat toisensa yhteiskehittämisen merkeissä. Työpajoissa pyritään innovoimaan julkisille ruokapalveluille uusia työkaluja ja tapoja toimia entistä kestävämmin.

Tallinnassa järjestetyssä työpajassa Itämeren alueen toimijat ideoivat, miten julkisissa ruokapalveluissa voitaisiin edistää vegaanisen ja kasvisruoan tarjontaa sekä luomu- ja lähiruoan käyttöä hankintakriteereinä ja vähentää ruokahävikkiä. Vegaanisen ja kasvisruoan osalta ehdotettiin ruoanvalmistusosaamisen ja reseptien kehittämistä maukkaiden kasvipohjaisten ruokien valmistukseen sekä uusien ruokien tutustuttamista asiakkaille maistatuksin. Ruokahävikin ehkäisyssä nähtiin tärkeänä ruokapalveluiden osaamisen kehittäminen esim. valmistusmäärien suunnittelussa ja varastonhallinnassa. Toisaalta tietoisuuden lisäämisellä arveltiin saatavan asiakkaat mukaan ruokahävikin ehkäisyyn. Luomu- ja lähiruoan hankinnoissa poliittisen tuen ja EU:n GPP-kriteerien soveltamisen katsottiin olevan avainasemassa samoin kuin hankintaosaamisen kehittämisen. Lisäksi todettiin, että luomu- ja lähituotteiden saatavuus ja hinta vaikuttavat tuotteiden käyttömahdollisuuksiin julkisissa ruokapalveluissa.

Keväällä 2020 StratKIT-hanke järjestää seuraavan kansallisen tapahtuman Helsingissä ja Itämeren alueen tapahtuman Rybnikissä Puolassa. Kutsut tilaisuuksiin julkaistaan Ruralia-instituutin verkkosivuilla, Twitterissä ja Facebookissa.

Työpajatyöskentelyä Tallinnan konferenssissa. Kuva Sari Bäck

Kirjoittaja Sari Bäck työskentelee projektisuunnittelijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.

StratKIT-hanketta rahoittaa EU:n Interreg Baltic Sea Region -ohjelma. Hankkeesta lisää: projects.interreg-baltic.eu/projects/stratkit-197.html ja https://twitter.com/stratkit

Tallinnan konferenssin esitysmateriaalit: www.sei.org/events/a-taste-of-sustainability-mobilizing-public-procurement-and-catering-services-in-the-baltic-sea-region/