Prologi
Olemme Nopankylän kylätalolla Ilmajoella. Seison hieman hermostuneena yleisöni edessä ja odotan, että saisin suunvuoron. Paikalla on Nopankylän kyläyhdistyksen edustajien lisäksi osallistujia Ylistaron Kainastolta. Tila hiljenee pikkuhiljaa, katseet kääntyvät puoleeni. Hengitän syvään ja varmistan vielä kerran, että takanani näkyy oikea aloitusdia. Korotan ääntäni, muistan kerrankin esitellä itseni ja kertoa, mitä tahoa edustan. Aloitan puheeni, samalla seuraan yleisöni ilmeitä.

Yhteiskunnallisen yrittäjyyden soppaa hämmentämässä

Mitä on yhteiskunnallinen yrittäjyys, kysyn kuulijoilta ja vastaan itse itselleni. Kerron, että yhteiskunnallinen yrittäjyys on liiketoiminnan muoto, jolla on kaksi erityispiirrettä. Ensimmäisenä erityspiirteenä yhteiskunnallisella yrityksellä on jokin yhteiskunnallinen tavoite ja toisena yhteiskunnallinen yritys käyttää suurimman osan liikevoitostaan tämän valitun tavoitteen edistämiseksi. Tämän jälkeen kerron, että Suomessa on tähän mennessä 229 rekisteröityä yhteiskunnallista yritystä. Katson ympärilleni ja näen, että joku yleisöstäni nyökyttelee.

Vedän henkeä ja kerron seuraavaksi hämmentäväni soppaa hieman. Yleisö havahtuu: mitä nyt mahtaa seurata? Kerron, että on olemassa myös yhteisölähtöisiä yhteiskunnallisia yrityksiä. Määrittelen ne yhteisön perustamiksi ja/tai omistamiksi yrityksiksi, jotka toimivat tietyssä maantieteellisessä paikassa tai yhteisössä ja ottavat paikalliset asukkaat ja yritykset mukaan yhteiskunnallisen yrityksen johtamiseen ja hankkeiden toteuttamiseen. Kiirehdin jatkamaan. Kerron, että maaseudulla on jo olemassa hyviä esimerkkejä yhteisölähtöisistä yhteiskunnallisista yrityksistä ja esittelen lyhyesti muutaman. Diat vaihtuvat, ihmiset seuraavat kiinnostuneina. Osa nyökyttelee, osa näyttää epäilevältä. Joku ottaa kuvankin.

Jatkan esitystäni. Puhun hankekokemuksen syvällä rintaäänellä ja listaan ripakopallisen erilaisia haasteita, hankaluuksia ja ongelmia, joita yhteisölähtöistä yhteiskunnallista yrittäjyyttä harkitseva yhteisö saattaa kohdata. En halua piilotella enkä vähätellä, mutta en myöskään liioitella. Kolikon kääntöpuolena tuon esiin vähintään yhtä pitkän listan hyötyjä, joita yhteisölähtöinen yritystoiminta erityisesti maaseudulla voi parhaimmillaan tuoda mukanaan. Osa kuulijoista seuraa kiinnostuneena, osa alkaa vaihdella asentoa. Korostan, että yhteisölähtöinen yrittäjyys maaseudulla on aina lähtöisin yhteisön omasta kiinnostuksesta, tarpeesta, aktiivisuudesta ja halusta tehdä asioita yhteisön hyväksi. Meidän osuudeksemme jää toiminnan tukeminen niillä keinoin, joita meillä yliopistollisena toimijana on. Yksi tällainen on vertaistuen ja kehittämistyökalujen tarjoaminen, kerron kuulijoilleni ja lausun ääneen koodisanan.

Koodisana: ViSEnet

ViSEnet-hanke perustuu kansainvälisiin kokemuksiin yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja sen tarkoituksena on tuottaa opintomateriaalia ja työkaluja maaseudun yhteiskunnallisten yritysten käyttöön, selitän kuulijoilleni. Ajan säästämiseksi jätän kertomatta, että opintokokonaisuudet perustuvat aikaisemmin toteutetun yhteiskunnallisen yrittäjyyden hankkeemme kokemuksiin ja ääneen totean, että opintokokonaisuuksia on neljä, jotka on jaettu kolmeen moduuliin. Niitä ovat yhteisön aktivointi- ja osallistumismenetelmät maaseudulla, kumppanuudet ja yhteiskunnallisten yrittäjien verkostoituminen sekä yhteiskunnallisen yrityksen liiketoiminta ja sosiaalisen vaikutuksen mittaaminen.

Selitän, että opintomateriaalit kerätään jokaisesta hankkeeseen osallistuvasta viidestä maasta ja että materiaalin toimivuus testataan erikseen. Testausta varten jokaisesta hankkeeseen osallistuvasta maasta on valittu kohdealueita/yhteisöjä, jotka toimivat koekaniineina ja kertovat meille näkemyksensä. Suomesta mukana ovat Nopankylä (Ilmajoki), Kainasto (Seinäjoki, Ylistaro), Pohjois-Kuru (Pirkanmaa), Eskola (Kannus) ja Vuolenkoski (Kouvola, Iitti), luettelen.

Yhteisön aktivointi ja osallistuminen muodostavat ensimmäisen moduulin

Vaihdan seuraavan dian. Siinä on otsikko ja kuusi alakohtaa. Nämä kaikki liittyvät olennaisesti yhteisön aktivointiin erityisesti maaseudulla, selitän, ja huomaan, että väitteeni tarvitsee lisäselvityksen. Yhteisölähtöisen yrityksen toimintaympäristö on erilainen kuin tavallisen, oli kyse sitten tavallisista tai yhteiskunnallisista yrityksistä.

Yhteisölähtöinen yritys tarvitsee yhteisön tuen taakseen toimiakseen, mikä edellyttää monien sellaisten asioiden huomioimista, joita tavallisen (yhteiskunnallisen) yrittäjän ei välttämättä tarvitse miettiä, jatkan puhettani ja lyön lisää vettä kiukaalle: Tällaisia asioita ovat esimerkiksi sen varmistaminen, että jokaista yhteisön jäsentä kuullaan ja otetaan huomioon. Entä miten määrittelette sen, missä yhteisönne rajat kulkevat? Kuka on osa yhteisöä, kysyn. Entä miten varmistatte, vastaako toimintanne yhteisön tarpeisiin? Osaatteko hyödyntää yhteisönne mahdollisuudet, haastan kuulijoita. Miten valitsette, mitä asiaa lähdette viemään eteenpäin ja miten päätätte, kuinka se tehdään, hiillostan edelleen. Ja vielä yksi asia: tätä kaikkea ei kannata tehdä yksin, on muistettava huomioida myös sidosryhmät, päätän tykitykseni ja katson, kun kuulijani vaihtavat silmäyksiä keskenään.

Tavoitteenamme on tuottaa konkreettisia työkaluja, menetelmiä ja esimerkkejä kaikkiin näihin liittyen. Nämä materiaalit löytyvät aikanaan verkosta avoimesti hyödynnettäväksi, jatkan puhettani ja vilkaisen kuulijoita. Ja tässä on vasta ensimmäinen osa, sanon iloisesti. Jatkoa seuraa, kunhan pääsemme materiaalin keruun seuraavaan vaiheeseen, totean ja päätän esitykseni.

Epilogi
Pilottikylien ensimmäisten arvioiden mukaan olemme oikeilla jäljillä, iloitsen ja näytän kollegoille otteita kirjallisesta palautteesta:

Yhteiskunnallinen yritys on työkalu, ei itsetarkoitus. Kyselyn avulla voi selvitä perustamisen tarve – tai se, ettei sitä tarvita.

Yhteisön oma potentiaali on kaiken kestävän perusta ja palvelee esim. brändäystä. Yhteiskunnallinen yritys on YRITYS ja joutuu kilpailemaan = erottautumaan.

Löydettävä yhteinen tarve ja halu. Huomioitava kylien erilaiset tarpeet ja erityisosaamiset.

Tarvitaanko kannustavia esimerkkejä HYÖDYISTÄ, mitä on saavutettu yhteiskunnallisilla yrityksillä?

Kaiken kaikkiaan tosi hyvä pohja oppimateriaalille.

Kirjoittaja työskentelee tohtorikoulutettavana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa

Vil­lage So­cial En­ter­prise learn­ing ma­ter­ial, guid­ance and net­work­ing, ViSEnet- hankkeen toteutusaika on 03.12.2018–02.06.2021. Hankkeen rahoittaa Erasmus+ aikuiskoulutukselle, KA2 Strategiset kumppanuushankkeet.

Hankkeen koordinaattorina on Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti, partnereina The Bucharest University of Economic Studies (ASE), Romania, Estonian University of Life Sciences (EMU), Estonia, Nürtingen-Geislingen University (NGU), Germany sekä Inspiralba, Scotland

www.visenet.net