Kasvuyritystapahtuma SLUSH 2019 houkutteli harmaankolean marraskuiseen Helsinkiin median edustajien lisäksi 25.000 osallistujaa, 3.500 start-up -yritystä, 2.000 sijoittaa ja 350 tutkijaa ympäri maailmaa. Mitä Messukeskukseen sullottu SLUSH voisi tarjota akateemiselle tutkimukselle?

Sarjayrittäjä Ville Miettinen pohti sosiaalisessa mediassa Slushin kehityskaarta ja taustoja (myös Talouselämä 26.11.2019). Kirjoituksessaan Miettinen määrittelee sen enemminkin ajankohdaksi kuin paikaksi: tapahtuman kannalta keskeiset toimijat eivät enää kohtaa Messukeskuksessa, vaan muissa päätapahtumaan löyhästi kytkeytyvissä oheistapahtumissa ja eksklusiivisilla kutsuilla. Edelläkävijät ja perässähiihtäjät ryhmittyvät samaan aikaan toisaalle.

Kävijät jakautuvat Miettisen tulkinnan mukaan kolmeen ryhmään. Osallistujia edustavat ”härmäläiset ja ulkolaiset maajoukkuetason pelurit”, kasvuyritysmaailman ”loppuskene – pyramidin pohja ja keskiosat” sekä ”startup-turistit” eli esimerkiksi keksintöjä ihmettelevät keskisuurten yritysten keski-ikäinen keskijohto. Tähän viimeiseen turistiluokkaan lukeutuvat määritelmän mukaan myös valtaosa akateemisista tutkijoista.

Tunnistan viiteryhmäni vaivattomasti: osattomuus, ulkopuolisuus ja ”going native” -tyyppinen myönteisen utelias osallistuva havainnointi luonnehtivat kokemuksiani vielä toisenakin ”messupäivänä”. Tietämätön olin neljännestä ryhmästä, kovimmasta eliitistä ja pyramidin kärjestä eli lupaavimpien kasvuyritysten ja heidän mahdollisten rahoittajiensa muualla olosta.

Tieteellinen konferenssi, teknologiamessut vai suuri yökerho?

SLUSH-tapahtuman Opening show 21.11.2019. Kuva: Toni Ryynänen

SLUSH on kasvuyritystapahtuma, jolla ei ole juurikaan tekemistä perusteellisen ja perustellun tutkimuksen esittelyn kanssa. Lavatapahtumien ja esitysten sisältöjä luonnehtivat yleisesti neljä kysymystä: keitä olette, mitä teette, miten päädyitte siihen missä olette ja mitä tarvitsette? Teknologiakeksintöjen tai esitelmissä kuvattujen ratkaisujen taustalla olevaan tutkimukseen tai kehitystyöhön ei juuri ennätetty paneutua.

Suuri osa esitellyistä kehitelmistä niin lava-pitchauksissa kuin start-up -yritysten esittelyalueella oli vielä tukevasti kehitysvaiheessa. Kaupallisesti hyödynnettävistä ”innovaatioista” käsitteen schumpeterilaisessa hengessä ei useinkaan ollut kyse, kuten ei myöskään perinteisistä teknologiamessuista. Tarjolla oli sen sijaan kehityskelpoisia ideoita, mielenkiintoisia näkökulmia teknologian hyödyntämiseen ja lupaavia avauksia maailman parantamiseksi. Tapahtuma tarjoaa siten rajapinnan tutkimuksen ja teknologian kehittämisen yhdistämiseen.

SLUSH-tapahtuman päälava. Kuva: Toni Ryynänen

Savukoneiden ilmoille puhaltamat pöllähdykset, ammattimaisesti sijoitetut spottivalot ja laserit, äänitehosteet sekä yleinen hämäryys merkityksessä ”heikko valaistus” veivät ajatukset yökerhoon tai massiiviseen klubitapahtumaan. Turistikokemuksena SLUSH on hybridinen: omintakeinen yhdistelmä kehitysseminaaria, kaupallista teknologiamessua ja hämärää klubia.

Slushin anti tieteelle?

Olipa kyse matkapuhelinten, internetin tai Googlen alkuvaiheista, teknologiakehityksen perustat löytyvät osittain julkisesti rahoitetuista tutkimus- ja kehityshankkeista. Tässä mielessä tieteellisen tutkimuksen esittelyllä voisi olla nykyistä selkeämpi merkitys Slushin kaltaisissa tapahtumissa.

Kiertely Messukeskuksessa antaa kerralla yleiskäsityksen kasvuyrityksistä ja niissä kehitteillä olevista teknologioista. Tapahtuma tarjoaa siis tutkijoille uusia ideoita, jotka tosin ovat vain harvoin suoraan tutkimuksen kannalta käyttökelpoisessa muodossa. Tutkijoille saattaa ilmaantua odottamattomia mahdollisuuksia myös satunnaisissa kohtaamisissa esimerkiksi erilaisina yritysyhteistyökuviona. Hedelmällisimmät kohtaamiseni liittyivät lähinnä keskusteluihin muiden tutkijoiden kanssa. Rahoittajat kun kertovat lähinnä sijoitusprofiilistaan ja kasvuyrittäjät lähitulevaisuudessa mahdollisesti realisoituvista tuotteistaan.

Helsingin yliopiston Tiedekulmassa järjestetyssä virallisessa Unicorner-sivutapahtumassa 21.11.2019 vieraana mm. elinkeinoministeri Katri Kulmuni. Kuva: Toni Ryynänen

Myös käynnissä olevien tutkimushankkeiden ennakkoluuloton yhdistely suunnittelupöydillä oleviin teknologioihin tarjoaa mahdollisuuksia: halusin aidosti löytää hengenheimolaisia, jotka painisivat osallistavan teknologian parissa ja kehittäisivät ratkaisuja erityisesti julkisen sektorin näkökulmasta. Taisin antaa useammallekin kasvuyritykselle ideoita asiakaspohjan laajentamiseen sen sijaan, että olisin saanut haarukoitua esimerkiksi EMERGREEN-hankkeeseen varteenotettavia teknologiakumppaneita.

Soveltavat tutkimusalat ja -aiheet hyötynevät eniten Slushista. Tutkimustiedon yhdistäminen teknologiaratkaisuihin vaatii mielikuvitusta sekä kykyä nähdä yritysmaailmassa ja yhteiskunnissa esiintyviä ajankohtaisia tarpeita. Muun muassa Helsingin yliopiston tutkijat esittelivät 12 kaupallistamisen eri vaiheessa olevaa tiedeinnovaatiota, jotka ovat esimerkkejä mielekkäästä tutkimustiedon ja käytännön sovellusten vuoropuhelusta.

Kirjoittaja Toni Ryynänen työskentelee vanhempana tutkijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa.