Viides kansainvälinen viljellyn lihan konferenssi Maastrichtissa 6.–8.10.2019

Konferenssi kokosi paikalle maailmanlaajuisesti alan tutkijoita, joita kiinnosti soluviljelmäteknologiat ja niillä tuotettu liha. Soluviljelytekniikat mahdollistavat eläinperäisten maataloustuotteiden kasvattamisen bioreaktoreissa ilman varsinaisia tuotantoeläimiä. Vaikka ensimmäinen soluviljellystä lihasta paistettu burgeri syötiinkin jo vuonna 2013, ei sen tuottaminen ole vieläkään ongelmatonta. Haasteita ovat esimerkiksi viljellyn lihan korkea tuotantohinta, lopputuotteen rakenne ja siihen vaikuttavien aineosien, kuten rasvan tuottaminen, sekä kuluttajien ennakkoluulot uutta teknologiaa kohtaan.

Konferenssissa esiteltiin ratkaisuja edellä mainittuihin ongelmiin. Lupaavia tuloksia on saatu esimerkiksi kalateollisuudessa syntyvän perkausjätteen hyödyntämisestä viljeltyyn lihaan käytettävän kasvatusliuosten valmistuksessa. Edistystä on myöskin tapahtunut bioreaktoreiden kehityksessä, joka parantaa viljellyn lihan tuotannon tehokkuutta.

Apulaisprofessori Hanna Tuomisto.

Helsingin yliopisto oli konferenssissa hyvin edustettuna. Vanhempi tutkija Toni Ryynänen Ruralia-instituutista esitteli tutkimusta, jossa luokitellaan viljellyn lihan yhteiskunnallisia haasteita kirjallisuuteen perustuen. Apulaisprofessori Hanna Tuomisto kestävyystieteen instituutin (HELSUS) ja maataloustieteiden osastolta puolestaan esitteli viimeisiä viljellyn lihan ympäristövaikutusten päästölaskelmia käyttäen seurausvaikutuselinkaariarviointi -menetelmää. Tässä menetelmässä otetaan huomioon tuotteen koko elinkaaren aikana syntyvät päästöt.

Ruralia-instituutin apurahatutkijat Jana Moritz (vas.) ja Niko Räty sekä Elizabeth Ernst.

Myös allekirjoittanut pääsi esittelemään meneillään olevaa tutkimusaihetta ”Viljelty liha ja muuttuvat maaseudut” julisteen muodossa. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää maataloustuottajien näkemyksiä maataloudesta, jossa soluviljelmät ovat osa tuotantoa.  Maataloustuottajien haku tähän tutkimukseen on nyt auki ja siihen kaivataan etenkin eteläsavolaisia maataloustuottajia.

Tapahtuma oli hyvin järjestetty ja osallistujat vaikuttivat intohimoisilta aihettaan kohtaan. Tapahtuman tähti oli tietenkin Mark Post, joka tunnetaan niin ensimmäisestä viljellystä lihasta paistetusta burgerista kuin Mosa Meat -yrityksestä, jonka tarkoitus on tuoda viljelty liha markettien hyllyille lähitulevaisuudessa.

Maastricht sijaitsee Maasjoen varrella.

Tutkimusryhmällämme oli myös ilo päästä tutustumaan Mark Postin laboratorioon ja keskustelemaan Postin kanssa viljellyn lihan tulevaisuudesta. Kun keskustelumme ajautuu kasviperäisiin proteiineihin Post täsmentää, että heidän tarkoituksensa on kehittää teknologiaa, joka pystyy tuottamaan rakenteeltaan ja ravitsemusarvoltaan oikeaa lihaa vastaavan tuotteen. Post myös vastaili tarkentaviin kysymyksiimme viljellyn lihan tuotantoprosesseista parhaansa mukaan, mutta paljon jäi salaperäisen virneen taakse. Alan panokset ovat kovat ja halu olla ensimmäisenä markkinalla vielä kovempi.

Viljeltyä lihaa tarkasteleva tieteellinen yhteisö on vielä pieni, mutta kasvaa koko ajan. Teknologioiden kehittyessä myös yhteiskuntatieteellisen tutkimuksen merkitys kasvaa. Parhaimmillaan viljellyllä lihalla voi olla mittavia myönteisiä vaikutuksia ympäristöömme ja eläinten hyvinvointiin. Kuluttajien asenteet tulevat ratkaisemaan, miten uudella teknologialla tuotettu ruoka otetaan vastaan. Konferenssi järjestetään jälleen ensi vuonna ja ehkä silloin jo olemme askeleen lähempänä todellista solutason lihantuotantoa.

Kirjoittaja, apurahatutkija, jatko-opiskelija  Niko Räty, työskentelee Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa ja Kestävyystieteen insituutti HELSUSissa.

PS. Etsimme solumaataloudesta kiinnostuneita maataloustuottaja osallistumaan tutkimukseen, jossa tarkastellaan tuottajien näkemyksiä solumaatalouden mahdollisuuksista ja haasteista. Lisätietoja saa tutkija Niko Rädyltä, niko.raty(at)helsinki.fi.