Asukkaiden ääni ja digitaalisuus

Kuinka asukkaan ääni kuuluu ja missä se lausutaan? Haluamme parempia palveluita, viihtyisämpää ympäristöä ja kestävämpää arkea. Toimintamme on digitaalisen teknologian sävyttämää, jolloin katse suuntautuu sen mahdollisuuksiin asukkaiden äänen esiin nostamiseksi.

Ruralia-instituutissa toteutettavassa Emergreen-hankkeessa (2018–2021) etsitään digitaalisia osallistumisratkaisuja julkisten palveluiden kehittämisessä. Hankkeessa tartutaan yhteiskunnallisessa keskustelussa esillä oleviin kysymyksiin: kuinka maaseutujen elinvoimaisuutta voitaisiin pitää yllä digitaalisavusteisesti, miten kestävyys voitaisiin tuoda osaksi julkisia palveluita ja millä tavoin asukkaiden ääni saataisiin kuulumaan julkisten palveluiden kehittämisessä?

Suuri kysymys onkin, millainen merkitys tulevaisuuden teknologioilla on julkisten palveluiden kehittämisessä: perustuvatko ne olemassa olevaan teknologiaan vai pitäisikö kehittää jotain täysin uutta, joka murtaisi osallistumisen esteet ja houkuttelisi helppoudellaan asukkaita kertomaan mielipiteensä? Digitaalisten ratkaisujen runsaus näyttäytyy myös haasteena. Mikä saisi meidät omaksumaan vielä yhden digitaalisen teknologian jo olemassa olevien joukkoon?

Kuulluksi ja ymmärretyksi tuleminen on ihmisen perustarve

Kysymys ei välttämättä liity uuteen teknologiaan sinänsä, vaan myös osallistumisen motiiveihin. Miksi juuri sinä, minä ja me asukkaina annamme mielipiteemme tai miksi emme tartu näihin mahdollisuuksiin? Koen, että yksi perustarpeistamme on tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Jos kaupungilta tai kunnalta haluaa tietoa tai antaa kehittämisehdotuksia, ei viesti voi hävitä palautekanaviin. Kuten sosiaalisessa mediassa, vastausten tulisi olla nopeita ja tavoittaa parhaimmillaan myös muita ihmisiä. Näkyvyys lisää keskustelua ja luo yhteisöllisyyttä. Taustalle tarvitaan tietotaitoisia ihmisiä, jotka pystyvät vastaamaan asukkaiden viesteihin ja viemään heidän toiveitaan ja aloitteitaan eteenpäin julkishallinnon organisaatioissa.

Digitaalinen teknologia ei poista inhimillistä vuorovaikutusta asukkaiden kohtaamisessa. Tässä vaiheessa on vaikeaa nähdä, miten asukkaille vastaaminen onnistuisi ilman ihmisen työpanosta. Kuulluksi tulemisen kokemus ei välttämättä välity chatbotin kanssa kirjoitettaessa tai keskusteltaessa. Parhaimmillaan vastaaja on persoona, joka omanlaisella otteellaan innostaa ja informoi asukkaita. Erilaisten projektien, prosessien ja palautteen käsittelyn seuraaminen voi muuttua myös viihteeksi asiansa osaavassa otteessa.

Viihde voi sanana tuntua epäsovinnaiselta puhuttaessa kunnasta tai kaupungista toimijana. Keskustelun ei kuitenkaan tarvitse olla puuduttavaa, vaikka kyse onkin julkishallinnosta. Digitaalisten osallistumisteknologioiden toimivuuden lisäksi keskeisiä tekijöitä ovat kehitettävien ratkaisujen kiinnostavuus, helppokäyttöisyys ja vaikuttavuus. Näiden osa-alueiden päälle rakennettu vuorovaikutus vetoaa sekä asianosaisiin että muihin viestintää sivusta seuraaviin. Seuraaminen on myös osallisuutta, joka voi synnyttää kokemuksen yhteisöön kuulumisesta ja mukana olemisesta.

Digitaalisuus vuorovaikutuksen ja kohtaamisen tukena

Digitaalinen teknologia muokkaa myös osallistumisen fyysisiä tiloja. Digitaalisissa osallistumiskanavissa asukkaiden ei tarvitse kokoontua samaan tilaan. Tulevaisuuden sähköiset ratkaisut voivat auttaa asukkaita löytämään itselleen mieluisat aihepiirit, joista voi myös tarvittaessa saapua keskustelemaan kasvokkain konkreettiseen tilaan. Digitaalisuus luo itsessään yhteisöjä, mutta tarve kohtaamiselle ei katoa. Erilaiset vuorovaikutuskanavat täydentävät toisiaan, sillä näin on mahdollista välittää tietoa, kohdata toisia asukkaita ja vuorovaikuttaa myös julkishallinnon kanssa.

Nähtäväksi jää mihin suuntaan osallistavat digitaaliset teknologiat kehittyvät. Olennainen kysymys on se, millaista teknologiaa tarvitsemme juuri nyt? Riittävätkö esimerkiksi nykyiset sosiaalisen median kanavat asukkaiden osallistamiseen? Toimiviksi havaittujen vuorovaikutuskanavien lisäksi tilaa näyttäisi olevan myös täysin uusille avauksille ja digitaalisten osallistumisratkaisujen ennakkoluulottomalle kehittämiselle.

Kirjoittaja Henna Fager työskenteli harjoittelijana Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa kesällä 2019.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *