Alustaekosysteeminen kunta- ja aluekehittäminen

Kuinka alusta- ja datatalous valjastetaan palvelemaan yleishyödyllisiä tavoitteita? Alustaekosysteemien tarkastelulla on vakiintunut asema yritystutkimuksessa. Niiden toimintamalleja voisi soveltaa nykyistä enemmän myös yleishyödyllisten järjestelmien suunnittelussa sekä kunta- ja aluekehittämisessä.

Digitaalinen teknologia ja viestintä ovat osoittautuneet keskeisiksi koronaepidemian hallinnassa. Ne ovat mahdollistaneet sujuvan yhteydenpidon, etätyön tekemisen ja viestinnän laajoille kansalaisryhmille tilanteessa, joka on vaatinut yhteisesti jaettua tilannekuvaa ja yhdenaikaisia toimia. Teknologia on jälleen kerran osoittautunut hyväksi rengiksi, vaikka digitaalisuus ei ole poistanut viestintään liittyviä koordinaatio-ongelmia. Samalla monet pienetkin yritykset ovat saaneet vahvan sysäyksen kehittää ratkaisuja digitalisoituville markkinoille.

Yritykset ovat edelläkävijöitä alusta- ja datatalouden toimintaperiaatteiden hyödyntämisessä. Innovatiivisimmat yksityisen sektorin toimijat ovat hyödyntäneet alusta-ajattelun mahdollisuudet ja kasvaneet maailmanluokan vaikuttajiksi. Kansalaisina olemme saaneet nauttia joustavammista palveluista ja täysin uusista ratkaisuista. Samalla kuluttajat ovat muuttuneet passiivisista vastaanottajista aktiivisiksi yhteiskehittäjiksi.

Julkisella sektorilla digitaalisten alustaratkaisujen toteuttamisen tahti on ollut hitaampi. Täysin ulkopuoliseksi julkinen hallinto ei kuitenkaan ole jäänyt, sillä palveluita on digitalisoitu ja uusia käyttöliittymiä kehitetty. Vaikka esimerkiksi veroilmoitusta ei enää tarvitse jättää tai täydentää paperisena, julkisen hallinnon suhde kansalaisiin ei ole syvällisesti muuttunut. Kärjistetysti todettuna kehittäminen on ollut enemmän palvelulähtöistä, eli säästöihin ja toiminnan tehokkuuteen tähtäävää kuin toimintojen käyttäjävetoista kehittämistä.

Julkisen sektorin suhde kansalaisiin on erilainen kuin yritysten suhde asiakkaisiin, mutta millaisia mahdollisuuksia digitaalista teknologiaa hyödyntävät alustaratkaisut tarjoavat talouden eri toimijaryhmien välisten suhteiden uudelleen järjestämiseen? Valtion, kuntien, yritysten ja kansalaisten välisten suhteiden organisoiminen erilaisten yhteiskunnallisten päämäärien toteuttamiseen on kysymys, johon alusta-ajattelulla voisi olla tarjottavana totutusta poikkeavia ratkaisuja. Käytännön esimerkkejä tällaisista systeemitason ratkaisuista on kuitenkin edelleen vaikeata löytää.

Tutkimusryhmämme etsi esimerkkejä maailmalta ja päätyi Japanissa toimivan alustaekosysteemiratkaisun tutkimiseen: kotiseutulahjoitusjärjestelmän (furusato noozei) tavoitteena on jäsentää aluekehittämistä niin, että se motivoi keskeiset toimijaryhmät lisäarvoa tuottavaan yhteistoimintaan. Järjestelmä kiinnostaa aidosti myös kansalaisia.

Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmä on viimeisen vuosikymmenen aikana kehittynyt digitaaliseksi alustaekosysteemiksi. Se on käytännön esimerkki uudenlaisesta ja uudistavasta systeemitason ratkaisusta kunta- ja aluekehittämisessä. Alustaekosysteemin tarkoituksena on ollut löytää ja luoda uusia keinoja erityisesti pienempien kuntien elinvoiman tukemiseen sekä paikallisen yritystoiminnan ja innovaatioiden edistämiseen erityisesti maaseutualueilla. Kansalaisten osallistuminen on trendinomaisesti kasvanut vuodesta 2014: tehtyjen lahjoitusten arvo oli viime vuonna noin 4 Mrd euroa. Kahta lukuun ottamatta mukana järjestelmässä ovat nykyisin kaikki Japanin kunnat ja maakunnat.

Alusta- ja datatalouden ratkaisut ovat osoittautuneet toimiviksi myös yleishyödyllisten päämäärien toteuttamisessa. Seuraavaksi olisi pohdittava alustaekosysteemien laaja-alaisempaa soveltamista: kuinka näitä ratkaisuja voisi hyödyntää innovatiivisesti, uusissa yhteyksissä ja muuallakin kuin vain yksittäisten yritysten palveluiden tarjoamisessa?

Digitaalisuus on globaali megatrendi, joka perustuu muun muassa tiedon, kokemusten ja datan välittämiseen. Tämä yhdistävä ja välittävä tehtävä synnyttää uudenlaista toimijuutta ja muovaa taloutta. Alusta- ja datatalouden mahdollisuudet voisivat julkisen sektorin sovelluksissa perustua tämän välittävän rakenteen hyödyntämiseen, jolloin yleishyödyllisiä päämääriä palvelemaan voitaisiin löytää nykyistä tehokkaampia toimintatapoja.

Kotiseutulahjoitusjärjestelmä alustaekosysteemisestä näkökulmasta: perusasetelma ja toimija-ryhmät.

Analyysimme julkisen ja yksityisen sektorin pyrkimyksiä yhdistävästä alustaekosysteemistä kiteytyy useampaan toimintaperiaatteeseen. Yksi niistä on toimijaryhmien yhteinen ja jaettu päämäärä, joka kokoaa laajan joukon toimijoita vastavuoroiseen yhteistoimintaan. Alustaekosysteemi yhdistää toimijaryhmät sekä välittää reaaliaikaisesti asetetun päämäärän kannalta kriittistä tietoa, dataa ja vuorovaikutusta.

Esimerkkimme alustaekosysteemiä voi pitää radikaalina. Se yhdistää uusilla tavoilla toisilleen ennen tuntemattomia ihmisiä ja organisaatioita. Se on digitaalisen ajan ja järjestelmätason ratkaisu, jossa alustojen vuorovaikutusominaisuuksia sovelletaan kunta- ja aluekehittämiseen.

Torsti Hyyryläinen, Toni Ryynänen ja Ryo Umeda

Tutkimus Japanin kotiseutulahjoitusjärjestelmästä verkossa: Digitaaliset alustaekosysteemit ja kuntien elinvoima – Tapaustutkimus Japanista | Kaks.fi

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *