Luonnotonta matkailua

Näin korona-ajan jatkuessa alkaa jo kaivata pirtin seiniä pidemmälle, siis matkalle. Monelta on varmaan jossain elämän vaiheessa kysytty, että mitä tekisit, jos voittaisit lotossa. Ihan vastaavanlaisen toiveikkaan unelmoinnin saa aikaan tänä päivänä kysymys ”Minne matkustaisit, jos korona nyt loppuisi?”.

Niin, minne matkustaisit? Ennen kuin vastaat, kerron muutamia asioita matkailusta ennen koronaa, pandemian aikana ja aavistuksia, mitä se voisi olla koronan jälkeen.

Matkailu ennen koronaa Suomessa (niinkuin muuallakin maailmassa) oli jatkanut kasvuaan vuosi vuodelta niin liikevaihdossa kuin matkailijamäärissä. Kansainvälisiä matkailijoita virtasi Helsinkiin ja Lappiin. Suomalaiset matkasivat ahkerasti sekä kotimaassa että ulkomailla.

Kestävyyden näkökulmasta tilanne maailmalla alkoi olla sietämätön osassa kohteissa liikaturismin paikallisille asukkaille tai ympäristölle aiheuttamien haittojen vuoksi. Eikä lisääntyvä lentäminenkään näyttänyt kovin ilmastoseksikkäältä.

Sitten tuli korona. Koronapandemian ja matkustusrajoitusten seurauksena matkustaminen väheni nopeasti kaikkialla maailmassa. Ulkomaan matkailu kävi käytännössä mahdottomaksi tai ainakaan sitä ei katsottu yleisesti kovin hyväksyttäväksi. Vaihtoehdoksi jäi virkistäytyminen kotimaassa.

Vapaa-ajan matkailunhan voidaan karkeasti todeta olevan pakoa arkipäivästä. Moni haluaa irtautua arjesta ulkomailla, mutta viimeisten viiden vuoden aikana yhä useampi on valinnut kotimaan matkailukohteeksi. Kotimaan- ja lähimatkailusta voitiin puhua kasvavana trendinä jo aiemmin, koska ilmastonmuutos-keskustelu oli ”saastuttanut” kaukomatkailun ja herättänyt osan matkailijoista. Kotimaan matkailun suosion taustalla on kiinnostus paikallisuuteen sekä turvallisuus ja helppous. Mutta kaksi tekijää on ylitse muiden: vahvoina kotimaan matkakohteen valintaan vaikuttavina tekijöinä on todettu olevan luonto ja hyvinvointi. Ei siis ihme, että kansallis- ja luonnonpuistojen kävijämäärät ovat olleet jo useamman vuoden kovassa kasvussa ja koronavuonna 2020 määrät nousivat noin parikymmentä prosenttia edellisvuodesta.

Kuva: Hanna-Maija Väisänen

Suomalaiset tuppaantuivat siis poluille ja reiteille, niin risukkoon kuin vesille. Hyvä niin. Mietitäänpä sitä vaihtoehtoa, että suomalaisilla ei olisikaan korona-aikana ollut tätä luontoympäristöä ja ”luonnollista” väljyyttä. Missä olisimme virkistäytyneet ja irrottautuneet arkirutiineista? Olisiko virtuaalinen luontoelämys riittänyt pakoiluun arjesta? Uskaltaisin väittää, että Suomen luonto saattoi olla yksi tärkeä elementti, joka pelasti kotimaan matkailua koronan aikana. Entä matkailu koronan jälkeen: alkaako matkailun uusi kasvukausi ja millainen se tulee olemaan? Kaipaavatko matkailijat jatkossakin vilkkaita ostoskatuja, täyteen ahdettuja rantoja ja tungeksivia väkijoukkoja nähtävyyksillä? Aina on niitä, jotka kaipaavat. Kaupunkilomat houkuttelevat jatkossakin citybreikkaajia ja suomalaisia.

Mielenkiinnolla kuitenkin seuraan, käykö niin, että ihmiset pitävätkin jatkossa yhä enemmän massaturismia epäterveellisenä, jopa luonnottomana, niin itselle kuin ympäristölle. Terveellä pohjalla olevan eli kestävän matkailun tunnusmerkit tiedetään, mutta ennen koronaa ”kestämättömän kehityksen” annettiin osittain jatkua. Ei ole helppoa suitsia tai laittaa stoppia aluetalousnäkökulmasta merkittävälle toimialalle.

Turisteja Ranskassa, Pixabay

Muuntuvatko siis ”vanhan” matkailun kasvukauden trendit aivan toisiksi… No, nähtäväksi jää, vaihtuvatko Euroopan suosikkikohteet – Rooma, Pariisi ja Barcelona – Ristiinaksi, Punkaharjuksi ja Puumalaksi.

Palatakseni alussa esittämääni kysymykseen: minne matkustaisitkaan koronan loputtua, luettuasi tämän jutun?

 

 

Kirjoittaja Hanna-Maija Väisänen työskentelee Ruralia-instituutissa kestävän matkailun, vastuullisen yrittäjyyden sekä pk-elintarvikeyritystoiminnan hanketoiminnan parissa hankekoordinaattorina.

 

Kirjoituksessa käytetty seuraavia lähteitä:

Honkanen Antti, Sammalkangas Jatta, Satokangas Pasi. 2021. Kotimaanmatkailun nykytila ja potentiaali – selvitys kohderyhmistä ja kehittämistoimista. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 2021:14.

Marski, L. 2021. Matkailun suuntana kestävä ja turvallinen tulevaisuus. TEM toimialaraportit 2021:1.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *