HYKERRYS2-hankkeen kevättyöt saatiin tehtyä koronavirustilanteen vaatimilla poikkeusjärjestelyillä ja turvaväleistä huolehtien. Kevään lannoitukset ja kylvöt hoidettiin vakituisten työntekijöiden voimin, sillä harjoittelijoiden työsopimuksia ei saatu poikkeusolojen takia vielä voimaan toukotöiden alkaessa. Harjoittelijat pääsevät työn touhuun kesäkuussa nurmen biomassanäytteenottojen merkeissä.

Mennyt talvi oli poikkeuksellisen märkä, ja helmikuun koekenttäkäynnillä mietityttikin, että ehtiiko pelto kuivua edes ennen ensi talvea. Viime syksynä kylvetty syysrapsi joutui taas hanhien matkaevääksi, eikä talven olosuhteet ainakaan helpottaneet talvehtimista. Hankepartnerien ja tutkijatiimin kanssa tulimme siihen tulokseen, että rapsi korvataan hankkeen viljelykierrosta pysyvästi ohralla. Kahden epäonnisen rapsin kylvöyrityksen jälkeen rapsista päätettiin luopua. Uusi viljelykierto on näin ollen ruis – härkäpapu – kaura nurmialuskasvilla – viherlannoitusnurmi – ohra.

Ruis on pääosin talvehtinut hyvin. Koekentällä on neljä kerrannetta, eli toistoa samoista käsittelyistä jokaiselle kasville. Rukiin kolmannessa kerranteessa vesi on seissyt koeruuduilla, ja kyseisissä koeruuduissa onkin selvästi harvempaa kasvustoa ja paikoin suuriakin aukkopaikkoja. Kolmessa muussa kerranteessa ei ole seisovan veden aiheuttamia haittoja, joten saamme kaikilta lannoitekäsittelyiltä edustavat näytteenotot kerättyä näiltä säästyneiltä koeruuduilta.

Rukiin kevätlannoitukset oli tarkoitus aloittaa heti pääsiäisen jälkeen, mutta lannoitustyöt viivästyivät koronatilanteesta johtuvien rajoitusten vuoksi. Lannoitukset päästiin aloittamaan vasta 6.5. ja viimeiset lannoitteet rukiille levitettiin 14.5. Nestemäiset ja lietemäiset lannoitteet levitettiin rukiille letkulevitystä matkien kastelukannuilla, ja kiinteät lannoitevalmisteet levitettiin käsin pintalevityksenä.

Nestemäiset lannoitteet, joiden ruutukohtaiset levitysmäärät olivat melko pieniä, punnittiin kanistereihin ja kuljetettiin koeruutujen viereen pakettiauton kyydissä. Suurempien määrien levityksessä IBC-kontit kuljetettiin ruutujen viereen traktorilla. Punnitsemassa Jure Zrim ja Markku Tykkyläinen.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi vain rukiin lannoitukset taulukkoähkyn välttämiseksi. Ohran lannoituksista ja kylvöistä tulee oma kirjoituksensa. HYKERRYS-hankkeen koeasetelmassa kaikille osallistujille on jaettu yksi pääruutu per kasvilohko. Tämän 8m x 20m kokoisen pääruudun osallistujat saavat jakaa pienempiin osaruutuihin, mikä mahdollistaa useamman lannoituskäsittelyn testaamisen yhden kasvukauden aikana. Rukiilla HSY:n pääruutu jaettiin syksyllä 2019 neljään osaan, ja niille levitettiin yhdyskuntajätepohjaisia komposteja (taulukko). Kevään lannoituksena käytettiin ammoniumsulfaattiliuosta kaikille syksyllä kompostikäsittelyn saaneille ruuduille. Mangaanin täydennykseen käytettiin mangaanisulfaattia levitysmäärällä 40 kg/ha, josta tulee 10 kilon mangaanilannoitus hehtaarille.

Ecolanin pääruudut on kaikilla kasvilohkoilla jaettu neljään osaan jo keväällä 2017. Rukiin syyslannoituksissa käytettiin kolmea lihaluujauholannoitetta: Agra 8-4-2:a, Agra 13-0-0:a sekä Agra 8-4-8:a. Yksi ruutu lannoitettiin pelkällä Patenttikalilla. Keväällä yhdellä ruudulla käytettiin Ecolanin uutta puuvinassia, tuotenimeltään Ecolan Agra 3-0-0 NS. Kolmella muulla Agra 8-4-2:a ja Agra 13-0-0:a yksinään sekä täydennettynä Patenttikalilla.

Soilfood Oy:llä on kokeessa kaksi osallistujapaikkaa, joten Soilfood Oy:llä on kaksi pääruutua jokaisella kasvilohkolla. Rukiin syyslannoituksessa käytettiin Soilfood Oy:n ruuduilla Ravinnekuitua sekä Väkevää Ravinnelannosta. Ravinnekuitua levitettiin koko pääruudun alalle Soilfood II-ruudulle, joille oli keväällä 2019 levitetty neljää erilaista Boost-tuotetta. Boost-tuotteet ovat elintarviketeollisuuden ja bioenergiateollisuuden sivuvirtoina syntyviä vinasseja ja melasseja. Soilfood Oy:n toinen pääruutu jaettiin kahteen osaan, joista toiselle levitettiin Ravinnekuitua ja toiselle puolikkaalle Väkevää ravinnelannosta. Kevätlannoituksena Soilfood I-ruudulla käytettiin lietemäistä biokaasumädätettä, tuotenimeltään Väkevä Ravinneseos. Soilfood II-ruudulle levitettiin jälleen Boost-tuotteita. Kaikille Soilfood Oy:n ruuduille levitettiin myös Mangaanisulfaattia 40 kg/ha.

Ravinnekuitua saaneilla ruuduilla havaittiin typenpuutosoireita syksyllä rukiin tullessa oraalle. Muokkauskerroksesta otettujen nitraattinäytteiden tuloksista saatiin tälle havainnolle varmistus. Sama havainto tehtiin myös syksyllä 2016 kuitukäsittelyn saaneilla ruisruuduilla. Molemmilla kerroilla esikasvina on ollut ohra, ja ruudut on kynnetty ennen kuidun levittämistä. Syksyllä 2019 kuidun levittämisen ja kylvön välistä aikaa pidennettiin ja muokkaussyvyyttä vähennettiin vuoden 2016 toimenpiteisiin verrattuna, mutta valitettavasti kuitukäsittelyissä on huomattavasti harvempi kasvusto muihin ruutuihin verrattuna. Selitystä tälle reaktiolle tutkitaan vielä. Ravinnekuidun levittämisajankohtaa muutetaan tänä vuonna viherlannoitusnurmen lopettamisen yhteyteen. Syksyllä 2016 ravinnekuidulla käsitellyt ruudut ovat olleet yhtä satoisia vuosina 2018 ja 2019 kuin Soilfood Oy:n toinen maanparannusainekäsittely (Maanparannuslannos), joten sadonalennus on koskenut vain levitysvuoden satoa.

Helsingin yliopiston pääruutu on jaettu viiteen osaan niin, että väkilannoitekontrolliruudun koko on 4m x 20m, ja lannoittamattoman kontrollin, sekä typpiporrasruutujen koko 2m x 10m. HYKERRYS-hankkeen Haltialan koelohkon ravinnetila on teetettyjen viljavuusanalyysien mukaan hyvä, ainoastaan mangaanipitoisuuksien ollessa viljavuusluokassa Välttävä ja Booripitoisuudet viljavuusluokassa Tyydyttävä. Lyhyellä aikavälillä koekentän satoa rajoittavat tekijät ovatkin näin ollen typpi ja vesi. Typpiportaiden tarkoituksena on verrata kierrätyslannoitteiden typpilannoitusvastetta näihin pelkällä typellä lannoitettuihin kontrolliruutuihin.

HYKERRYS2-hankkeessa maisterivaiheen harjoittelunsa suorittanut Elina Karimaa on yhdessä Ecolan Oy:n edustajan Jukka Kivelän kanssa koostanut ajankohtaisen katsauksen luomutuotantoon soveltuvista kierrätyslannoitteista kotimaan ja ulkomaiden markkinoilla. Raportti on tehty Ecolan Oy:n toimeksiantona. Raporttiin voi tutustua tästä linkistä: Raportti_Luomutuotantoon soveltuvat kierrätyslannoitteet

HYKERRYS2-hankkeen harjoittelija Sauli Kangas ja teknikko Markku Tykkyläinen kauran puintitöissä 27.8.2019.

HYKERRYS2-hankkeen satotulokset 2019 ovat valmistuneet. Tulokset täydentyvät vielä sadon laadun osalta myöhemmin. Kasvien ravinteiden oton analyysit sekä maan vedenpidätyskapasiteetin sekä maamurujen kestävyyden analyysit ovat myös työn alla.

Maatilan Pellervon joulukuun numero kannattaa lukea tarkkaan, siellä lisää maa-asioista.

Haltialan koepellolla oli jälleen työntäyteinen kesä. Kasvukauden aikana kerätyn aineiston analyysit ovat hyvässä vauhdissa. Hankkeessa työskentelevät harjoittelijat ahkeroivat muun muassa maan vedenpidätyskapasiteettinäytteiden ja maamurujen kestävyysnäytteiden parissa, ja esivalmistelut kasvien ravinteiden oton analyyseille on aloitettu.

Ohra puitiin 15.8.2019 puolipilvisessä säässä.

Viljelyssä oli tänä vuonna kaura nurmialuskasvilla, viherlannoitusnurmi ja epäonnistunutta syysrapsia korvaava ohra. Hanhet tekivät syksyllä 2018 niin suurta vahinkoa rapsille, etteivät ne keväällä lähteneet kasvuun. Jouduimme siis muuttamaan suunnitelmaa, ja rapsi korvattiin ohralla. Hankkeessa toteutettavassa viljelykierrossa syysrapsia seuraa syysruis, joten ohralajikkeeksi haluttiin mahdollisimman aikainen lajike, jotta kyseiset lohkot saatiin vapautettua rukiin lannoitus- ja kylvötöille elokuun viimeisellä kolmanneksella. Syysruis tulisi kylvää ennen syyskuun puoltaväliä, jotta se ehtii kasvaa ja versoutua tarpeeksi syksyn aikana. Lajikkeeksi valittu Borealin Wolmari on monitahoinen rehuohra, jonka kasvuaika on virallisten lajikekokeiden mukaan 84,8 vuorokautta ja lämpösummavaatimus 855,5 °C. Vaikka ohralle kertyi kylvön ja puinnin välillä lämpösummaa 1024 °C ja sen kasvuaika oli 90 vuorokautta, se jouduttiin puimaan hieman liian aikaisin aikataulullisista syistä.

Soilfoodin ruudut jaettiin pienempiin osiin ja kuitua punnittiin tietty määrä jokaiselle osalle. Kuitu levitettiin ensin haravalla ja sitten mullattiin noin 10 cm syvyydelle. Levitystöissä HYKERRYS2-hankkeessa harjoittelun suorittanun Sauli Kangas.

Ohran puinnin jälkeen ruuduilta otettiin maanäytteet, penetrometrisen vastuksen näytteet ja maamurujen kestävyysnäytteet. Kynnön jälkeen Soilfoodin ruuduille levitettiin Ravinnekuitua. Kuidun levityksen ja kylvön välille jätettiin 14 vuorokauden väli. Syyskuun ensimmäisellä viikolla HSY:n ruuduille levitettiin neljää erilaista kompostia: Biojätekompostia, Maanparannuskompostia, Lietekompostia ja Tuotekompostia. Soilfoodin Väkevä ravinnelannos levitettiin myös juuri ennen kylvöä. Maanparannusaineet ja kompostit mullattiin tasokelajyrsimellä noin 10 cm syvyyteen. Ecolanin ruudut jaettiin tuttuun tapaan neljään osaan. Käsittelyinä on Agra 13-0-0, Agra 8-4-8, Agra 8-4-2 sekä ruutu, jolle levitettiin vain Patenttikalia. Ecolanin ja yliopiston väkilannoitekontrollit levitetiin kylvölannoittimella.

Kokeen viljelykierrossa viherlannoitusnurmi kylvetään kauran aluskasviksi. Seuraavan kasvukauden heinäkuussa aloitetaan nurmilohkojen valmistelut syysrapsin kylvölle. Vuonna 2018 perustettu yksivuotinen viherlannoitusnurmi ei lähtenyt kovan kuivuuden vuoksi kasvuun. Syksyllä nurmilohkoille tehtiin täydennyskylvö, mutta siitäkin huolimatta nurmibiomassat jäivät 2019 vaatimattomiksi. Syysrapsin lannoitukset tehtiin elokuun alussa. HSY:n ruuduille levitettiin ammoniumsulfaattia. Soilfoodin toinen pääruutu lannoitettiin Ravinneseoksella, mikä on lietemäistä biokaasutuksen mädätejäännöstä. Soilfoodin toiselle pääruudulle levitettiin bioenergia- ja elintarviketeollisuudesta peräisin olevia Boost-tuotteita. Ecolanin ruuduille levitettiin Puuvinassia, patenttikalia ja lihaluujauhokäsittelyinä oli Agra 8-4-2 sekä Agra 8-4-8.  Nestemäiset lannoitteet levitettiin kastelukannuilla ja mullattiin ennen kylvöä. Kiinteät lannoitteet levitettiin kylvön yhteydessä kylvölannoittimella.

Rapsin kylvö 8.8.2019. Kylvötöissä teknikko Markku Tykkyläinen.

Syyskylvöt suojattiin ahneilta hanhilta aitaamalle ne liehuvin langoin ja lepattavilla huomionauhoilla. Pelotteista huolimatta rapsilohkoilla näkyy jälleen hanhien aiheuttamia tuhoja. Ilmeisesti juuri rapsi on niille erityisen hyvää evästä muuttomatkalle, sillä ruislohkot ne ovat jättäneet rauhaan. Rapsin talvehtiminen on siis jälleen vaakalaudalla. Syysrapsin talvehtimisen onnistumisen edellytyksenä on hyvä kasvustorakenne. Vilja-alan yhteistyöryhmän kokoaman rypsin ja rapsin kylvöoppaan mukaan rapsin talvehtiminen onnistuu, kun se ehtii syksyn aikana kasvattamaan 8 kasvulehteä, 8 cm pituisen juuren ja 8 mm paksuisen juurenniskan. Tilanne arvioidaan keväällä. Rapsi haaroittuu runsaasti, joten hieman harvempi kasvusto ei olisi niinkään suuri ongelma, mutta jos kasvupisteet ei selviä talvesta, joudutaan rapsilohkoilla jälleen turvautumaan varasuunnitelmaan.

Hyvän sadon kierrätyslannoitus 2 (HYKERRYS 2) ja VILKKU Plus -hankkeet järjestävät jo perinteeksi tulleen kierrätysravinteita käsittelevän peltopäivän. Tule katsomaan, näkyykö kierrätysravinteiden pitempi aikainen käyttö satotasossa. Tilaisuudessa on yritysten tuote-esittelyä ja kierrätysravinteiden tutkijoita vastaamassa kysymyksiin.

Koeruuduilla tarkastelussa kaura, ohra ja syysrapsi.

Esittelyssä myös kasvustomittarit SpectraGrop fosforipipisuuden mittaukseen ja GrainSense siementen valkuaispitoisuuden, kosteuden ja öljy- ja hiilihydraattipitoisuuden mittaukseen.

Tervetuloa tutustumaan kolmannen vuoden kierrätyslannoituskenttäkokeen kasvustoon.

Lisätietoja ja linkki ilmoittautumiseen tästä

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 92 000 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.

Hyvän sadon kierrätyslannoitus-hanke jatkuu kolmannesta kasvukaudesta lähtien ympäristöministeriön myöntämällä ravinteiden kierrätyksen kärkihankerahoituksella. HYKERRYS 2 hankkeessa on mukana maatalouden, metsä- ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödyntävä Soilfood Oy,  Ecolan Oy lihaluujauhotuotteillaan sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY yhdyskuntajätepohjaisilla tuotteillaan.

HYKERRYS 2-hanke on laajentanut tutkimusyhteistyötään. Vuodesta 2019 lähtien Haltialan koekentillä on jatkuva kasvihuonekaasumittauslaitteisto yhteistyössä CLIMSAGE-hankkeen kanssa. Lisäksi koeruuduilla on jatkuva typpihuuhtoumamittaus.

Ensimmäinen kaasumittaus tehtiin kauraruuduilta heti kylvöjen jälkeen.

Vuosi 2019 on Hyvän sadon kierrätyslannoitus-hankkeiden kolmas vuosi, ja aiomme tutkia aikaisempia vuosia tarkemmin kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden vaikutuksia maaperään. Vuosittaisten viljavuusanalyysien sekä maan hiilipitoisuusanalyysienlisäksi koeruuduilta tullaan analysoimaan maamurujen kestävyyttä sekä maan vedenpidätyskapasiteettia. Nämä analyysit toistetaan vielä hankkeen viisivuotisen viljelykierron päättyessä.

HYKERRYS-hankkeen aineistosta on valmistunut neljä opinnäytetyötä. Tutustu opinnäytetöihin tarkemmin yliopiston E-thesis palvelun kautta.

Qiuchen Huang tutki työssään kierrätyslannoituksen vaikutusta rukiin typenoton tehokkuuteen vuonna 2017. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kierrätyslannoitteilla voidaan saada rukiilla yhtä suuret sadot kuin väkilannoitteilla eikä typenoton tehokkuudessa ole eroja väkilannoitekäsittelyn ja kierrätyslannoitekäsittelyiden välillä.

Venla Kyttä tutki kierrätyslannoitteiden elinkaarisia vaikutuksia vuoden 2018 kaura-aineistosta. Venlan työn tulokset osoittavat, että kierrätyslannoitteiden valmistuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin väkilannoitteiden valmistuksesta syntyvät. Väkilannoitteissa suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät typpikomponentin valmistuksesta. Kierrätyslannoitteiden kesken oli myös eroja. Elinkaarisia vaikutuksia nostaa esimerkiksi tuotannossa käytettävä energialähde sekä logistiikka.

Kai Granqvist tutki härkäpavun sadonmuodostusta ja kierrätyslannoituksen taloudellisuutta vuoden 2017 aineistosta. Työn tavoitteena oli selvittää, onko härkäpavun satokomponenttien muodostuksessa eroja eri kierrätyslannoituskäsittelyiden ja kontrolliruutujen välillä. Louhi-lajike oli valtavan satoisa kyseisenä vuonna. Sadonmuodostuksessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mikä johtunee lajikkeen ominaisuuksista sekä koelohkon viljely- ja lannoitushistoriasta.

Ossi Kinnusen tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten erilaisista lähteistä peräisin olevat kierrätyslannoitteet vaikuttavat typen ainevirtoihin ja peltotaseeseen kauran viljelyssä. Tutkielman tulokset osoittavat, että typen ainevirrat maa-kasvustosysteemissä ja siitä ulos eivät riipu pelkästään käytetyn lannoitetypen määrästä, vaan erityyppisten lannoitteiden välillä on eroja. Tutkimuksen perusteella kierrä- tyslannoitus ei nosta typen peltotasetta verrattuna väkilannoitukseen.

HYKERRYS-hankkeet ovat olleet esillä seuraavissa tilaisuuksissa syksyllä 2018:

• 8.10 Maatalouden vesiensuojelun teemapäivä Uudenmaan ELY-keskuksessa
• 8.11 Biolaitosyhdistyksen Biotalouspäivillä esityksellä Eri kierrätyslannoitteiden vaikutus viljelyssä
• 14.11 ProAgrian kasvinviljelyasiantuntijoiden koulutuspäivä
• HYKERRYS on mukana myös Ravinteiden kierrätyksen kärkihankkeiden tuloskiertueella Seinäjoella 10.12. Linkki ohjelmaan tästä.

Kasvukausi oli haastava ja se näkyy tuloksissa. Kauran sadot jäivät tänä vuonna keskinmäärin kahteen tonniin hehtaarilta. Käsittelyiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Viime kasvukauden tuloksissa parhaat kierrätyslannoitteilla saavutetut sadot vastasivat mineraalilannoitekäsittelyä.

Kauran sadot 2017. Samoilla kirjaimilla merkityt käsittelyt eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkittävästi, p<0,05, Tukey HSD

Kauran satotulokset 2018.

Härkäpavun sadot jäivät tänä vuonna erittäin alhaisiksi. Kuivuus, kuumuus ja myöhäinen kylvöajankohta verottivat satoa, ja ero viime vuoden satoihin on huomattava.

Härkäpavun satotulokset 2017. Viljavalla lohkolla kaikki käsittelyt tuottivat hyvät sadot.

Härkäpavun satotulokset vuodelta 2018 jäivät niukoiksi. Viljelykierto Haltialassa: syysruis-härkäpapu-kaura+nurmi-viherlannoitusnurmi-syysrapsi

HYKERRYS-hanke saavuttaa puolivälin ensi vuonna. Haltialan koekentällä kasvaa ensi kasvukautena kaura alusnurmineen, syysrapsi ja viherlannoitusnurmi. Sääolosuhteiden suhteen meillä (ja varmasti myös viljelijöillä) olisi toivomuksena niin kutsuttu ”normaali kesä” näin kahden hyvin poikkeavan vuoden jälkeen.

Perjantaina 27.7.2018 pidetyssä pellonpiennarpäivässä oli helteestä huolimatta mukavasti kävijöitä. Kiitos kaikille osallistumisesta! Yritysten edustajat kertoivat tuotteistaan ja toiminnastaan kuulijoille ja osallistujilla oli esittää hyviä kysymyksiä. Yhdeksi puheenaiheeksi nousi kasvukauden poikkeukselliset sääolot.

Pellonpiennarpäivä vietettiin helteisessä säässä.

Vuodet eivät ole veljeksiä, on sanonta, jota tää kesänä on kuultu paljon. Viime vuoden sateisen ja kylmän kesän vastapainona on tänä vuonna ollut kuumaa ja kuivaa. Ilmatieteenlaitoksen kuukausitilastojen mukaan Haltialan sademäärä 1.5–31.7.2018 oli 121 mm, 27% vähemmän kuin 1980-2010 aikavälin keskiarvo. Sateet ovat olleet paikallisia ja vuorokauden sademäärät pieniä, alle 20 mm. Toukokuun sademäärä jäi erityisen pieneksi, alle 10 millimetriin. Kuivuus on kurittanut Haltialassa erityisesti härkäpapua, koeruutujen sadot jäävät pieniksi. Kaurakasvustot näyttävät hieman paremmilta, tosin tuleentuminen on epätasaista ja puintia on jouduttu viivästyttämään.

Kaura Haltiala 7.8.2018

Viime vuonna kauran aluskasvina ollut nurmi murskattiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Nurmilohkot valmisteltiin syysrapsin kylvöön muokkaamalla ruudut matalalta, 3-5 cm syvyydeltä kolmeen kertaan tasokelajyrsimellä. Kuivuus ja kolminkertainen käsittely tekivät selvää juolavehnästä. 

Rapsi Haltiala 27.8.2018

Suunnitelmana oli, että rapsi kylvetään juuri ennen vähintään 15 mm sadetta. Kylvöpäiväksi valikoitui 7.8, joka näytti sääennusteen mukaan lupaavalta. HSY:n ammoniumsulfaattiliuos ja Tuhalan matokomposti levitettiin ruuduille ennen kylvöä, Ecolanin typpilannoite Agra 13-0-0 ja Yliopiston väkilannoitteet kylvölannoittimella. Soilfood käyttää rapsin syyslannoitukseen vinassia, joka levitetään oraalle. Myös Tuhala Bion matokompostiuute laitetaan vasta oraalle. Rapsiruudut jyrättiin kylvön jälkeen ja etanantorjuntaan käytetään rautafosfaatti-valmistetta. Rapsin taimettumisessa kului yli kaksi viikkoa, sillä sateet kiersivät rapsilohkot kaukaa.

Vehnän puinti Vantaan koelohkolla. Kyydissä teknikko Markku Tykkyläinen.

Vantaalla puitiin vehnä 16.8, ja jo seuraavalla viikolla lohkolle kylvettiin hyvien säiden siivittämänä syysruis. Knehtilän luomutilalla on myös ensimmäinen koelohko puitu. Haltialassa puintia jouduttiin siirtämään puimurin rikkoutumisen vuoksi ensi viikolle.

Tervetuloa HYKERRYS- ja VILKKU-hankkeiden yhteistyössä järjestämään pellonpiennartilaisuuteen Haltialan koekentälle perjantaina 27.7.2018 klo 10 alkaen. Tilaisuudessa yhteistyöyritysten edustajia ja yliopiston tutkijoita kertomassa kierrätyslannoitteista ja viime vuoden tuloksista.

Kutsu ja ilmoittautumisohjeet alla olevasta linkistä.
Kutsu_Kierrätysravinteilla satoa II

Tervetuloa!