Ohran satotulokset 2020

HYKERRYS-hankkeen neljännellä kasvukaudella koekentällä oli viljelyvuorossa ohra, viherlannoitusnurmi ja syysruis. Viisivuotisen viljelykierron ympärille suunnitellussa kokeessa ohra oli viljelyvuorossa kierrossa, joka aloitettiin keväällä 2017 härkäpavulla. Koekentän alkuperäisessä viljelykiertosuunnitelmassa syysrapsia seuraa syysruis. Rapsi kärsi kuitenkin niin pahoin syksyllä 2018 ja 2019 hanhien laidunnuksesta, että keväällä 2020 päätettiin korvata rapsi viljelykierrosta mahdollisimman aikaisella ohralajikkeella.

Ohran esikasveina on ollut härkäpapu – kaura nurmialuskasvilla – viherlannoitusnurmi. Yksivuotisten viherlannoitusnurmien tarkoituksena on ollut toimia typen tuottajina seuraavalle kasvustolle ja maan rakenteen parantajina. Vuoden 2019 nurmesta ei kuitenkaan ollut ohralle edellä mainittuja hyötyjä, sillä keväällä 2018 kauran alle kylvetty nurmi ei lähtenyt kuivuuden vuoksi kasvuun ja kevään 2019 täydennyskylvöistä huolimatta kasvusto jäi hyvin aukkoiseksi ja biomassan tuotanto vaatimattomaksi.

Ohralle levitettiin ennen kylvöä kastelukannuilla letkulevitystä imitoiden Soilfood Oy:n Boost-tuotteet, Ecolan Oy:n Agra NS 3-0-0 (sittemmin yrityksen valikoimista poistunut) sekä HSY:n käsittelynä käytetty ammoniumsulfaattiliuos (taulukko 1). Lannoitteet mullattiin levityksen jälkeen. Ecolan Oy:n rakeistettu Agra 13-0-0 levitettiin kylvölannoittimella, samoin kuin kontrollikäsittelyiden mineraalilannoitteet. Soilfoodin Väkevä ravinneseos, biokaasutusprosessin tuotannossa syntyvä lietemäinen mädätejäännös levitettiin oraille 2-3 lehtivaiheessa. Soilfood-ruuduille, HSY:n ruuduille sekä väkilannoituskontrolliruuduilla käytettiin mangaanin täydennykseen mangaanisulfaattia.

Typpilannoituksen määrä oli HSY:n ja Soilfood Oy:n ruuduilla 120 kg liuk. N/ha kaikilla muilla käsittelyillä paitsi Boost NPKS-käsittelyssä, jossa liukoisen typen määrä vastasi matalaa typpitasoa (44 kg N/ha). Muut typpiportaat olivat 77 ja 120 kg N/ha. Ecolan käytti ohralla kahdella osaruudulla Agra 13-0-0 lihaluujauholannoitetta ja kahdella osaruudulla Agra NS 3-0-0:aa 70 kilon kokonaistyppilannoituksella.

Taulukko 1. Ohran lannoitus, levitysmäärät (kg/ha) ja lannoituksen ravinnemäärät (kg/ha) vuonna 2020. Lannoituksen ravinnemäärät on laskettu käytetyistä lannoitteista teetetyn lannoiteanalyysin perusteella. Tuloksissa on 20% virhemarginaali.

           
Osallistuja Lannoitteen nimi Levitysmäärä, kg/ha Liuk-N N-tot P K Mg Ca Cu Mn Zn Na B S
HSY Ammoniumsulfaatti + MnSO4 1538 117 120 0 1 0 0 0 15 0 0 0 131
Ecolan Agra NS 3-0-0 (1) 2692 57 70 3 7 1 0 0 0 0 0 0 30
Agra 13-0-0 (1) 538 6 65 2 10 0 0 0 0 0 0 0 0
Agra 13-0-0 (2) 538 6 65 2 10 0 0 0 0 0 0 0 0
Agra NS 3-0-0 (2) 2692 57 70 3 7 1 0 0 0 0 0 0 30
Soilfood I Väkevä Ravinneseos + MnSO4 12000 120 156 11 252 12 0 0 15 0 0 0 300
Soilfood II Boost NK + MnSO4 6667 127 160 2 133 1 0 0 15 0 0 0 16
Boost NPKS Premium + MnSO4 10714 118 150 18 289 16 0 0 15 0 0 0 79
Boost NKS Premium + MnSO4 4800 106 154 3 576 4 0 0 15 0 0 0 192
Boost NPKS + MnSO4 4615 55 83 17 263 14 0 0 15 0 0 0 19
HY Y5+ Belor N 27+ PK+ MnSO4 260+ 196+ 137+ 40 110 110 13 50 8 0 0 15 13 0 0 31
Belor N 27 163 44 44 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
Belor N 27 285 77 77 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0
Belor N 27 407 110 110 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Vuonna 2020 lannoitteista teetettyihin analyyseihin lisättiin myös rikin analyysi. Ammoniumsulfaattikäsittelyssä, Väkevä ravinneseos käsittelyssä Sekä Boost NKS ja NPKS Premium-käsittelyissä rikkilannoitus on huomattava ja ylittää kasvien rikin tarpeen moninkertaisesti. Määrät eivät kuitenkaan ole toksisia kasveille. Rikkilannoituksen määrään on hyvä kiinnittää kierrätyslannoitteita käyttäessä huomiota.

Ohran puinti saatiin tehtyä hyvässä säässä.

Ohra (lajikkeena Borealin Wolmari) kylvettiin 21.5.2020 ja puitiin 28.8.2020. Kasvuaika oli näin ollen 98 vuorokautta ja tehoisan lämpösumman kertymä 1131 °C. Vuoden 2020 kasvukausi oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen. Kesäkuussa juhannuksen tienoilla oli noin 10 päivän kuiva ja lämmin jakso, mutta muuten sateita saatiin melko tasaisesti. Heinäkuu oli tavanomaista sateisempi.

Ohran sadot olivat edellisvuoteen verrattuna huomattavasti suuremmat, neljästä viiteen tonnia hehtaarilta (taulukko 2). Ohran satotuloksien varianssianalyysista poissuljettu ensimmäisen replikaatin sadot. Syksyllä 2019 hanhet jättivät kyseisen kasvilohkon laiduntamatta, ja keväällä kyseisellä lohkolla oli hyvinvoiva rapsikasvusto. Kasvusto murskattiin ja mullattiin maahan ennen ohran kylvöä. Ensimmäisen replikaatin ohrasadot olivat noin 1000 kg pienempiä kuin kolmessa muussa replikaatissa ja ero oli tilastollisesti merkitsevä.

Suurimman sadot tuotti väkilannoitus, ja kierrätyslannoitteista suurimmat sadot saatiin ammoniumsulfaatilla ja Väkevällä ravinneseoksella. Soilfoodin Boost tuotteista Boost NKS Premium ja Boost NPKS Premium pärjäsivät parhaiten. Ecolanin Agra NS 3-0-0:n matalat tulokset verrattuna lihaluujauhoon oli yllättävää, sillä tuotteessa on paljon enemmän liukoista typpeä Agra 13-0-0:n verrattuna.

Tilastollisesti väkilannoitekontrollin veroisia satoja tuottivat ammoniumsulfaatti, Väkevä ravinneseos, Boost NKS Premium, Boost NPKS Premium ja Agra 13-0-0 (1) sekä kaikki typpiporraskäsittelyt.

Taulukko 2. Ohran satotulokset (kg/ha, n=3) vuodelta 2020. Kirjaimet tulosten perässä viittaavat tilastolliseen merkitsevyyteen. Samalla kirjaimella merkittyjen käsittelyiden sadot eivät eroa tilastollisesti merkitsevästi toisistaan (Tukey HSD p ≤ 0,05). Lohkon viljelykierto (alkaen vuodesta 2017) härkäpapu – kaura nurmialuskasvilla – viherlannoitusnurmi – ohra – syysruis

Osallistuja Lannoitus Sato, kg/ha
HSY Ammoniumsulfaatti 5080 cd
Ecolan Agra NS 3-0-0 (2) 3899 ab
Agra NS 3-0-0 (1) 3950 ab
Agra 13-0-0 (2) 4532 abc
Agra 13-0-0 (1) 4610 bcd
Soilfood I Väkevä ravinneseos 5380 cd
Soilfood II Boost NK 4502 abc
Boost NPKS 4530 abc
Boost NKS Premium 4813 bcd
Boost NPKS Premium 4914 bcd
HY kontrollit Väkilannoitekontrolli 5700 d
Matala typpiporras 4870 bcd
Keskisuuri typpiporras 4766 bcd
Korkea typpiporras 5108 cd
Lannoittamaton 3510 a

 

Toukotyöt poikkeusoloissa

HYKERRYS2-hankkeen kevättyöt saatiin tehtyä koronavirustilanteen vaatimilla poikkeusjärjestelyillä ja turvaväleistä huolehtien. Kevään lannoitukset ja kylvöt hoidettiin vakituisten työntekijöiden voimin, sillä harjoittelijoiden työsopimuksia ei saatu poikkeusolojen takia vielä voimaan toukotöiden alkaessa. Harjoittelijat pääsevät työn touhuun kesäkuussa nurmen biomassanäytteenottojen merkeissä.

Mennyt talvi oli poikkeuksellisen märkä, ja helmikuun koekenttäkäynnillä mietityttikin, että ehtiiko pelto kuivua edes ennen ensi talvea. Viime syksynä kylvetty syysrapsi joutui taas hanhien matkaevääksi, eikä talven olosuhteet ainakaan helpottaneet talvehtimista. Hankepartnerien ja tutkijatiimin kanssa tulimme siihen tulokseen, että rapsi korvataan hankkeen viljelykierrosta pysyvästi ohralla. Kahden epäonnisen rapsin kylvöyrityksen jälkeen rapsista päätettiin luopua. Uusi viljelykierto on näin ollen ruis – härkäpapu – kaura nurmialuskasvilla – viherlannoitusnurmi – ohra.

Ruis on pääosin talvehtinut hyvin. Koekentällä on neljä kerrannetta, eli toistoa samoista käsittelyistä jokaiselle kasville. Rukiin kolmannessa kerranteessa vesi on seissyt koeruuduilla, ja kyseisissä koeruuduissa onkin selvästi harvempaa kasvustoa ja paikoin suuriakin aukkopaikkoja. Kolmessa muussa kerranteessa ei ole seisovan veden aiheuttamia haittoja, joten saamme kaikilta lannoitekäsittelyiltä edustavat näytteenotot kerättyä näiltä säästyneiltä koeruuduilta.

Rukiin kevätlannoitukset oli tarkoitus aloittaa heti pääsiäisen jälkeen, mutta lannoitustyöt viivästyivät koronatilanteesta johtuvien rajoitusten vuoksi. Lannoitukset päästiin aloittamaan vasta 6.5. ja viimeiset lannoitteet rukiille levitettiin 14.5. Nestemäiset ja lietemäiset lannoitteet levitettiin rukiille letkulevitystä matkien kastelukannuilla, ja kiinteät lannoitevalmisteet levitettiin käsin pintalevityksenä.

Nestemäiset lannoitteet, joiden ruutukohtaiset levitysmäärät olivat melko pieniä, punnittiin kanistereihin ja kuljetettiin koeruutujen viereen pakettiauton kyydissä. Suurempien määrien levityksessä IBC-kontit kuljetettiin ruutujen viereen traktorilla. Punnitsemassa Jure Zrim ja Markku Tykkyläinen.

Tässä kirjoituksessa käydään läpi vain rukiin lannoitukset taulukkoähkyn välttämiseksi. Ohran lannoituksista ja kylvöistä tulee oma kirjoituksensa. HYKERRYS-hankkeen koeasetelmassa kaikille osallistujille on jaettu yksi pääruutu per kasvilohko. Tämän 8m x 20m kokoisen pääruudun osallistujat saavat jakaa pienempiin osaruutuihin, mikä mahdollistaa useamman lannoituskäsittelyn testaamisen yhden kasvukauden aikana. Rukiilla HSY:n pääruutu jaettiin syksyllä 2019 neljään osaan, ja niille levitettiin yhdyskuntajätepohjaisia komposteja (taulukko). Kevään lannoituksena käytettiin ammoniumsulfaattiliuosta kaikille syksyllä kompostikäsittelyn saaneille ruuduille. Mangaanin täydennykseen käytettiin mangaanisulfaattia levitysmäärällä 40 kg/ha, josta tulee 10 kilon mangaanilannoitus hehtaarille.

Ecolanin pääruudut on kaikilla kasvilohkoilla jaettu neljään osaan jo keväällä 2017. Rukiin syyslannoituksissa käytettiin kolmea lihaluujauholannoitetta: Agra 8-4-2:a, Agra 13-0-0:a sekä Agra 8-4-8:a. Yksi ruutu lannoitettiin pelkällä Patenttikalilla. Keväällä yhdellä ruudulla käytettiin Ecolanin uutta puuvinassia, tuotenimeltään Ecolan Agra 3-0-0 NS. Kolmella muulla Agra 8-4-2:a ja Agra 13-0-0:a yksinään sekä täydennettynä Patenttikalilla.

Soilfood Oy:llä on kokeessa kaksi osallistujapaikkaa, joten Soilfood Oy:llä on kaksi pääruutua jokaisella kasvilohkolla. Rukiin syyslannoituksessa käytettiin Soilfood Oy:n ruuduilla Ravinnekuitua sekä Väkevää Ravinnelannosta. Ravinnekuitua levitettiin koko pääruudun alalle Soilfood II-ruudulle, joille oli keväällä 2019 levitetty neljää erilaista Boost-tuotetta. Boost-tuotteet ovat elintarviketeollisuuden ja bioenergiateollisuuden sivuvirtoina syntyviä vinasseja ja melasseja. Soilfood Oy:n toinen pääruutu jaettiin kahteen osaan, joista toiselle levitettiin Ravinnekuitua ja toiselle puolikkaalle Väkevää ravinnelannosta. Kevätlannoituksena Soilfood I-ruudulla käytettiin lietemäistä biokaasumädätettä, tuotenimeltään Väkevä Ravinneseos. Soilfood II-ruudulle levitettiin jälleen Boost-tuotteita. Kaikille Soilfood Oy:n ruuduille levitettiin myös Mangaanisulfaattia 40 kg/ha.

Ravinnekuitua saaneilla ruuduilla havaittiin typenpuutosoireita syksyllä rukiin tullessa oraalle. Muokkauskerroksesta otettujen nitraattinäytteiden tuloksista saatiin tälle havainnolle varmistus. Sama havainto tehtiin myös syksyllä 2016 kuitukäsittelyn saaneilla ruisruuduilla. Molemmilla kerroilla esikasvina on ollut ohra, ja ruudut on kynnetty ennen kuidun levittämistä. Syksyllä 2019 kuidun levittämisen ja kylvön välistä aikaa pidennettiin ja muokkaussyvyyttä vähennettiin vuoden 2016 toimenpiteisiin verrattuna, mutta valitettavasti kuitukäsittelyissä on huomattavasti harvempi kasvusto muihin ruutuihin verrattuna. Selitystä tälle reaktiolle tutkitaan vielä. Ravinnekuidun levittämisajankohtaa muutetaan tänä vuonna viherlannoitusnurmen lopettamisen yhteyteen. Syksyllä 2016 ravinnekuidulla käsitellyt ruudut ovat olleet yhtä satoisia vuosina 2018 ja 2019 kuin Soilfood Oy:n toinen maanparannusainekäsittely (Maanparannuslannos), joten sadonalennus on koskenut vain levitysvuoden satoa.

Helsingin yliopiston pääruutu on jaettu viiteen osaan niin, että väkilannoitekontrolliruudun koko on 4m x 20m, ja lannoittamattoman kontrollin, sekä typpiporrasruutujen koko 2m x 10m. HYKERRYS-hankkeen Haltialan koelohkon ravinnetila on teetettyjen viljavuusanalyysien mukaan hyvä, ainoastaan mangaanipitoisuuksien ollessa viljavuusluokassa Välttävä ja Booripitoisuudet viljavuusluokassa Tyydyttävä. Lyhyellä aikavälillä koekentän satoa rajoittavat tekijät ovatkin näin ollen typpi ja vesi. Typpiportaiden tarkoituksena on verrata kierrätyslannoitteiden typpilannoitusvastetta näihin pelkällä typellä lannoitettuihin kontrolliruutuihin.

Ruis syksy 2019 Osaruutu Tuote Levitysmäärä, kg/ha N-tot, kg/ha P, kg/ha K, kg/ha
HSY 1 Tuorekomposti 14981 165 132 6
2 Maanparannuskomposti 17544 158 123 9
3 Biojätekomposti 18000 234 103 79
4 Lietekomposti 7395 89 104 18
Ecolan 1 Agra 8-4-2 375 30 15 9
2 Agra 13-0-0 230 30 0 0
3 Agra 8-4-8 375 26 12 29
4 Patenttikali 200 0 0 54
Soilfood I 1 Ravinnekuitu I 40000 288 38 12
2 Väkevä ravinnelannos 12000 216 52 20
Soilfood II 1 Ravinnekuitu I 40000 144 27 12
2
3
4
HY 1 Yara Mila Y5+ Patenttikali+ Mangaanisulfaatti 388 44 10 50
2 Typpiporras 1 60 16 0 0
3 Typpiporras 2 104 28 0 0
4 Typpiporras 3 149 40 0 0
5 Ei lannoitusta 0 0 0 0
Ruis kevät 2020 Osaruutu Tuote Levitysmäärä, kg/ha N-tot, kg/ha P, kg/ha K, kg/ha
HSY 1 Ammoniumsulfaatti 1500 120 0 0
2
3
4
Ecolan 1 Puuvinassi NS 1923 50 2 5
2 Agra 8-4-2 625 50 25 13
3 Agra 13-0-0 + patenttikali 385+150 50 0 41
4 Agra 13-0-0 385 50 0 0
Soilfood I 1 Väkevä Ravinneseos 1200 120 7 240
2 9000 90 5 180
Soilfood II 1 Boost NK 6667 160 0 140
2 Boost NPKS Premium 10714 162 30 428
3 Boost NKS Premium 4800 158 0 576
4 Boost NPKS 3692 66 14 218
HY 1 Yara Mila Y6 + Belor N 27 + Patenttikali + Mangaanisulfaatti 596 120 6 30
2 Typpiporras 1 178 48 0 0
3 Typpiporras 2 311 84 0 0
4 Typpiporras 3 444 120 0 0
5 Ei lannoitusta 0 0 0 0

 

Selvitys luomutuotantoon soveltuvista kierrätyslannoitteista julkaistu

HYKERRYS2-hankkeessa maisterivaiheen harjoittelunsa suorittanut Elina Karimaa on yhdessä Ecolan Oy:n edustajan Jukka Kivelän kanssa koostanut ajankohtaisen katsauksen luomutuotantoon soveltuvista kierrätyslannoitteista kotimaan ja ulkomaiden markkinoilla. Raportti on tehty Ecolan Oy:n toimeksiantona. Raporttiin voi tutustua tästä linkistä: Raportti_Luomutuotantoon soveltuvat kierrätyslannoitteet

HYKERRYS2-hankkeen satotulokset 2019

HYKERRYS2-hankkeen harjoittelija Sauli Kangas ja teknikko Markku Tykkyläinen kauran puintitöissä 27.8.2019.

HYKERRYS2-hankkeen satotulokset 2019 ovat valmistuneet. Tulokset täydentyvät vielä sadon laadun osalta myöhemmin. Kasvien ravinteiden oton analyysit sekä maan vedenpidätyskapasiteetin sekä maamurujen kestävyyden analyysit ovat myös työn alla.

Maatilan Pellervon joulukuun numero kannattaa lukea tarkkaan, siellä lisää maa-asioista.

Vuoden 2019 syyskylvöinä rapsi ja ruis

Haltialan koepellolla oli jälleen työntäyteinen kesä. Kasvukauden aikana kerätyn aineiston analyysit ovat hyvässä vauhdissa. Hankkeessa työskentelevät harjoittelijat ahkeroivat muun muassa maan vedenpidätyskapasiteettinäytteiden ja maamurujen kestävyysnäytteiden parissa, ja esivalmistelut kasvien ravinteiden oton analyyseille on aloitettu.

Ohra puitiin 15.8.2019 puolipilvisessä säässä.

Viljelyssä oli tänä vuonna kaura nurmialuskasvilla, viherlannoitusnurmi ja epäonnistunutta syysrapsia korvaava ohra. Hanhet tekivät syksyllä 2018 niin suurta vahinkoa rapsille, etteivät ne keväällä lähteneet kasvuun. Jouduimme siis muuttamaan suunnitelmaa, ja rapsi korvattiin ohralla. Hankkeessa toteutettavassa viljelykierrossa syysrapsia seuraa syysruis, joten ohralajikkeeksi haluttiin mahdollisimman aikainen lajike, jotta kyseiset lohkot saatiin vapautettua rukiin lannoitus- ja kylvötöille elokuun viimeisellä kolmanneksella. Syysruis tulisi kylvää ennen syyskuun puoltaväliä, jotta se ehtii kasvaa ja versoutua tarpeeksi syksyn aikana. Lajikkeeksi valittu Borealin Wolmari on monitahoinen rehuohra, jonka kasvuaika on virallisten lajikekokeiden mukaan 84,8 vuorokautta ja lämpösummavaatimus 855,5 °C. Vaikka ohralle kertyi kylvön ja puinnin välillä lämpösummaa 1024 °C ja sen kasvuaika oli 90 vuorokautta, se jouduttiin puimaan hieman liian aikaisin aikataulullisista syistä.

Soilfoodin ruudut jaettiin pienempiin osiin ja kuitua punnittiin tietty määrä jokaiselle osalle. Kuitu levitettiin ensin haravalla ja sitten mullattiin noin 10 cm syvyydelle. Levitystöissä HYKERRYS2-hankkeessa harjoittelun suorittanun Sauli Kangas.

Ohran puinnin jälkeen ruuduilta otettiin maanäytteet, penetrometrisen vastuksen näytteet ja maamurujen kestävyysnäytteet. Kynnön jälkeen Soilfoodin ruuduille levitettiin Ravinnekuitua. Kuidun levityksen ja kylvön välille jätettiin 14 vuorokauden väli. Syyskuun ensimmäisellä viikolla HSY:n ruuduille levitettiin neljää erilaista kompostia: Biojätekompostia, Maanparannuskompostia, Lietekompostia ja Tuotekompostia. Soilfoodin Väkevä ravinnelannos levitettiin myös juuri ennen kylvöä. Maanparannusaineet ja kompostit mullattiin tasokelajyrsimellä noin 10 cm syvyyteen. Ecolanin ruudut jaettiin tuttuun tapaan neljään osaan. Käsittelyinä on Agra 13-0-0, Agra 8-4-8, Agra 8-4-2 sekä ruutu, jolle levitettiin vain Patenttikalia. Ecolanin ja yliopiston väkilannoitekontrollit levitetiin kylvölannoittimella.

Kokeen viljelykierrossa viherlannoitusnurmi kylvetään kauran aluskasviksi. Seuraavan kasvukauden heinäkuussa aloitetaan nurmilohkojen valmistelut syysrapsin kylvölle. Vuonna 2018 perustettu yksivuotinen viherlannoitusnurmi ei lähtenyt kovan kuivuuden vuoksi kasvuun. Syksyllä nurmilohkoille tehtiin täydennyskylvö, mutta siitäkin huolimatta nurmibiomassat jäivät 2019 vaatimattomiksi. Syysrapsin lannoitukset tehtiin elokuun alussa. HSY:n ruuduille levitettiin ammoniumsulfaattia. Soilfoodin toinen pääruutu lannoitettiin Ravinneseoksella, mikä on lietemäistä biokaasutuksen mädätejäännöstä. Soilfoodin toiselle pääruudulle levitettiin bioenergia- ja elintarviketeollisuudesta peräisin olevia Boost-tuotteita. Ecolanin ruuduille levitettiin Puuvinassia, patenttikalia ja lihaluujauhokäsittelyinä oli Agra 8-4-2 sekä Agra 8-4-8.  Nestemäiset lannoitteet levitettiin kastelukannuilla ja mullattiin ennen kylvöä. Kiinteät lannoitteet levitettiin kylvön yhteydessä kylvölannoittimella.

Rapsin kylvö 8.8.2019. Kylvötöissä teknikko Markku Tykkyläinen.

Syyskylvöt suojattiin ahneilta hanhilta aitaamalle ne liehuvin langoin ja lepattavilla huomionauhoilla. Pelotteista huolimatta rapsilohkoilla näkyy jälleen hanhien aiheuttamia tuhoja. Ilmeisesti juuri rapsi on niille erityisen hyvää evästä muuttomatkalle, sillä ruislohkot ne ovat jättäneet rauhaan. Rapsin talvehtiminen on siis jälleen vaakalaudalla. Syysrapsin talvehtimisen onnistumisen edellytyksenä on hyvä kasvustorakenne. Vilja-alan yhteistyöryhmän kokoaman rypsin ja rapsin kylvöoppaan mukaan rapsin talvehtiminen onnistuu, kun se ehtii syksyn aikana kasvattamaan 8 kasvulehteä, 8 cm pituisen juuren ja 8 mm paksuisen juurenniskan. Tilanne arvioidaan keväällä. Rapsi haaroittuu runsaasti, joten hieman harvempi kasvusto ei olisi niinkään suuri ongelma, mutta jos kasvupisteet ei selviä talvesta, joudutaan rapsilohkoilla jälleen turvautumaan varasuunnitelmaan.

Tervetuloa HYKERRYS2-hankkeen pellonpiennartilaisuuteen to 1.8.2019

Hyvän sadon kierrätyslannoitus 2 (HYKERRYS 2) ja VILKKU Plus -hankkeet järjestävät jo perinteeksi tulleen kierrätysravinteita käsittelevän peltopäivän. Tule katsomaan, näkyykö kierrätysravinteiden pitempi aikainen käyttö satotasossa. Tilaisuudessa on yritysten tuote-esittelyä ja kierrätysravinteiden tutkijoita vastaamassa kysymyksiin.

Koeruuduilla tarkastelussa kaura, ohra ja syysrapsi.

Esittelyssä myös kasvustomittarit SpectraGrop fosforipipisuuden mittaukseen ja GrainSense siementen valkuaispitoisuuden, kosteuden ja öljy- ja hiilihydraattipitoisuuden mittaukseen.

Tervetuloa tutustumaan kolmannen vuoden kierrätyslannoituskenttäkokeen kasvustoon.

Lisätietoja ja linkki ilmoittautumiseen tästä

Ympäristöministeriö on rahoittanut hanketta 92 000 eurolla Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskevasta ohjelmasta. Hanke toteuttaa hallituksen Kiertotalouden läpimurto ja puhtaat ratkaisut käyttöön –kärkihanketta.

HYKERRYS2-hankkeen tutkijayhteistyö laajentunut

Hyvän sadon kierrätyslannoitus-hanke jatkuu kolmannesta kasvukaudesta lähtien ympäristöministeriön myöntämällä ravinteiden kierrätyksen kärkihankerahoituksella. HYKERRYS 2 hankkeessa on mukana maatalouden, metsä- ja elintarviketeollisuuden sivuvirtoja hyödyntävä Soilfood Oy,  Ecolan Oy lihaluujauhotuotteillaan sekä Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY yhdyskuntajätepohjaisilla tuotteillaan.

HYKERRYS 2-hanke on laajentanut tutkimusyhteistyötään. Vuodesta 2019 lähtien Haltialan koekentillä on jatkuva kasvihuonekaasumittauslaitteisto yhteistyössä CLIMSAGE-hankkeen kanssa. Lisäksi koeruuduilla on jatkuva typpihuuhtoumamittaus.

Ensimmäinen kaasumittaus tehtiin kauraruuduilta heti kylvöjen jälkeen.

Vuosi 2019 on Hyvän sadon kierrätyslannoitus-hankkeiden kolmas vuosi, ja aiomme tutkia aikaisempia vuosia tarkemmin kierrätyslannoitteiden ja maanparannusaineiden vaikutuksia maaperään. Vuosittaisten viljavuusanalyysien sekä maan hiilipitoisuusanalyysienlisäksi koeruuduilta tullaan analysoimaan maamurujen kestävyyttä sekä maan vedenpidätyskapasiteettia. Nämä analyysit toistetaan vielä hankkeen viisivuotisen viljelykierron päättyessä.

HYKERRYS hankkeen aineistosta valmistuneita opinnäytetöitä

HYKERRYS-hankkeen aineistosta on valmistunut neljä opinnäytetyötä. Tutustu opinnäytetöihin tarkemmin yliopiston E-thesis palvelun kautta.

Qiuchen Huang tutki työssään kierrätyslannoituksen vaikutusta rukiin typenoton tehokkuuteen vuonna 2017. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että kierrätyslannoitteilla voidaan saada rukiilla yhtä suuret sadot kuin väkilannoitteilla eikä typenoton tehokkuudessa ole eroja väkilannoitekäsittelyn ja kierrätyslannoitekäsittelyiden välillä.

Venla Kyttä tutki kierrätyslannoitteiden elinkaarisia vaikutuksia vuoden 2018 kaura-aineistosta. Venlan työn tulokset osoittavat, että kierrätyslannoitteiden valmistuksesta syntyvät kasvihuonekaasupäästöt ovat pienemmät kuin väkilannoitteiden valmistuksesta syntyvät. Väkilannoitteissa suurimmat kasvihuonekaasupäästöt syntyvät typpikomponentin valmistuksesta. Kierrätyslannoitteiden kesken oli myös eroja. Elinkaarisia vaikutuksia nostaa esimerkiksi tuotannossa käytettävä energialähde sekä logistiikka.

Kai Granqvist tutki härkäpavun sadonmuodostusta ja kierrätyslannoituksen taloudellisuutta vuoden 2017 aineistosta. Työn tavoitteena oli selvittää, onko härkäpavun satokomponenttien muodostuksessa eroja eri kierrätyslannoituskäsittelyiden ja kontrolliruutujen välillä. Louhi-lajike oli valtavan satoisa kyseisenä vuonna. Sadonmuodostuksessa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, mikä johtunee lajikkeen ominaisuuksista sekä koelohkon viljely- ja lannoitushistoriasta.

Ossi Kinnusen tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten erilaisista lähteistä peräisin olevat kierrätyslannoitteet vaikuttavat typen ainevirtoihin ja peltotaseeseen kauran viljelyssä. Tutkielman tulokset osoittavat, että typen ainevirrat maa-kasvustosysteemissä ja siitä ulos eivät riipu pelkästään käytetyn lannoitetypen määrästä, vaan erityyppisten lannoitteiden välillä on eroja. Tutkimuksen perusteella kierrä- tyslannoitus ei nosta typen peltotasetta verrattuna väkilannoitukseen.

HYKERRYS-hankkeiden tuloksia esillä useissa eri tilaisuuksissa syksyllä 2018

HYKERRYS-hankkeet ovat olleet esillä seuraavissa tilaisuuksissa syksyllä 2018:

Kasvukausi oli haastava ja se näkyy tuloksissa. Kauran sadot jäivät tänä vuonna keskinmäärin kahteen tonniin hehtaarilta. Käsittelyiden välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja. Viime kasvukauden tuloksissa parhaat kierrätyslannoitteilla saavutetut sadot vastasivat mineraalilannoitekäsittelyä.

Kauran sadot 2017. Samoilla kirjaimilla merkityt käsittelyt eivät eroa toisistaan tilastollisesti merkittävästi, p<0,05, Tukey HSD

Kauran satotulokset 2018.

Härkäpavun sadot jäivät tänä vuonna erittäin alhaisiksi. Kuivuus, kuumuus ja myöhäinen kylvöajankohta verottivat satoa, ja ero viime vuoden satoihin on huomattava.

Härkäpavun satotulokset 2017. Viljavalla lohkolla kaikki käsittelyt tuottivat hyvät sadot.

Härkäpavun satotulokset vuodelta 2018 jäivät niukoiksi. Viljelykierto Haltialassa: syysruis-härkäpapu-kaura+nurmi-viherlannoitusnurmi-syysrapsi

HYKERRYS-hanke saavuttaa puolivälin ensi vuonna. Haltialan koekentällä kasvaa ensi kasvukautena kaura alusnurmineen, syysrapsi ja viherlannoitusnurmi. Sääolosuhteiden suhteen meillä (ja varmasti myös viljelijöillä) olisi toivomuksena niin kutsuttu ”normaali kesä” näin kahden hyvin poikkeavan vuoden jälkeen.

 

Kuivan kesän kuulumisia

Perjantaina 27.7.2018 pidetyssä pellonpiennarpäivässä oli helteestä huolimatta mukavasti kävijöitä. Kiitos kaikille osallistumisesta! Yritysten edustajat kertoivat tuotteistaan ja toiminnastaan kuulijoille ja osallistujilla oli esittää hyviä kysymyksiä. Yhdeksi puheenaiheeksi nousi kasvukauden poikkeukselliset sääolot.

Pellonpiennarpäivä vietettiin helteisessä säässä.

Vuodet eivät ole veljeksiä, on sanonta, jota tää kesänä on kuultu paljon. Viime vuoden sateisen ja kylmän kesän vastapainona on tänä vuonna ollut kuumaa ja kuivaa. Ilmatieteenlaitoksen kuukausitilastojen mukaan Haltialan sademäärä 1.5–31.7.2018 oli 121 mm, 27% vähemmän kuin 1980-2010 aikavälin keskiarvo. Sateet ovat olleet paikallisia ja vuorokauden sademäärät pieniä, alle 20 mm. Toukokuun sademäärä jäi erityisen pieneksi, alle 10 millimetriin. Kuivuus on kurittanut Haltialassa erityisesti härkäpapua, koeruutujen sadot jäävät pieniksi. Kaurakasvustot näyttävät hieman paremmilta, tosin tuleentuminen on epätasaista ja puintia on jouduttu viivästyttämään.

Kaura Haltiala 7.8.2018

Viime vuonna kauran aluskasvina ollut nurmi murskattiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Nurmilohkot valmisteltiin syysrapsin kylvöön muokkaamalla ruudut matalalta, 3-5 cm syvyydeltä kolmeen kertaan tasokelajyrsimellä. Kuivuus ja kolminkertainen käsittely tekivät selvää juolavehnästä. 

Rapsi Haltiala 27.8.2018

 

 

Suunnitelmana oli, että rapsi kylvetään juuri ennen vähintään 15 mm sadetta. Kylvöpäiväksi valikoitui 7.8, joka näytti sääennusteen mukaan lupaavalta. HSY:n ammoniumsulfaattiliuos ja Tuhalan matokomposti levitettiin ruuduille ennen kylvöä, Ecolanin typpilannoite Agra 13-0-0 ja Yliopiston väkilannoitteet kylvölannoittimella. Soilfood käyttää rapsin syyslannoitukseen vinassia, joka levitetään oraalle. Myös Tuhala Bion matokompostiuute laitetaan vasta oraalle. Rapsiruudut jyrättiin kylvön jälkeen ja etanantorjuntaan käytetään rautafosfaatti-valmistetta. Rapsin taimettumisessa kului yli kaksi viikkoa, sillä sateet kiersivät rapsilohkot kaukaa.

Vehnän puinti Vantaan koelohkolla. Kyydissä teknikko Markku Tykkyläinen.

Vantaalla puitiin vehnä 16.8, ja jo seuraavalla viikolla lohkolle kylvettiin hyvien säiden siivittämänä syysruis. Knehtilän luomutilalla on myös ensimmäinen koelohko puitu. Haltialassa puintia jouduttiin siirtämään puimurin rikkoutumisen vuoksi ensi viikolle.