Kuivan kesän kuulumisia

Perjantaina 27.7.2018 pidetyssä pellonpiennarpäivässä oli helteestä huolimatta mukavasti kävijöitä. Kiitos kaikille osallistumisesta! Yritysten edustajat kertoivat tuotteistaan ja toiminnastaan kuulijoille ja osallistujilla oli esittää hyviä kysymyksiä. Yhdeksi puheenaiheeksi nousi kasvukauden poikkeukselliset sääolot.

Pellonpiennarpäivä vietettiin helteisessä säässä.

Vuodet eivät ole veljeksiä, on sanonta, jota tää kesänä on kuultu paljon. Viime vuoden sateisen ja kylmän kesän vastapainona on tänä vuonna ollut kuumaa ja kuivaa. Ilmatieteenlaitoksen kuukausitilastojen mukaan Haltialan sademäärä 1.5–31.7.2018 oli 121 mm, 27% vähemmän kuin 1980-2010 aikavälin keskiarvo. Sateet ovat olleet paikallisia ja vuorokauden sademäärät pieniä, alle 20 mm. Toukokuun sademäärä jäi erityisen pieneksi, alle 10 millimetriin. Kuivuus on kurittanut Haltialassa erityisesti härkäpapua, koeruutujen sadot jäävät pieniksi. Kaurakasvustot näyttävät hieman paremmilta, tosin tuleentuminen on epätasaista ja puintia on jouduttu viivästyttämään.

Kaura Haltiala 7.8.2018

Viime vuonna kauran aluskasvina ollut nurmi murskattiin heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Nurmilohkot valmisteltiin syysrapsin kylvöön muokkaamalla ruudut matalalta, 3-5 cm syvyydeltä kolmeen kertaan tasokelajyrsimellä. Kuivuus ja kolminkertainen käsittely tekivät selvää juolavehnästä. 

Rapsi Haltiala 27.8.2018

 

 

Suunnitelmana oli, että rapsi kylvetään juuri ennen vähintään 15 mm sadetta. Kylvöpäiväksi valikoitui 7.8, joka näytti sääennusteen mukaan lupaavalta. HSY:n ammoniumsulfaattiliuos ja Tuhalan matokomposti levitettiin ruuduille ennen kylvöä, Ecolanin typpilannoite Agra 13-0-0 ja Yliopiston väkilannoitteet kylvölannoittimella. Soilfood käyttää rapsin syyslannoitukseen vinassia, joka levitetään oraalle. Myös Tuhala Bion matokompostiuute laitetaan vasta oraalle. Rapsiruudut jyrättiin kylvön jälkeen ja etanantorjuntaan käytetään rautafosfaatti-valmistetta. Rapsin taimettumisessa kului yli kaksi viikkoa, sillä sateet kiersivät rapsilohkot kaukaa.

Vehnän puinti Vantaan koelohkolla. Kyydissä teknikko Markku Tykkyläinen.

Vantaalla puitiin vehnä 16.8, ja jo seuraavalla viikolla lohkolle kylvettiin hyvien säiden siivittämänä syysruis. Knehtilän luomutilalla on myös ensimmäinen koelohko puitu. Haltialassa puintia jouduttiin siirtämään puimurin rikkoutumisen vuoksi ensi viikolle.

Kasvukausi 2018

Kasvukausi 2018 lähti käyntiin HYKERRYS-hankkeen koekentillä, kuten muuallakin Etelä-Suomessa, kuivasti. Sateita kaivattiin, sillä kasvuunlähtö oli hidasta ja epätasaista. Ensimmäinen kunnon sade vapun jälkeen saatiin juhannusviikolla.

Kauran oras Haltialassa 30.5.2018. Kylvöstä kulunut 12 päivää.

Kauran ja härkäpavun kylvömuokkauksille ja lannoituksien pariin päästiin Haltialassa viikolla 20. Viime vuoden härkäpapulohkoille kylvettiin kaura, ja ruislohkoille härkäpapu. Yritykset tekivät omat lannoitesuunnitelmansa kasveille, ja yliopisto vastasi käytännön levityksistä.

Viime keväänä kauran aluskasvina kylvetty nurmi  talvehti hyvin. Viherlannoitusnurmesta on otettu biomassanäytteet ja kasvusto murskataan vielä tällä viikolla. Syysrapsi kylvetään heinä- elokuun taitteessa.

Härkäpapu Haltialassa 4.6.2018, 17 päivää kylvön jälkeen.

 

 

 

 

Tila-HYKERRYS sai uuden koelohkon Vantaan kaupungin omistamalta Katrinabergin tilalta Seutulasta. Pellolla on kolme viiden ruudun kerrannetta. Lohkolle kylvettiin vehnä helatorstaina. Kohtuullisen aikainen kylvö kannatti, sillä maassa riitti kosteutta tasaiseen orastumiseen. Vantaalla HSY:n ruuduilla testataan kahta erilaista kompostia. Ecolan lannoitti ruutunsa Agralla ja kasvustolle levitettiin mikrobivalmistetta. Soilfoodin Hämeenlinnan ravinneliete levitettiin oraille. Viljelijän omat ruudut lannoitettiin tavanomaisella mineraalilannoitteella.

Kauran oraslaskentaa Haltialassa 18.6.2018

Knehtilän luomutilalla Hyvinkäällä jatkamme samoilla lohkoilla kuin viime vuonna. Molemmille lohkoille kylvettiin kaura ja aluskasviksi nurmi. Ecolanin ruuduilla käytetään lihaluujauhopohjaista lannoitteita ja testataan mikrobivalmisteita. Soilfoodin ruuduille levitettiin orasvaiheessa luomukelpoista ravinnelietettä.

 

Juhannuksen jälkeiset sateet ovat tehneet hyvää kasvustoille.  Seuraavana on vuorossa härkäpavun kukinnan aikaisten biomassanäytteiden otto sekä lehtialaindeksin ja lehtivihreäpitoisuuksien mittaukset. Viljoillakin on paikoin jo kukinta alkamaisillaan, niiden etenemistä seurataan tiiviisti.

Lue myös Maaseutu.fi-sivuston tuore juttu hankkeesta täältä: https://www.maaseutu.fi/maaseutu/ymparisto/kierratyslannoitteista-hyvaksi-sadoksi/ 

 

 

HYKERRYS-hanke

Helsingin yliopiston Hyvän sadon kierrätyslannoitus -hankkeessa kehitetään ja tutkitaan erilaisia kierrätyslannoituskonsepteja ja -tuotteita peltoviljelyyn yhteistyössä kierrätyslannoitusalan toimijoiden kanssa. Hanke tukee Ravinteet kiertoon – vesistöt kuntoon – kärkihankkeen tavoitteiden saavuttamista.

Hankkeen tavoitteita ovat (1) demonstroida suomalaisille viljelijöille kierrätyslannoituksen vaihtoehtoja, toteutustapoja ja toimivuutta (jätevesiliete-, mädäte-, komposti-, lantapohjaiset eri tavoin tuotteistetut lannoitteet), (2) vertailla sato-, ravinne- ja ympäristötehokkuus- sekä taloudellisen tuloksen mittareilla erilaisia kierrätyslannoituskonsepteja sekä (3) edelleen kehittää kierrätyslannoitteita ja -lannoitusta peltoviljelyyn.

Hanke on perustanut vuonna 2016 Helsingin kaupungin Haltialan tilan peltolohkolle kerranteistetun ruutukokeen. Koekentällä toteutetaan 5-vuotista viljelykiertoa siten, että jokaisena vuonna mukana on kolme kierron vaihetta, jolloin kierrätyslannoitteiden toimivuudesta eri viljelykasveilla erilaisina kasvukausina saadaan mahdollisimman hyvä käsitys. Kierrossa viljeltävät kasvit ovat syys- ja kevätviljoja, syysrapsi, viherlannoitusnurmi ja härkäpapu.

Kuva: Eetu Virtanen

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kokeeseen osallistuvilla yrityksillä on jokaisella yksi ruutu per kerranne jokaiselle satokasville. Kaikilla yrityksillä on viljeltävänään samat satokasvilajit- ja lajikkeet, mutta muuten yritykset toteuttavat ruuduilla parhaaksi katsomansa kierrätyslannoituksen ja siihen liittyvät viljelytoimenpiteet. Helsingin yliopisto toteuttaa omilla koeruuduillaan kokeen vertailukohdiksi kokonaan lannoittamattoman ja tavanomaisesti lannoitetun osaruudun.

Yhteistyöhankkeessa ovat mukana Helsingin yliopisto, Ecolan Oy, HSY Vesihuolto ja HSY Jätehuolto, Soilfood Oy yhteistyökumppaneineen sekä Tuhala Bio Oü. Satotuloksia sekä maaperä- ja ympäristövaikutuksia seurataan mahdollisimman laajalla levikillä; tiedottamisen yhteistyökumppani hankkeessa on Agrimedia Oy. Hanke toimii ensimmäiset kolme vuotta 2016-2019 Uudenmaan ELY-keskuksen myöntämällä maaseutuohjelman kehittämishanketuella.