HYKERRYS 2-hankkeen (1.6.2019 – 31.12.2020) loppuraportti valmistui vuoden 2020 lopussa. Raportissa tarkasteltiin kasvukausien 2019 ja 2020 tuloksia. Vuonna 2019 saatiin kolmannen vuoden satotulokset kauralta, toisen vuoden tulokset viherlannoitusnurmelta ja ensimmäisen vuoden sadot ohrasta. Tässä tiivistelmä loppuraportin satotuloksista. Raportti löytyy kokonaisuudessaan materiaalit-sivulta.
Kaura 2019
Kauran satotuloksissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja kasvukaudella 2019. Kaikki lannoituskäsittelyt tuottivat melko vaatimattomat noin kahden tonnin hehtaarisadot. Kasvukausi oli edellisvuoden tapaan kuiva ja lämmin. Erityisesti kesäkuu oli tavanomaista kuivempi ja lämpimämpi. Kauran viljelyvuoro oli lohkoilla, joiden viljelykierto oli syysruis – härkäpapu – kaura nurmialuskasvilla – viherlannoitusnurmi – ohra. Syysrukiin alle syksyllä 2016 levitetyt HSY:n kompostikäsittelyt ja Soilfood Oy:n maanparannusaineet eivät tuoneet tilastollisesti merkitseviä satoeroja, mutta Soilfood Oy:n maanparannuslannos- ja ravinnekuitukäsittelyt (kevätlannoituksissa keväästä 2017 lähtien käytetty lietemäistä biokaasumädätettä) tuottivat määrällisesti suurimmat sadot kauralle.
Ohra 2019 ja 2020
Ohra korvasi viljelykierrosta syysrapsin. Rapsi oli liian hyvää evästä muuttomatkalle tankkaaville hanhille, ja kahden syksyn epäonnistuneiden kylvöjen jälkeen syysrapsi päätettiin korvata viljelykierrosta pysyvästi ohralla. Monet hankkeessa käytetyt kierrätyslannoitteet sisältävät runsaasti rikkiä (esim. ammoniumsulfaatti ja Boost NS), joten olisi ollut hienoa päästä testaamaan näitä tuotteita paljon rikkiä vaativalle öljykasville.
Vuoden 2019 ohrasadot jäivät myös vaatimattomiksi, noin kahteen tonniin hehtaarilta. Ammniumsulfaattikäsittely, väkilannoitekäsittely sekä keskisuuri ja suuri typpiporraskäsittely tuottivat tilastollisesti merkitsevästi suuremman sadon kuin lannoittamaton käsittely. Boost NK-käsittelyn sato oli merkitsevästi pienempi kuin väkilannoitekäsittelyn ja suuren typpitason käsittelyn sadot. Muiden käsittelyiden sadot eivät eronneet merkitsevästi väkilannoitekäsittelystä, suuresta typpiporraskäsittelystä tai lannoittamattomasta käsittelystä.
Vuonna 2020 kasvukausi oli sääolosuhteiltaan melko tavanomainen. Ohran sadot olivat edellisvuo-teen verrattuna huomattavasti suuremmat, neljästä viiteen tonnia hehtaarilta. Tilastollisesti merkitsevästi suurempia satoja kuin lannoittamattomasta kontrollista saatiin seuraavilta käsittelyiltä: Väkevä ravinneseos, Boost NKS Premium, Boost NPKS Premium, Agra 13-0-0 (1), ammoniumsulfaatti sekä kaikki typpiporraskäsittelyt ja väkilannoitekontrolli. Tilastollisesti väkilannoitekontrollin veroisia satoja saatiin ammoniumsulfaatti, Väkevä ravinneseos, Boost NKS Premium, Boost NPKS Premium ja Agra 13-0-0 (1) -käsittelyillä. Ammoniumsulfaatti ja Väkevä ravinneseos tuottivat kierrätyslannoitteista suurimmat sadot.
Viherlannoitusnurmi 2019 ja 2020
Keväällä 2018 kauran aluskasviksi kylvetty yksivuotinen viherlannoitusnurmi ei lähtenyt kuivuudesta kärsineillä lohkoilla keväällä kasvuun. Nurmille tehtiin täydennyskylvö keväällä 2019, mutta ne eivät ehtineet tuottaa juurikaan biomassaa ennen kuin rapsin kylvövalmistelut aloitettiin. Nurmibiomassat jäivät vaatimattomiksi ja kerranteiden välillä oli suurta vaihtelua. Nurmiruuduista ainoastaan Ecolanin osaruudut saivat lannoituksen keväällä 2019. Muita ruutuja ei lannoitettu keväällä 2019.
Viherlannoitusnurmien kasvustot olivat vuonna 2020 reheviä, mutta lajikoostumuksiltaan lähestulkoon täysin heinäkasveja. Apilat eivät lähteneet kasvuun vuonna 2019. Biomassat olivat kaksin- tai kolminkertaisia vuoden 2018 noin kolmen tonnin hehtaarisatoihin verrattuna, mutta sadoissa oli suurta vaihtelua kerranteiden välillä. Viherlannoitusnurmen sadoissa ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja vuonna 2020.
Viherlannoitusnurmista on saatu kolmen vuoden tulokset. Viherlannoitusnurmien tarkoituksena on ollut toimia typen tuottajina seuraavalle kasvustolle ja maan rakenteen parantajina. Nurmien menestyminen on kuitenkin ollut hyvin vaihtelevaa. Vuoden 2018 nurmikasvustot olivat melko pienet, noin 3 tonnia, mutta kasvustoissa oli hyvä apilan ja heinäkasvien suhde. Vuoden 2019 nurmi epäonnistui uusintakylvöistä huolimatta todennäköisesti liian kuivuuden vuoksi. Nurmiseos kasvoi epätasaisesti ja lohkoilla oli suuria aukkopaikkoja. Vuoden 2020 nurmikasvustoilla ei ollut typpilannoitusvaikutusta apilakasvien puuttuessa lähes kokonaan kasvustoista, mutta runsaalla heinäkasvus-tolla voi olettaa olevan maan rakennetta parantavaa vaikutusta.
Ruis 2017 ja 2020
Rukiista on saatu hankkeessa kaksi satoa vuosilta 2017 ja 2020. Vuoden 2017 sadoissa Hämeenlinnan maanparannuslannos, Biojätekomposti biohiilellä ja biokuitukomposti tuottivat tilastollisesti merkitsevästi suuremman sadon kuin lannoittamaton kontrolli. Kaikki muutin kierrätyslannoitekäsittelyt tuottivat väkilannoitekontrollin veroisia satoja, mutta ne eivät kuitenkaan eronneet tilastollisesti merkitsevästi lannoittamattomasta kontrollista. Vuonna 2020 rukiin sadot olivat korkeampia kuin vuonna 2017 ja sadoissa pienempää vaihtelua replikaattien välillä useissa käsittelyissä. Yksi ruisreplikaatti kärsi kolmea muuta kerrannetta enemmän talvituhoista, ja lohkolla oli tilastollisesti merkitsevästi pienemmät sadot kuin kolmessa muussa kerranteessa. Huonommin tuottanut replikaatti jätettiin pois tilastollisesta vertailusta.
Lannoittamaton kontrolli tuotti jälleen vuonna 2020 korkeahkon, noin 3 tonnin hehtaarisadon. Käsittelyt, jotka eroavat tilastollisesti merkitsevästi lannoittamattomasta käsittelystä: korkea typpiporras, väkilannoitus, Väkevä ravinnelannos (syksy 2019) / Väkevä ravinneseos (kevät 2020), Lietekomposti / AMS, Maanparannuskomposti / AMS, Tuorekomposti / AMS. Kaikki Ecolanin käsittelyt tuottivat tilastollisessa vertailussa väkilannoitekontrollin veroisia satoja, mutta ne eivät kuitenkaan eronneet tilastollisesti merkitsevästi lannoittamattomasta kontrollista. Samoin HSY:n Biojätekomposti / AMS-käsittely sekä Soifood I-ruudun Ravinnekuitu / Väkevä Ravinneseos-käsittely eivät eronneet väkilannoitekontrollista eivätkä lannoittamattomasta kontrollista.