News/Nyt

Ennen seuraavaa kriisiä tarvitsemme jatkuvasti päivitettävän suunnitelman. Joudumme tulevaisuudessa varautumaan entistä tiheämmin toistuviin kriiseihin. Koronapandemia antaa osviittaa siitä, millaista päätöksentekoa viheliäisten yhteiskunta- ja ympäristökriisien hallinta vaatii. Lue koko juttu täältä.

Strategisiin kriisipäätöksiin valmistautunut Helsinki selviää ympäristön ja yhteiskunnan murroksista: Raportti yksilöi Helsingin ylimmän poliittisen ja virkamiesjohdon haasteita, kun se valmistautuu ylläpitämään strategista päätöksentekokykyään odottamattomissa kriisitilanteissa. Raportti on syntynyt WISE-tutkimuskonsortion ja Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön yhteistyönä. Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittama WISE-hanke (Luova sopeutuminen viheliäisiin ekososiaalisiin murroksiin) järjesti yhteistyössä Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön kanssa marraskuussa 2019 nk. politiikkapäämajan, eli strategisen valmiusharjoituksen. Siihen osallistui kaupungin ylin poliitinen johto sekä strategisen ilmastopolitiikan kannalta keskeisiä virkamiehiä ja asiantuntijoita. Politiikkapäämajan tavoitteena oli kehittää uudenlaista strategisen päätöksenteon menettelytapaa, jolla voidaan hallita kiireelliset ympäristöä ja yhteiskuntaa haastavat murrokset ja samanaikaisesti huomioida pitkän aikavälin vaikutukset. Raportti löytyy täältä.

Suomen metsänkäyttösuunnitelmat kiihdyttäisivät ilmastonmuutosta ja heikentäisivät luonnon monimuotoisuutta: Laaja joukko meritoituneita suomalaisia tutkijoita on huolissaan Suomen metsänkäyttösuunnitelmien ja biotalousstrategian vaikutuksista ilmastoon ja luonnon monimuotoisuuteen. Metsien käyttöä eri näkökulmista tarkastelleet tutkijat ovat allekirjoittaneet julkilausuman, jolla he pyrkivät oikaisemaan vallalla olevia väärinkäsityksiä asiasta. Julkilausuma löytyy täältä.

Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla: Olin mukana professorityöryhmässä, joka julkisti energiapoliittisen kannanoton 26.02.2014. Työn taustalla on huoli siitä, että Suomi käytti vuonna 2012 8,5 miljardia euroa (yli 4% BKT:sta) tuontienergiaan, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje. Oikealla energiapolitiikalla tästä kysynnästä voitaisiin suunnata Suomeen 20% vuoteen 2020 mennessä, 50% 2035 ja jopa 100% 2050. –Kansainväliset esimerkit osoittavat, että Suomeen olisi oikealla energiapolitiikalla luotavissa 30000 uutta työpaikkaa kotimaisen energian, energian käytön tehostamisen, energiateknologian ja –osaamisen ympärille vuoteen 2020 mennessä. Vuoteen 2030 mennessä Suomeen olisi mahdollista luoda yhteensä 50000 uutta työpaikkaa.
Ryhmän raportit: raportti 1 ja raportti 2.