Viikko 2: Uutta opittavaa

Toisella kurssikerralla tavoitteena oli saada vastaukset ongelmiin, joita kohtasin kotona datan lisäyksessä projektiin. Tavoite onnistui ja QGIS:sin käyttö tuntuikin jo sujuvammalta kuin ennen. Toisella kurssikerralla opimme lisää datan käsittelystä varsinkin eri projektioiden kautta. Tunnilla onnistuin tekemään pari virhettä datan muokkauksessa, vaikka työt tehtiinkin opettajan johdattamana. Näiden virheiden takia jouduin tunnilla tekemään suurimman osan harjoituksesta pariinkin kertaan, mutta tulipahan ainakin kertausta.

Harjoituksena tunnilla oli tehdä kartta, joka havainnollistaa Mercator- sekä ETRS-35MTFIN-projektioiden eroja väreillä. Karttaa varten laskimme kuntien pinta-alat molemmilla projektioilla, sen jälkeen laskimme prosenttiluvun projektioiden suhteesta. Prosenttiluokkien perusteella kunnat jakautuivat eri väreihin, tummempi väri kartassa tarkoittaa isompaa eroa projektioiden välillä.  Kartan teko oli hyvin teknistä, periaatteessa vain laskemista ja uusien kolumnien luomista. Lopputulos alhaalla osoittaa mielestäni tarpeellisen tiedon, mikä kartalta vaadittiin.

 

Kuva 1: Tunnilla tehty kartta, joka havainnollistaa kahden projektion eroja.

Projektio voi esittää tarkasti vain tietyn osa-alueen todellisuudesta, sillä palloa ei voi täydellisesti jäljentää 2D-kuvaksi.  Tilastokeskuksen mukaan koko maapallon kattavissa aineistossa on usein käytössä WGS84-koordinaattijärjestelmä. Suomea kartoittaessa käytetään nykyisin ETRS89-koordinaattijärjestelmää ja sen tutuksi tullutta kansallista toteutumaa, ETRS-TM35FIN-järjestelmää.  Tässä koordinaattijärjestelmässä pinta-alat ovat hyvin tarkkoja. Mercator-projektiossa taas on keskitytty oikeakulmaisuuteen, siksi projektio soveltuu hyvin navigointiin. Kuten tehdyissä kartoissa näkyy, pinta-aloja esittäessä Mercator-projektio vääristää pinta-alaa.

Oli yllättävää huomata harjoitusta tehtäessä, kuinka iso ero projektioilla todellisuudessa on pituuden ja pinta-alan suhteen. Eron huomasi varsinkin verrattaessa Mercator-projektiota muihin tuttuihin projektioihin. Tätä havainnollistimme tunnilla myös aiemmin mittaustyökaluilla. Kuten kuvassa 1 näkyy, vääristys kasvaa pohjoiseen mentäessä.

Kuva 2: Kotona tehty kartta, joka havainnollistaa ensimmäisen kartan tavoin projektioiden eroja.

Kotona tein tunnilla annetun lisätehtävän (kuva 2). Vertasin ETRS-LAEA-projektiota ensimmäisen kartan mukaisesti Mercator-projektioon. Tulos oli hyvin samanlainen, sillä ETRS-LAEA ja ETRS-TM35FIN-koordinaattijärjestelmät eivät eroa pinta-ala laskelmissaan suuresti. Kartan teko itsenäisesti sujui tällä kertaa hyvin, sillä asiat olivat vielä tuoreena mielessä.  Lisäsin toiseen karttaan hieman enemmän luokkia ja kokeilin uutta väriskaalaa. Olen tyytyväinen tähän kurssikertaan, sillä opin oppitunneilla tehdyistä virheistä ja itsenäinen tehtävä onnistui.

Lähteet: Tilastokoulu – 2.4. karttaprojektiot. Tilastokeskus. (https://tilastokoulu.stat.fi/verkkokoulu_v2.xql?page_type=sisalto&course_id=tkoulu_teemak&lesson_id=2&subject_id=4)

Viikko 1: Tutustuminen QGIS-ohjelmaan ja ensimmäiset kartat

Geoinformatiikan menetelmät-kurssi käynnistyi 16.1. Kurssin ensimmäisellä viikolla tutustuimme QGIS-ohjelmaan, jolla kurssin työt tullaan tulevaisuudessa tekemään. Ensin tutustuimme ohjelman käyttöliittymään, joka muistutti hieman aiemmalla kurssilla käytettyä CorelDraw-ohjelmaa. Nopeasti kuitenkin huomasi, että QGIS oli toiminnoiltaan erilainen, sillä ohjelmassa ei ole niinkään kyse karttojen piirtämisestä, vaan karttojen tekemisestä yhdistämällä tietokantoja. Käyttöliittymä oli hieman monimutkainen, mutta varmasti opittavissa.

Kurssin ensimmäinen työ oli oppitunneilla tehty kartta, joka havainnollisti eri valtioiden osuutta typpipäästöistä, jotka saastuttavat Itämerta. Kartan teko onnistui seuraamalla tarkasti ohjeita, joita opettaja kurssilla antoi. Lopputulokseni oli mielestäni ohjeiden mukainen ja kartta esitti tarpeellisen tiedon. Kokeilin itse säätää kartan värimaailmaa eri vaihtoehdoilla, mutta päädyin alkuperäisiin punaisiin väreihin. Värit ovat mielestäni hieman räikeitä, mutta punainen soveltuu hyvin esittämään kartan tietoa. Kartalta näkee nopealla silmäyksellä, mitkä valtiot ovat pahimmat Itämeren saastuttajat ja mitkä taas ovat onnistuneet paremmin.

Kartta esittää Puolan valtioista pahimpana Itämeren saastuttajana. Puola onkin ainoa kartan valtio, jonka päästöosuus on 13.30-33.70% luokassa. Puolan osuus on hyvin merkittävä myös siitä syystä, että rantaviivaa Puolalla ei ole läheskään yhtä paljoa, kuin esimerkiksi Suomella tai Ruotsilla. Vähiten päästöjä kartan mukaan taas on Virolla (3.20%). Suomen osuus on kartassa samalla tasolla Latvian kanssa 3.20-7.00% luokassa. Sitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena, sillä Latvian väkiluku on huomattavasti Suomea pienempi ( noin 2 milj.) ja Suomella on huomattavasti enemmän rantaviivaa Latviaan verrattuna. Silti päästömme ovat samalla tasolla Latviaan verrattuna.

Kuva 1: Ensimmäinen projekti QGIS-ohjelmalla. Esittää maiden osuutta Itämeren saastuttamisessa typpipäästöillä.

Ensimmäisten oppituntien jälkeen uskoin hallitsevani ainakin perusteet QGIS-ohjelman käytöstä. Kuitenkin vähän alle viikkoa myöhemmin, kun yritin tehdä ohjeistuksessa annettuja tehtäviä kotona, uskoni omaan taitoihin hävisivät. Vaikeudet alkoivat, kun QGIS-ohjelman lataaminen Mac-koneelleni oli yllättävän haastavaa. Ohjelma ei suostunut latauksen jälkeen avautumaan, vaan ilmoitti virhekoodia. Lopulta etsittyäni netistä ratkaisuja, sain ohjelman sekä tarvittavien lisäosien oikeat versiot ladattua oikein ja ohjelman toimimaan. Kaikki ensimmäisellä kurssikerralla oppimani kuitenkin tuntui hävinneen päästäni täydellisesti, ja en saanut lisättyä edes tarvittavia Kunnat-2015 tasoja projektiini. Ehkä parempi ratkaisu olisi ollut tehdä tehtävät heti kurssikerran jälkeen, jolloin opitut asiat olisivat olleet tuoreena mielessä. Päätin lopulta luovuttaa tehtävien suhteen.

Kokonaisuudessaan tunnelmat QGIS-ohjelman käytöstä ovat ensimmäisen viikon jälkeen aika samankaltaiset kuin Alex Naumasella blogissaan (Alex Naumanen, 2019). Opettajan ohjeistus ohjelman käytössä on vielä tällä hetkellä välttämätöntä, itsenäinen käyttö tuntui omalta kohdaltani tuskaiselta. Seuraavan kurssikerran tavoitteeni onkin löytää vastaukset ongelmiini ohjelman käytössä, joita kohtasin yrittäessäni tehtäviä kotona. Vielä olo koko tulevasta kurssista ei ole hirveän toiveikas, mutta ehkä perusteet opittuani työ alkaa toivottavasti sujumaan. Only time will tell..

Lähteet:

Naumanen, Alex. Ekat faceplantit (https://blogs.helsinki.fi/alexnaum/) (Luettu 22.1.2019)