Tämän viikon kurssikerralla tulivat vastaan hieman haastavammat omaa ajattelua vaativat tehtävät. Ensin pohjustuksena itsenäistehtäville harjoittelimme tunnilla bufferointia (puskurivyöhyke) ja sen mahdollistamia laskutoimituksia. Viime kurssikerralla valmistettu ”asuinrakennus-projekti”, jossa sai naputella asuinrakennuksia kyllästymiseen asti, mahdollisti bufferoinnilla saadut tulokset. Väestötiedon puuttuessa asuinrakennuksille arvottiin asuinluvut. Tehtävät onnistuivat hyvin opastuksella, haasteena oli muistaa ohjatusti tehdyt askeleet tehtävän suorittamiseksi myöhemmin.
Kuten kuvasta näkyy bufferointi on kätevä työkalu esimerkiksi alueen säteen vaikutusalueella olevien kohteiden laskemiseen Spatial Query-työkalun avulla. Bufferointi mahdollistaa hyvin mielenkiintoisia tilastoja, esimerkiksi asukkaiden mahdollisuuksista palveluihin tai julkiseen liikenteeseen. jotka olivatkin aiheina seuraavissa tehtävissä. Bufferin voi myös lisätä pisteiden lisäksi esimerkiksi viivoille, kuten teille, jolloin saadaan esimerkiksi dataa siitä, kuinka paljon tutkitun tien ympärillä on asutusta. Bufferista voidaan tehdä halutun kokoinen tai halutessa käyttää jotain saraketietoa bufferin laajuuden määrääjänä.
Esimerkki tutkimuksesta, joka näillä työkaluilla voitaisiin tehdä olisi esimerkiksi tsunamin aiheuttamat suorat haitat. Tsunamikatastrofin sattuessa voitaisiin näillä työkaluilla mitata, kuinka monta ihmistä tsunamin suoranaiselle impaktille altistui, tiedettäessä tsunamin leveys ja pituus rannasta. Tutkimukseen tarvittaisiin myös ajan tasalla oleva tietokanta alueen asuinrakennuksista ja väestöstä.
Itsenäistehtävät olivat uudella tavalla haastavia. Kuten aiemmin varoitettiin, näissä tehtävissä todella joutui käyttämään omaa päättelyä ja ymmärtämään mitä oli tekemässä missäkin vaiheessa. Ensimmäisenä tehtävänä oli tutkia Malmin lentokentän sekä Helsinki-Vantaan lentokentän melualuita. Tehtävä alkoi haastavasti, sillä jo Helsinki-Vantaan lentokentän kiitoradoille tekemäni bufferoinnin lopputuloksena oli jättimäinen bufferi, missä ei ollut mitään järkeä. Kuitenkin tajusin pienen hetken pohdinnan jälkeen Teemu Lindénin tavoin (https://blogs.helsinki.fi/lindetee/), että syynä oli bufferin luominen väärällä projektiolla. Lisäksi Helsinki-Vantaan lentokentän melualueita tutkiessa yritin tehdä tehtävän liian monimutkaisesti yrittämällä eristää jokaisen melualueen omaksi tasokseen kopioimalla, liittämällä ja leikkaamalla, mutta opettajan opastuksella helpompi vaihtoehto löytyi ja tehtävä sujui nopeammin. Näiden pikku mokien jälkeen tehtävät alkoivat sujumaan. Ensimmäisen tehtävän viimeisenä aiheena oli julkisen liikenteen asemat. Myös tämä tehtävä sujui hyvin bufferoinnin avulla.
Kuitenkin viimeinen kysymys ensimmäisestä tehtävästä, jossa kysyttiin työikäisten osuutta, aiheutti päänvaivaa ja kulutti aikaa. Jostain syystä Join by attributes-työkalun käyttö oli matkan varrella unohtunut kokonaan. Sain kuitenkin apua viereiseltä kurssilaiselta ja ymmärsin miten tehtävä ratkaistiin.
Toisen itsenäistehtävän aiheena olivat taajamat. Ensimmäinen osa oli laskea taajamissa asuvien lukumäärä, jossa bufferialueiden kooksi määrättiin taajaman pinta-ala. Tässä vaiheessa aika kuitenkin loppui, ja tarkoituksena oli jatkaa tehtäviä kotikoneella. Kuitenkin jotain käsittämätöntä tapahtui, ja yrittäessäni kotona avata tiedostojani toisesta tehtävästä. Tiedostot olivat jollain tavalla vioittuneet ja eivätkä suostuneet avautumaan QGIS-ohjelman versiolla. Ohjelma ilmoitti tietolähteiden olevan viallisia. Tämä oli pettymys, sillä uskoin tehtävien olevan hallussani ja tehtävissä. Tarkoituksena on päästä koulun koneelle selvittelemään asiaa ja jatkaa itsenäisiä tehtäviä myöhemmin.
Kokonaisuudessaan kurssikerrasta jäi hyvä maku, kun itsenäiset tehtävät näyttivät onnistuvan ainakin suurimmilta osin. Kuitenkin tarkastellessani itsenäisten tehtävien ohjeita, löysin sieltä huomautuksen: (huom. ei rakennuksia, vaan niissä asuvat ihmiset). Koska en pääse kotoa käsiksi tehtäviin, mieleeni hiipi epäilys siitä, havaitsinko/tajusinko tehtäviäni tehdessä kyseisen huomautuksen. Jos laskin tehtävien ajan vahingossa rakennuksten lukumääriä, vastaukseni eivät ole lähellekään täsmääviä. Kuitenkaan se ei poistaisi kurssilla opittuja asioita ja itse tekniikoiden hallitsemista. Kuvassa 2 saamani vastaukset itsenäistehtävästä kirjallisessa muodossa. Tarkoituksena on muodostaa tuloksista taulukko päästessäni niihin ja muihin tehtäviin käsiksi koulun koneella ja tarkistettuani ne.
Lähteet: Teemu Lindén (https://blogs.helsinki.fi/lindetee/), luettu 21.2.