Harjoitus 4: Eri aineistot käsittelyyn

Neljännellä kurssikerralla kävimme läpi suurimmaksi osaksi jo tuttua asiaa, eli piste- ja rasteriaineistoja. Kertaus on opintojen äiti, joten oli kiva virkistää muistia eri aineistojen suhteen.

Teoriaa, teoriaa…

Pisteaineistot ovat erinomaisia kuvaamaan esimerkiksi rakennuksia ja muita pistemäisiä kohteita. Vaikka piste itsessään vaikuttaa todella yksinkertaiselta täpältä kartalla, voidaan siihen tallentaa lukematon määrä tietoa, kuten esimerkiksi rakennuksen rakennusvuosi ja pinta-ala. Pisteaineistoista tarkin on laserkeila-aineisto, koska se sisältää miljoonia pisteitä ja sen raakaversiosta voidaan valikoida  monenlaisia asioita joita visualisoida, kuten rakennuksia tai kasvillisuutta. Pisteaineisto on kuitenkin vaikeampi esittää, kuin ruutuaineisto.

Ruutuaineistot ovat hyviä aineistoja, kun halutaan kerätä tietoa jostakin alueesta ilman valmista aluejakoa. Käyttäjä voi itse valita, minkä kokoisia ruutuja tarkastelee. Ruutuaineistot ovat kuitenkin huomattavan kalliita, mikä tekee niistä peruskansalaiselle vaikeamman “saavuttaa”.

Ruutuaineiston käsittely

Tunnin aikana harjoittelimme ruutuaineiston käsittelyä. Luennon aikana tutuiksi tulivat uudet työkalut kuten Vector Grid ja Select by Location. Loimme myös kurssimateriaalin avulla kartan, josta näkyy ruotsinkielisen väestön osuus pääkaupunkiseudulla. Tehtävänämme oli myös luoda kartta käyttäen jotain muuta attribuuttitaulukon muuttujaa ja oman luomukseni näette alla (Kuva 1).

Myös Liisa oli blogissaan tutkinut muunkielisen väestön määrää pääkaupunkiseudulla ja tykkään erityisesti hänen karttansa värimaailmasta, joka on kivan vihreä ja tekee kartasta helposti luettavan.

Kuvasta 1 voidaan huomata, että suurin osa muuta kuin suomea äidinkielenään puhuvasta väestöstä sijoittuu Helsingin, Espoon ja Vantaan alueille. Kuten Liisakin blogissaan mainitsi, on kartta melko yleistävä, ja koska esimerkiksi paikannimet puuttuvat kartalta kokonaan, ei sitä ole kaikkein helpoin lukea. Uskon, että henkilölle, joka ei paljoakaan tiedä pääkaupunkiseudusta, kartta ei antaisi paljoakaan irti.

Miksi muunkielinen väestö on keskittynyt kaupunkien katveeseen? Myös Annika on pohtinut samaa blogissaan. Vaikka karttaa on vaikeahko lukea, voidaan kuitenkin yleistiedon perusteella sanoa, että esimerkiksi työpaikat houkuttelevat asukkaita tietyille alueille. Kaupunkien läheisyydessä on luultavasti enemmän työpaikkoja, joissa työntekijä voi esimerkiksi käyttää vain englannin kieltä, kuin maaseudulla. Junaratojen vierustoilla asuinalueet kuten Kivistö Vantaalla ja Espoon Keskus Espoossa houkuttelevat muunkielisiä halvempien vuokrien avulla.

Espoossa Otaniemi on maailmallakin tunnettu korkeakoulu, joten se houkuttelee alueelle paljon ulkomaalaisia opiskelijoita. Itä-Helsingissä halvat vuokrat ja muiden maahanmuuttajien muodostamat yhteisöt houkuttelevat alueelle uusia asukkaita. Helsingin Sanomissa on julkaistu kiinnostava artikkeli mikä havainnollistaa muunkielisen väestön sijoittumisen Helsingissä.

Korkeuskäyrien pariin

Aloitimme luennon toisen puoliskon tarkastelemalla Pornaisten peruskarttaa ja paria rasteriaineistoa. Aluksi tehtävänä oli muuttaa aineistojen koordinaattijärjestelmät tuttuun TM35-järjestelmään ja sen jälkeen yhdistää tasot virtual raster-toiminnon avulla. Tämän jälkeen teimme alueelle rinnevarjostuksen jonka jälki oli todella tarkkaa! Oli mielenkiintoista kuinka yksityiskohtainen aineistosta tuli, jopa peltojen pienet kyntöurat näkyivät.

Loimme kartalle myös korkeuskäyrät, minkä tekeminen oli yllättävän helppoa. QGIS kuitenkin latasi korkeuskäyriä aivan todella kauan, mikä johtui luultavasti suuresta aineistosta. Luodussa kartassa näkyivät sekä pohjakartta, rinnevarjostus, että uudet korkeuskäyrät (Kuva 2.)

Seuraavaksi saimme luvan kerrata TEM-kurssin saloja, nimittäin pääsimme kliksuttelemaan erilaisia kohteita kartalta. Voin sanoa, että pieni epätoivon äännähdys pääsi itseltänikin, kun tämän kuulin, mutta tehtävä sujui kuitenkin nopeahkosti (Kuva 3.)

Siinä kaikki tällä kertaa. Tsemppiä kaikille kanssaopiskelijoille! 🙂

Lähteet:

Innanen, A. (11.2.2021) Harjoitus 4: Väestöteemakartta ruutuaineistosta. <https://blogs.helsinki.fi/anninnan/>

Ahokas, L. (13.2.2021) rasteria ja muuta kivaa (neljäs kurssikerta). <https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/>

Kuokkanen, K. (2020) Satatuhatta helsinkiläistä <https://dynamic.hs.fi/a/2020/helsinginkielet/>