5: Bufferien käytön harjoittelemista ja turhautumista

Varoitus! Tämä postaus sisältää todella paljon työvaiheiden kuvailua ja tekstiä. Pääasiat , sekä tehtävänannot on boldattu, joten niiden välillä on helppo navigoida. 🙂 

Aloitimme luennon heti itse harjoitusten parissa. Aluksi teimme töitä toiminnoilla “sum line lengths”, “clip” ja “intersection”. Näin saimme kartan ulkoasua muokattua niin, ettei uuden tietokannan “pellot” ylittäisi Pornaisten rajoja ja teiden pituudet laskettua yhteen.

Yksi luennon uusista asioista, joita harjoittelimme oli bufferien käyttö. Bufferien avulla on mahdollista luoda vyöhykkeitä, jonka alueelta laskea arvoja. Teimme harjoitukseksi bufferin Pornaisten kartan tie-tasolle. Halusimme bufferin avulla laskea, kuinka moni asunto sijoittuu 100m  etäisyydelle teistä. Bufferin luominen oli todella helppoa, niin kuin myös komentojen esittäminen. Tuloksena oli taso, jossa 100 metrin etäisyydellä olevat talot on merkitty keltaisella (Kuva 1.)

Kuva 1. Bufferin käytön harjoittelemista.

Loppuosa luennosta olikin itsenäisten tehtävien tekemistä. Ensimmäisessä tehtävässä tuli luoda bufferi Malmin lentokentän kiitoratojen ympärille ja selvittää, kuinka monta ihmistä asuu kahden ja yhden kilometrin päässä lentoasemasta. Kahden kilometrin sisällä lentokentästä asuu 58922 ihmistä (Kuva 2).

Kuva 2. Luotu bufferi, jossa nähdään keltaisella 2 kilometrin säteellä Malmin lentokentästä asuvat ihmiset.

Toistin saman pienemmällä alueella eli loin bufferin yhden kilometrin alueelle ja seuraavaksi käytin toimintoa “select by location”. Yhden kilometrin säteellä lentokentästä asuu noin 9182 ihmistä. Tein vielä saman Helsinki-Vantaan lentokentälle, jossa kahden kilometrin säteellä asui 11764 ihmistä.

Seuraavaksi piti selvittää kuinka monta ihmistä äskeiseltä 2 kilometrin alueelta asuu Helsinki-Vantaan lentokentän pahimmalla melualueella (65 dB). Valitsin aktiiviseksi kohdaksi meluaste-layerin ja valitsin “select by value” toiminnolla alueeksi vain 65 dB-alueet. Sen jälkeen käytin edellisten kohtien tapaan select by location -toimintoa ja kappas sain laskettua arvon kysymykselle. Pahimmalla melualueella asuu 303 ihmistä, joka prosentteina on kaikista kahden kilometrin  alueella asuvista ihmisistä on n. 2,6%. Vähintään 55dB meluhaitan alueella asuu 11923 ihmistä.

Toisessa harjoituksessa otettiin katse kohti kartan asemia ja luotiin näiden ympärille 500 metrin bufferit. Buffereiden alueelle sijoittui 111765 ihmistä. Kaikista alueen ihmisistä siis 21,6% asuu asemien läheisyydessä. Näistä ihmisistä työikäisiä oli 74989 ihmistä.

Seuraavaksi oli vuorossa taajamien kanssa työskentely. Tarkoituksena oli ensimmäisenä selvittää, kuinka monta ihmistä alueella asuu taajamissa. En ollut aivan varma, pitikö meidän käyttää Vantaa vai Pk-tietokantaa, joten pitäydyin tutussa Vantaan väestö -tietokannassa. Tämän kohdan suoritin taas kerran select by location -toiminnolla, joka sujui jo melkein automaattisesti! Tuloksena sain 74989 ihmistä, joka on n. 96%.

Koko tietokannan asukkaista kouluikäisiä on 58511 ja taajamassa asuvia kouluikäisiä on 50762. Taajaman ulkopuolisia kouluikäisiä on siis 58511-50762 = 7749/13,2%.

Itsenäiseksi tehtäväksi valitsin uima-altaiden ja saunojen parissa puuhailun.  Heti aluksi meidän täytyi laskea, kuinka monta uima-altaalla varustettua rakennusta PK-seudulla oikein olisi. Sanotaanko, että en tosiaan tehnyt tätä ehkä helpoimman kautta, tai niin kuin muut olivat tehneet, mutta laskin vastauksen vain field calculatorilla sum-toiminnolla. Vastaukseksi sain, että uima-altaita olisi 855 kpl ja jos nyt oletan, että jokaisessa asunnossa niitä on vain yksi niin silloin myös altailla varustettuja rakennuksia olisi tämän verran.

Taloissa, joissa on uima-allas asuu yhteensä 12 170 ihmistä.

Taulukossa 1. nähdään muidenkin tehtävien vastaukset. Teimme tehtävän yhteistyössä Liisan kanssa, joten sen takia samat taulukot. 🙂

Taulukko 1. Kurssikerran tehtävien vastaukset.

 

Bufferien käyttö on itselleni yllättävän helppoa ja vaikka viime kurssikerralla peloteltiin tämän kerran olevan se kaikista vaikein, niin itsestäni tuntuu aivan päinvastaiselta. Kuten Sannakin blogissaan sanoo, ei oikeastaan minkään työkalun käyttö ole tuntunut vaikealta, mutta kun niitä harvemmin käyttää, saattaa moni asia unohtua.

Viimeiset tehtävät epäonnistuivat totaalisesti. Voin samaistua Roosan fiiliksiin tästä kurssikerrasta. Turhauttaa, että en osaa tehdä edes muiden mielestä helppoja tehtäviä. Vaikka yritin monta kertaa luoda kartan, jossa havannollistaisin uima-allasrikkaimman alueen en sitä vain yksinkertaisesti osannut tehdä. Loppujen lopuksi QGIS kaatui ja kadotti kaikki aineistotkin..

Lähteet:

Korpi, S. (16.2.2021). Osaamistason arviointia (vk 5). Luettu 18.2.2021

<https://blogs.helsinki.fi/sakorpi/>

Harmonen, R (18.2.2021) Viides kurssikerta: bufferointia. Luettu 23.2.2021

<https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/>

Leave a Reply

Your email address will not be published.