6: Interpoloimista ja hasardikarttoja

Tänään pääsimme itse datan keruuseen, mikä toi flashbackit lukion maantiedon neljänteen kurssiin, jossa lähdimme tämän kurssikerran kaltaisesti ulos reippailemaan. Oltiin Roosan kanssa itseasiassa samassa lukiossa (ja ehkä samalla kurssilla) ja hänen blogissaan on myös linkki siellä tekemäämme projektiin!

Käytimme datan keruuseen Epicollect5 sovellusta. Kävelin sellaisen 2,5km lenkin ja sain kun sainkin 10 pistettä kartalle kerättyä. Aika tosin meinasi loppua kesken, kun päädyin hieman harhailemaan ympäriinsä. Latasimme aineiston QGIS:iin missä pystyimme käsitellä sitä pidemmälle. Interpoloin aluksi aineiston niin, että kartalla näkyi väreittäin kuinka turvalliseksi opiskelijat olivat tunteneet olonsa eri pisteissä (Kuva 1.)

Antti pohtii blogissaan tarkemmin, millä alueilla turvattomuutta eniten esiintyy ja mitkä seikat tulokseen voivat vaikuttaa.

Kotitehtäväksi saimme etsiä tietoa eri hasardeista ja tehdä tietojen pohjalta kolme karttaa, joita voisi käyttää myös opetuksessa. Toisin sanoen tavoitteenani oli luoda mahdollisimman selkeä, mutta informatiivinen kartta!

Aloitin tehtävän tekemisen tarkastelemalla seismologista toimintaa maapallolla. Hain datan Northern California Earthquake Data Centerin sivuilta, jossa seismologista dataa pystyi etsimään esimerkiksi eri aikaväleillä tai eri voimakkuuden mukaan.  Päätin etsiä tietoa kaikista yli 7.5 richterin maanjäristyksistä aikavälillä 1990-2020. Halusin aikavälistä hyvin lyhyen, jotta saisin käsityksen siitä, kuinka paljon voimakkaita maanjäristyksiä on ilmennyt viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana.

Kartan teko kävikin todella nopeasti, joten lisäsin mukaan vielä toisen tietokannan; tällä kertaa tulivuorista (Kuva 1). Päätin tarkastella kaikista maailman kolkista Aasiaa ja tarkemmin vielä Japanin ympäristöä, sillä minua kiinnosti todella paljon minkälainen yhteys tulivuorilla ja maanjäristyksillä alueella on.  Aasia sijaitsee Tyynenmeren tulirenkaan alueella, joten alue on hyvinkin hasardiherkkä.

 

Myös Liisa on blogissaan tutkinut Aasian aluetta, mutta hieman pidemmällä aikavälillä ja tuonut kiinnostavia pointteja esiin mm. infrastruktuurin heikkoudesta alueella ja tästä seuraavasta haavoittuvuudesta hasardeille. Yritin aluksi interpoloida kartan, mutta siitä tuli ehkä hieman sekava, joten päätin sitten esittää kartan ihan vain ilman kyseistä vaihetta. Antin blogissa kartta on kuitenkin interpoloitu!

Kuvan 1. symboli “vulkaaninen toiminta” on sen niminen, sillä pelkkä “tulivuoret” ei olisi ollut tarpeeksi kuvaava. Aineistossa oli nimittäin  perinteisten tulivuorien lisäksi myös mm. kalderoita ja tuhkakartio, joiden symboli on nyt sama. Kartalta voidaan hyvin huomata, että moni tulivuorista seuraa jonossa toisiaan. Tälle selitys löytyy laattatektoniikasta, sillä juuri jonon kohdalla sijaitseva Tyynenmeren mannerlaatta tunkeutuu sekä Euraasian että Filippiinien mannerlaatan alle. Kuvaa voitaisiin käyttää opetuksessa esimerkiksi koekysymyksessä, jossa voitaisiin kysyä tulivuorten ja mannerlaattojen yhteyttä toisiinsa.

Kuvasta voidaan huomata, että vaikka vulkaanista toimintaa on paljon, ei todella suuria maanjäristyksiä alueella kuitenkaan ole. Pienempiä alle 7 magnitudin järityksiä kuitenkin alueella on enemmän, johtuen valtion sijoittumisesta laattojen risteämiskohtaan. Toisaalta magnitudiasteikolla seitsemän ja sitä isomman magnitudin järistykset ovat jo erittäin voimakkaita ja tuhoisia. Kahdeksan magnitudin järistykset tuottavat jo täydellistä tuhoa.

Seuraavaksi tarkastelin vielä meteoriittien törmäyspaikkoja maapallolla (Kuva 2). Olisin halunnut tehdä kartasta yhtä hienon kuin Ilarin blogissa interpoloimalla sen, mutta valitettavasti QGIS ei suostunut yhteistyöhön, vaan ilmoitti että interpoloinnissa kestäisi 600 minuuttia.. Lopputuloksena päätin sitten vain julkaista kartan tälläisenaan. En myöskään saanut maailmankartalle järkevää mittakaavaa tehtyä, mutta sama ongelma näytti olevan monella muullakin.

Olisin kovasti halunnut, että kartan interpolointi olisi onnistunut, sillä tällaisenaan kartta ei ole kovinkaan informatiivinen. Kartta kylläkin kertoo törmäyspaikkojen sijainnin, mutta ei esimerkiksi meteoriittien massaa, kuten Ilarin kartalla. Yritän koittaa interpolointia myöhemmin uudelleen ja jos onnistaa, päivitän tätä postausta!

Lähteet:

Ahokas, L. (26.2.2021) kuudes kurssikerta. Luettu 26.2.2021.

<https://blogs.helsinki.fi/ahokliis/2021/02/26/kuudes-kurssikerta/>

 

Harmonen, R. (23.2.2021) Kuudes kurssikerta. Luettu 24.2.2021.

<https://blogs.helsinki.fi/harmoroo/2021/02/23/kuudes-kurssikerta/>

 

Leino, I. (25.2.2021) Kuudes kurssikerta. Luettu 28.2.2021

<https://blogs.helsinki.fi/ilarilei/2021/02/25/kuudes-kurssikerta/>

 

NASA (2018) Meteorite Landings.

<https://data.nasa.gov/Space-Science/Meteorite-Landings/gh4g-9sfh>

 

NCEI Volcano Location Database. NOAA National Centers for Environmental Information. (2021)

<https://data.nodc.noaa.gov/cgi-bin/iso?id=gov.noaa.ngdc.mgg.hazards:G02135>

 

Northern California Earthquake Data Center. (2021) Historic ANSS Composite Catalog Search 

<https://ncedc.org/anss/catalog-search.html>

 

Paakkari, A. (26.2.2021) Viikko 6. Luento ja harjoitukset. Luettu 26.2.2021.

<https://blogs.helsinki.fi/anttipaa/2021/02/26/viikko-6-luento-ja-harjoitukset/>