Tälläkurssikerrallaseikkailtiinulkona ja opeteltiinkeräämään ja esittämäänpistemuotoistadataa. Itsekoinsuuriaahaa-hetkiäkunseikkailinerilaistenmaanjäristys– ja tulivuoridatojenkanssa ja lopultasain ne itseksenisaatuakartalleilmanihmetaikatemppuja. Tarkoituksenaolituottaaopetusmateriaaliksisoveltuvaadataakarttamuodossa, ja koenonnistuneenisiinäainakinjotenkin.
Karttasarjassa siis näkyy selkeästi, miten maanjäristyksien määrä kasvaa eksponentiaalisen näköisesti eri tarkasteluväleillä. Kuten kuvassa 1 näkyy, yli 8 magnitudin maanjäristyksiä ei ole valtavaa määrää, mutta kuvan 3 kartassa jo yli kuuden magnitudin mutta alle seitsemän magnitudin järistyksiä on valtavasti enemmän. Kartalta myös näkyy selkeästi maanjäristyksien tiheät esiintymät litosfäärilaatoilta, ja vain vähän järistyksiä muualta (muut jännitteet litosfäärilaattojen sisällä). Mielestäni Ali onnistui blogissaan ja kartoissaan tekemään tästä seikasta vielä selkeämmän, sillä hän oli loistavasti keksinyt lisätä karttoihinsa näkyviin litosfäärilaattojen raja-alueet. Tulivuorten sijainnit kuvan 4 kartassa auttavat myös hahmottamaan litosfäärilaattojen rajoja ja nekin kertovat paljon alueista, joille niitä syntyy. Toisaalta, tässä tulee ottaa huomioon litosfäärilaattojen erkanemisvyöhykkeet, kuten Islannin alueella näkyy kartoissa 3 ja 4: paljon tulivuoria, hyvin vähän voimakkaita maanjäristyksiä. Kartoista siis tekisi selkeämpiä tieto litosfäärilaatoista ja niiden kulkusuunnista. Myös suurempi aineisto maanjäristyksiä voisi selkeyttää, mutta ei liian suuri. Internetistä kaivoin tähän liittyen havainnollistavan kuvan. Kuvassa 5 on siis Peda.net-sivustolta kaivettu kartta maailmasta ja yli 4.0 magnitudin maanjäristyksistä. Kartta on hieman kömpelö ja niin on sanallinen esityskin, mutta ottamalla mukaan paljon isompi määrä, myös pienempiä, maanjäristyksiä, saadaan selkeä esitys litosfäärilaattojen reunojen ja maanjäristysten välille.