Viikko 6. Hasardit

18.2.2019

Tämän kurssikerran aikana tutustuimme paikkatiedon keräämiseen Epicollect5-sovelluksen avulla. Puhelimeen ladattavan sovelluksen avulla voidaan kerätä paikkatietoa eri kohteista. Pääsimme kurssikerran aluksi ulkoilemaan ja keräämään aineistoa Kumpulan lähiympäristöstä. Aineiston keräämisen jälkeen kurssilaisten keräämä aineisto tuotiin QGIS ohjelmaan, jossa sitä on mahdollista tarkastella lähemmin.

Tämän kurssikerran aikana tutustuimme myös interpolointiin, joka käsitteenä on jäänyt minulle hieman hämäräksi. Interpoloimalla voidaan kuitenkin luoda pistemuotoisesta aineistosta karttaesitys.

Maanjäristykset

Kurssikerran itsenäisenä tehtävänä oli tällä kertaa tuottaa hasardeista ja niiden alueellisesta esiintymisestä karttoja, joita voitaisiin mahdollisesti käyttää opetuskäytössä. Tässä harjoituksessa tuli opeteltua aineiston tuomista QGIS-ohjelmaan. Usein aineisto ei ole valmiiksi sopivassa muodossa, jolloin sitä pitää muokata ennen ohjelmaan tuomista. Excelin käyttö ei ole allekirjoittaneella ihan vielä niin hyvin hallussa, joten näitä asioita on hyvä kerrata uudelleen ja uudellleen. Excelissä hyödyllisiksi toiminnoiksi osoittautuivat korvaa-toiminto, jolla voidaan korvata esimerkiksi pisteet pilkuilla. Toinen hyödyllinen toiminto oli tekstin sijoittaminen sarakkeisiin, jonka avulla sekavaltakin vaikuttava aineisto saadaan asettumaan siististi sarakkeisiin.

Alle olen liittänyt kolme tekemääni karttaa. Kuvan 1. kartta kuvaa tulivuorien purkauksia eri vuosisadoilla. Kaksi seuraavaa karttaa sen sijaan kuvaavat maanjäristyksiä. Kuvassa 2. on kuvattu eri magnitudien maanjäristyksiä vuosina 2015-2018. Viimeisessä, kuvan 3. kartassa, on kuvattu maanjäristysten aiheuttamia vaikutuksia USGS:n PAGER-luokittelun avulla.  (Voit klikata kuvia suuremmaksi)

Lopuksi tein vielä digitaalisen kartan Google Mapsin avulla, koska opetusmateriaalit ovat siirtyneet suurilta osin digitaaliseen muotoon ja nykyiset opetusmateriaalit vastaavat ehkä enemmän tämän tyylisiä karttoja.

Linkki digitaaliseen maanjäristyskarttaan: Maanjäristykset 2015-2019 

Lopputulos

Näiden karttojen tekemisessä ongelmalliseksi koin pistemuotoisten kohteiden päällekkäisyyden. Jos kartalla on paljon kohteita ja ne menevät päällekkäin, kartasta tulee helposti sekava ja osa pisteistä voi jäädä piiloon. Yritin valita suhteellisen lyhyen aikavälin maanjäristyskarttoihin, jotta välttyisin näiltä ongelmilta, mutta silti kartoissa on mielestäni hiukan liikaa tavaraa. Näistä kartoista ei saa kovin yksityiskohtaista tai monipuolista tietoa tulivuorista, eikä maanjäristyksistä. Kartat voisivat sopia lukion maantieteen opetukseen. PAGER-karttaa (Kuva 3.) voisi käyttää lukiossa, jossa pyritään jo enemmän soveltavaan tietoon ja ilmiöiden ymmärtämiseen. Tämän kartan avulla opiskelijoita voisi johdattaa tutkimaan millaiset alueelliset tekijät voivat vaikuttaa maanjäristysten vaikutuksiin.

Lisäsin maanjäristyskarttoihin (Kuvat 2. ja 3.) mannerlaattojen saumoja kuvaavat rajat, jolloin maanjäristysten ja mannerlaattojen reunojen välistä yhteyttä voidaan tarkastella, kuten esimerkiksi tässä kartassa on myös tehty. Tulivuorten purkauksia eri vuosisadoilla kuvaavan kartan (Kuva 1.) avulla voitaisiin myös pohtia miten tulivuorten aktiivisuutta ja purkautumista on voitu seurata eri vuosisadoilla ja miten tekniikan kehittyminen on vaikuttanut havaintojen määrään. Kuten Emilia Ihalainen ja moni muukin on omassa blogissaan kirjoittanut mystisestä Ruotsin tulivuoresta, joka onkin oikeasti Islannin tulivuori. Ehkä koordinaateissa on tapahtunut jotain heittoa ja tämä voi olla lopputulos. Tämä oli siis hyvä muistutus siitä, että valmiit kartat on hyvä tarkastaa virheiden varalta.

Liitin oheen kaksi taulukkoa, jotka voisivat mielestäni tukea yllä olevien karttojen käyttöä opetuksessa. Taulukkoa 1. voidaan hyödyntää Kuvan 2. kartan kanssa ja tarkastella maanjäristysten esiintymistiheyden ja keskimääräisen esiitymistiheyden suhteita.

Taulukko 1. Maanjäristysten keskimääräiset esiintymistiheydet (Lähde: Helsingin yliopisto)

Taulukko 2. antaa lisätietoa maanjäristysten PAGER-vaikutusluokista. Pager-luokittelu ottaa huomioon mm. maanjäristyksen aiheuttamat kuolemat ja aineelliset vahingot. Taulukon avulla voidaan tarkastella alueita ja miettiä ovatko maanjäristysalueen aineelliset vahingot vai henkilövahingot mahdollisesti vaikuttaneet sille annettuun luokitukseen.

Taulukko 2. PAGER-maanjäristysten vaikutusluokat (Lähde: USGS)

Lähteet:

• Emilia Ihalainen. Viikko 6-Hasardit. https://blogs.helsinki.fi/ihem/2019/02/24/viikko-6-hasardit/
• Helsingin yliopisto, Seismologian laitos. Tietoa maanjäristyksistä. http://www.seismo.helsinki.fi/fi/maanjtietoa/perustietoa/magnitudi.html
• Mannerlaattojen rajat. https://www.sciencebase.gov/catalog/item/4f4e4a48e4b07f02db62303e
• NOAA, Tulivuoritietokanta. https://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5
• USGS, Maanjäristystietokanta.  https://earthquake.usgs.gov/earthquakes/search/
• USGS, PAGER-luokitus. https://earthquake.usgs.gov/data/pager/background.php