Edellisen kurssikerran lopussa aloitettu Pornaisten teiden ja rakennusten piirtäminen MapInfossa huipentuu viidennellä kurssikerralla. Aiheena on alueen väestöllisen rakenteen tarkastelu taukukoista, ja kyseisten tietojen muokkaaminen halutun ilmiön perusteella. Pornaisten alueelta tutkitaan alueellista tietoa ja väestöllisiä ominaisuuksia bufferoinnin, eli puskurivyöhykkeiden avulla. Kurssikerralla opetellaan pääasiassa puskureiden hyödyntämistä ja eri tietojen tulkintaa kyseisen työkalun avulla.

Lyhyen alkuopastuksen jälkeen on suoritettava itsenäistehtävät. Ensimmäisissä tehtävissä hyödynnetään aiemmin opittua ja määritellään puskureiden avulla eri alueellisia ominaisuuksia valmiiksi ladatulta tietokannalta. Alueena on pääkaupunkiseudun kartta, jolle luodaan erinäisiä puskureita. Esimerkiksi Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttiä koskevissa kysymyksissä on oleellista pohtia tarkkaan käytetyiden puskureiden pituuksia, jotta vastaukset saadaan luotua juuri kysytyltä alueelta. Vastauksissa syntyy eroja, kun eri tekijät luovat summittaisesti tehtävänannon mukaisesti alueita analysoitavaksi Mapinfolla. Verratessani saamiani tuloksia toisen tarkastelijan tuloksiin, huomaamme vastauksissamme heittoa sitä enemmän, mitä enemmän tarkasteltavia kohteita alueelta löytyy. Jotta kyseisissä tehtävissä tarkasteltavista lukuarvoista saataisiin yhtenevämpiä arvoja, tulisi meillä olla tarkoin määritellyt kulmat ja etäisyydet viivojen ja muiden kuvioiden luomiseen.

Taulukko 1. Malmin ja Helsinki-Vantaan lentokenttien pahimmilla melualueilla asuvat ihmiset (lkm).

Taulukko 2. Pääkaupunkiseudulla juna-asemien läheisyydessä asuvien ihmisten lukumäärät.

Taulukko 3. Tietoja pääkaupunkiseudulla taajamissa asuvista.

Verratessani kurssilaisteni kanssa taajamia koskevasta tehtävästä saatuja tuloksia (Taulukko 3.) huomaan eroavaisuuksia muiden kurssilaisten saamiin tuloksiin. Siinä missä vapaalla kädellä piirretyt bufferit (Taulukko 2.) Tikkurilan suuntaan kulkevista kiitoradoista tuottavat ymmärrettävästi eriäviä tuloksia, ihmetyttää taajamissa asuvien ulkomaalaisten osuutta kuvaavat luvut. Koen omalla kohdallani mahdolliseksi virheellisyydet tuottamissani puskurianalyyseissä, mutta esimerkiksi verratessani saamiani tuloksia ulkomaalaisten osuudesta eri taajama-alueilla Iivari Laaksosen lukuarvoihin, huomaan hänen saaneen arvoiksi kuitenkin vain yhdellä lukuarvolla heittävät luvut (Laaksonen 2017). Onkin hieman hämmentävää, että mistä kyseiset eroavaisuudet johtuvat. On mahdollista, että MapInfon komentosarjoissa tapahtuvat pienetkin eroavaisuudet tuottavat eriäviä tuloksia, vaikka aineisto onkin sama kaikkien kurssilaisten kesken.

Taulukko 4. Helsingin Yhtenäiskoulun koulupiirin alueella asuvien tiedot.

Valinnaisessa itsenäistehtävässä koulupiireistä koostuvat tehtävät tuntuvat mielenkiintoisimmilta. Kysymyksissä tutkitaan eri koulupiirien väestönrakennetta suomen- ja muunkielisten välillä, sekä tutkitaan erilaisia ikärakenteita. Tavoitteena tehtävän kannalta on tutkia eri tapoja hallita suurta informaatiomäärää, ja päästä koettelemaan opittuja taitoja kartan informaation hallinnassa ja käsittelyssä.

Bufferoinnin avulla voidaan tutkia suurelta alueelta yksittäisiä ilmiöitä valitulta alueelta. Harjoituksissa keskityttiin väestöllisiin tilastoihin rajatuilta alueilta, muun muassa ikärakenteisiin ja muun kielisten ihmisten jakautuneisuuteen. Kuten Anniina Ahonen blogissaan toteaa: “Tutkittavan ilmiön mahdollisuudet eivät kuitenkaan rajoitu esimerkkitehtäviin, vaan voivat olla lähes mitä tahansa vaikkapa lannoitteiden haitallista leviämistä ehkäisevistä peltojen turvavyöhykkeistä aina palvelujen sijoittumiseen otollisiin kohtiin ja teollisuuden ympäristövaikutusten arviointiin asti.” Bufferointia voidaan siis hyödyntää lähes rajattomasti eri ilmiöitä tutkittaessa. Kurssikerran tehtävässä käytetyiden aineistojen pohjalta bufferointia voitaisiin hyödyntää tarkasteltaessa muita väestölliseen jakaantumiseen liittyviä ominaisuuksia tietyillä alueilla. Bufferoinnilla voidaan myös jakaa osa alueesta eri laskennallisten ominaisuuksien ulkopuolelle, myös suuremmalla mittakaavalla esiintyvien ilmiöiden tutkimisessa.

Oma oppiminen

Haasteellista aiemman opitun asian hyödyntämisessä on yhä MapInfon monimutkaisuus. Eri tapoja käyttää toimintoja on monia ja välillä huomaa tekevänsä kaikkein vaikeimman kautta, kun vaihtoehtoisia ja paljon helpompia toimintatapoja on paljon. Tällä hetkellä MapInfossa tärkeimmiksi työkaluiksi näyttäytyvät erityyppisten teemakarttojen luominen, sekä tilastojen muokkaamiseen ja tarkasteluun luodut ominaisuudet, (Maintenance column, Update column -toiminnot). MapInfo on erityisen hyödyllinen haluttaessa yhdistää dataa eri tilastoista toisiin, ja näin ollen informaation esitystavat yksinkertaistuvat. Informaation rajaaminen onnistuu taulukoissa, mutta kartan eri visuaalisten ominaisuuksien hallinta on haasteellista. Joko ohjelmistossa valmiiksi ladattujen karttatiedostojen muokkaaminen ei ole mahdollista, tai se on erityisen haastavaa. Nimistön muokkaaminen on mahdollista, mutta kurssilla luotujen teemakarttojen visuaalisuus on saattanut kärsiä paremman osaamisen puutteessa.

Lähteet

Laaksonen, Iivari (15.2.2017). 5. Kurssikerta. (25.2.2017)
<https://blogs.helsinki.fi/iilaakso/>

Ahonen, Anniina (21.2.2017). Viides kurssikerta: Puskuroinnin alle jäänyt? (17.3.2017)
<https://blogs.helsinki.fi/ahonenan/>