Inklusiivinen opiskeluympäristö tukee opiskelijoiden hyvinvointia ja edistää oppimista. Kielellä on tärkeä rooli siinä, että kaikki yhteisön jäsenet tulevat kuulluiksi ja heitä kunnioitetaan. Kielenkäyttöön liittyvät kysymykset ovat erityisen keskeisiä korkeakoulukontekstissa. Siksi niihin on tärkeää kiinnittää huomiota myös kieli- ja viestintäopintoihin liittyen.
Helsingin yliopiston kielikeskus järjesti 16.11.2022 opiskelijoille ja henkilökunnalle etätilaisuuden ”Kieli kuuluu kaikille – inklusiivinen kielenkäyttö”. Teeman äärelle kokoontui yli 40 aiheesta kiinnostunutta kuulijaa. Kielikeskuksen johtaja Katja Bergbacka muistutti avaussanoissaan, että inklusiivisella kielellä luodaan kuulumisen tunnetta ja kielellä on suuri merkitys siinä, miten tulla osaksi yhteisöä. Tilaisuudessa puhuivat Helsingin yliopiston vammaistutkimuksen apulaisprofessori Hisayo Katsui sekä englannin kielen ja viestinnän opettaja, monikielisen pedagogiikan asiantuntija Deborah Darling.
Tutkijat kannustavat avoimeen ja monimuotoiseen vuorovaikutukseen
Hisayo Katsui toi esitelmässään esille kielen tärkeyden vammaistutkimuksen näkökulmasta. Kielessä on valtaa, joka luo ajattelutapoja ja ylläpitää rakenteita. Vammaistutkimuksen lähestymistapa on yhteiskunnallinen ja sen keskeinen tutkimuskohde on vammaisten ihmisten yhdenvertaisuus yhteiskunnassa. Vammaisuus ja kieli liittyvät läheisesti toisiinsa, sillä syrjintää on muun muassa epäsopivat sanat. Katsui kannustikin avoimeen ja rehelliseen vuorovaikutukseen, jossa emme oleta asioita vaan uskallamme rohkeasti kysyä neuvoa kielenkäytön tai sopivien sanojen löytämiseen.
Deborah Darling käsitteli monikielisyyttä korkeakoulukontekstissa ja sen yhteyttä hyvinvointiin. Darling väitteli syksyllä tohtoriksi Helsingin yliopiston kasvatustieteellisestä tiedekunnasta aiheella “Un/seen Languages in a Multilingual University: A Case for a Plurilingual Approach in Finnish Higher Education” (https://helda.helsinki.fi/handle/10138/347967).
Monikielisyys ja sen salliminen ovat tärkeä osa inklusiivista kielenkäyttöä. Darling on itse siirtynyt opetuksessaan englannin kielen pakollisesta käyttämisestä siihen, että opiskelijat saavat käyttää myös muita kieliä joustavasti, oman tarpeensa mukaan. Darling totesi, että yliopistossa käytetyt kielet ovat keskenään hierarkkisessa suhteessa. Pääasiassa virallisessa käytössä ovat suomen lisäksi ruotsi, englanti ja muutamia muita Euroopan isoja kieliä. Epävirallisia, monikielisiä käytäntöjä löytyy kuitenkin eri kursseilta. Monikielisyyden vaaliminen kursseilla saattaa näkyä esimerkiksi tehtävänä muokata omankielisiä Wikipedia-sivuja tai opiskelijoiden kannustamisena päiväkirjan pitämiseen, keskusteluun vertaisten kanssa, aineiston keräämiseen tai tiedonhakuun omalla kielellä.
Monikielisellä, sallivalla ja huomioivalla kielenkäytöllä on suora linkki hyvinvointiin. Darling toteaa tutkimustensa pohjalta, että ”perintökielten” ylläpitämisen, itsetunnon ja opiskelumenestyksen välillä on yhteys. Tiettyjen kielten ja murteiden sulkeminen ulkopuolelle voidaan nähdä ennakkoluuloisena. Darling kannustaakin opettajia tekemään rohkeasti tilaa monikielisyydelle. Hän kehottaa kiinnittämään huomiota kansainvälisten opiskelijoiden kieliin ja nostamaan monikielisyyden voimavarana esiin. Opettajien tulee tehdä yhteistyötä tässäkin ja jakaa toimivia monikielisiä pedagogisia käytänteitä keskenään.
Inkluusio asuu käytänteissä
Illan päätti keskustelupaneeli, jossa Kielikeskuksen englannin yliopisto-opettaja Edie Furniss, puheviestinnän yliopisto-opettaja Minna Lyytinen, saksan yliopisto-opettaja Tia Patenge sekä opiskelija Eveline Vandewalle keskustelivat siitä, miten opettaja voi luoda turvallisemman oppimisympäristön opiskelijoille.
Panelistien mukaan opettaja on vastuussa turvallisemman kieliympäristön ja opiskeluilmapiirin rakentamisesta kursseillaan, ja hän voi rakentaa sitä yhdessä opiskelijoiden kanssa. Ennen kurssin alkua opettaja voi huomioida opiskelijoiden turvallisuuden ja sitä kautta hyvinvoinnin esimerkiksi lähettämällä opiskelijoille etukäteen:
- viestin, jossa mainitaan tilojen ja materiaalien esteettömyydestä ja saavutettavuudesta, kohtuullisista mukautuksista ja inklusiivisesta kielenkäytöstä
- kyselyn, jossa käydään läpi inklusiiviseen kielenkäyttöön liittyviä asioita ja jossa kehotetaan olemaan opettajaan yhteydessä matalalla kynnyksellä.
Kurssin käynnistyttyä opettaja voi avata keskustelua sukupuolitietoiseen kielenkäyttöön, pronominikäytäntöihin ja monikielisyyteen liittyen. Opettaja voi:
- käydä opiskelijoiden kanssa läpi turvallisemman tilan periaatteet sekä opastaa yliopiston häirintään puuttumisen malliin
- tehdä kurssin alusta saakka selväksi, että opiskelijat voivat itse määrittää millä nimellä tai pronominilla he toivovat tulevansa kutsutuiksi
- olla esimerkkinä opiskelijoille: oman pronominin näkyvyys Zoomissa, oman epävarmuuden näyttäminen ja rohkeus kysyä opiskelijalta, ääntääkö hänen nimensä oikein.
Myös kurssitehtäviin kannattaa kiinnittää huomiota:
- Opiskelijoille tulisi antaa vaihtoehtoja tehtävien valinnassa ja normatiivisia stereotypioita ja sukupuolisuutta korostavia tehtäviä tulee välttää.
- Kannattaa suosia ”matalan panoksen” tehtäviä, joissa opiskelijan ei tarvitse paljastaa itsestään mitään, mitä ei kurssilla halua paljastaa.
- Virheisiin ei kannata keskittyä. Kielellisen mallin tarjoamisen tulee tapahtua positiivisen pedagogiikan ja kannustamisen kautta. Rakentava ja oikea-aikainen kehuminen motivoi kielenkäyttäjää.
- On tärkeää kuulla opiskelijaa, keskustella avoimesti ja rehellisesti, ja uskaltaa kysyä aina tarvittaessa.
Hyvinvointitilaisuus on osa Kielikeskus antaman hyvinvointilupauksen todeksi tekemistä. Kielikeskus antoi opiskelijoille Opiskelijoiden mielenterveyspäivänä 13.4.2022 hyvinvointilupauksen, jonka kolme päälinjausta ovat huomioiminen, kuunteleminen ja kohtaaminen. Marraskuussa järjestetty tilaisuus oli ensimmäinen kolmen hyvinvointitapahtuman sarjassa ja seuraava tilaisuus järjestetään keväällä 2023.
Minna Intke-Hernández, FT, espanjan yliopisto-opettaja
Minna Lyytinen, puheviestinnän yliopisto-opettaja
Nina Sulonen, asiantuntija (ohjaus ja kansainvälisyys)
Helsingin yliopiston kielikeskus