Kieli ja vuorovaikutus globaalin demokratian edistäjinä

Viime vuosina kohtaamamme useat maailmanlaajuiset kriisit, kuten koronaviruspandemia, energiakriisi, inflaatio sekä sota omalla mantereellamme yhdessä demokratian heikentymisen kanssa ovat korostaneet globaalin yhteistyön tarvetta. Tutkimusten mukaan suomalaisenkin demokratian kasvavia uhkia ovat disinformaatio ja informaatiovaikuttaminen. Vaikka media- ja lukutaidon osaaminen on kansainvälisestikin mitattuna hyvää Suomessa, epävakaina aikoina kriittisen media- ja informaatiolukutaidon ja digitaalisen osallisuuden edellyttämien valmiuksien vahvistamisen tarve korostuu. Globaalin demokratian edistämiseksi sekä vaikuttavan yhteistyön saavuttamiseksi tarvitsemme laadukkaita kieli- ja vuorovaikutustaitoja ongelmanratkaisutaitojen, kriittisen tiedon hankinnan, tuottamisen ja analysoinnin sekä oman ajattelun hallinnan ohella.

Globaalissa yhteistyössä korostuu taito toimia kulttuurisesti moninaisissa ympäristöissä. Kieli on osa sosiaalista käyttäytymistä, jonka avulla tulemme osaksi eri yhteisöjä. Kieli ja kulttuuri vaikuttavat myös identiteettiimme ja tiedon välittämisen lisäksi kielen avulla välitämme tunteita. Kielen merkitys sosiaalisten ja sosioemotionaalisten taitojen edistäjänä on tärkeä.

Kielten ja kulttuurien tuntemus sekä vuorovaikutusosaaminen edesauttavat luottamuksen rakentamista ja myönteisen ilmapiirin luomista. Keskustelujen, neuvottelujen ja muiden väkivallattomien ja rauhanomaisten keinojen avulla voimme vaikuttaa tehokkaasti muiden toimintaan ja päätöksentekoon. Kieli- ja vuorovaikutustaidot ovat onnistuneen yhteistyön luomisessa avainasemassa.

Riittävän yhteiset kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaidot

Käytetty kieli ja kulttuurinen vuorovaikutus vaikuttavat yhdenvertaisuuden ja osallisuuden toteutumiseen demokraattisessa, kulttuurisesti moninaisessa yhteistyössä. Kulttuurienvälinen vuorovaikutus ja kieltenopiskelu ja -osaaminen vahvistavat moninaista ja yhteisöllistä ajattelua ja herättävät mielenkiinnon toisenlaisten kulttuurien tuntemiseen ja omaksumiseen. Kuten emeritusprofessori Sauli Takala on todennut, eri kulttuurien ja kielten välisessä vuorovaikutuksessa korostuukin merkitysten välittämisen taito, mediaatio. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, jotka ovat itselle vieraita, hankalia tai epäselviä. Kieli- ja vuorovaikutustaitojen avulla ja ymmärryksellä erilaisista kulttuureista voimme saada myös kokemuksen laajasta yhteenkuuluvuudesta sekä demokratian edistämisestä, kuten toteavat myös Inha, Honkala, Kuukka & Mattila ja Elo, Kaihari, Mattila & Nissilä.

Ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa tarvitaan monipuolista inhimillistä pääomaa: erilaisia tietoja, taitoja ja osaamista. Voidaksemme pohtia yhdessä asioita ja luoda uusia merkityksiä tarvitsemme riittävän yhteisiä kieli-, viestintä- ja vuorovaikutustaitoja. Riittävän yhteisillä kieli- ja viestintätaidoilla sekä vuorovaikutusosaamisella voimme luoda myönteistä ilmapiiriä erityisesti ristiriitojen ratkaisemisessa ja arkaluontoisissa tilanteissa. Onnistuneen kielipolitiikan ja -pedagogiikan avulla voimme vahvistaa yhteenkuuluvuuden tunnetta ja siten meidän kaikkien hyvinvointiamme.

Avoimen ja moniarvoisen kulttuurin luominen

Maailmanlaajuisen demokratian heikentymisen pysäyttämiseksi yhteiskuntasopimuksia tulisi uudistaa ja laajentaa esimerkiksi peruskoulutusta jatkuvan oppimisen mahdollisuuksien suuntaan, kuten todetaan mm. kansainvälisen IDEA-järjestön Demokratian tila 2022 -katsauksessa.

Kielikeskuksen kieli- ja viestintäopintojen opetus- ja kehittämistyö sekä jatkuva oppiminen tukevat monipuolisten osallistumismahdollisuuksien ja -taitojen, rakentavan keskustelukulttuurin sekä vuorovaikutuksellisen yhteiskunnan edistämistä. Tämä inhimillinen pääoma vahvistaa avoimen ja moniarvoisen kulttuurin luomista, jolla on suuri merkitys globaalin demokratian ylläpitämisessä ja edistämisessä.

 

Kasvokuvassa Katja Bergbacka

Katja Bergbacka, johtaja

Helsingin yliopiston kielikeskus

Julkaistu

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *