Kurssikerta 1 – Se on helppo!

Edellisestä geoinformatiikkakurssista jäi käteen pitkä raportti kunnasta, jossa en ole ikinä käynyt, ja muutama hassu piirto-ohjelmalla tehty kartta. Ei päästy vieläkään käsittelemään niin syvällisesti karttoja, ja niiden tekoprosessia, kuin tulevaisuuden GIS-velho haluaisi (vähättelemättä kurssia itsessään). Odotukset GISsistä kasvoivat fuksisyksyn aikana, oli kyse vanhempien opiskelijoiden hypetyksestä tai omasta toiveesta oppia manööveeraamaan siistejä gissiohjelmia.

“Ei päästy vieläkään käsittelemään niin syvällisesti karttoja, ja niiden tekoprosessia, kuin tulevaisuuden GIS-velho haluaisi.”

Ensimmäisellä GEM1-kurssikerralla kuulin ilouutisen. “Ladataan QGIS 3.4.1”, herra Paarlahti sanoi, ja seurasin ohjeita. QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään muun muassa karttojen muokkaamiseen ja analysointiin. Ohjelman avattuani iloni muuttui lähinnä hämmennykseksi. Miksi jokainen ohjelma vaatii erilaisen tiedostotyypin, kuin edellinen, ja miksi ohjelmaan tuomani kartta ei nyt näy missään? Olo oli kuin espanjan kielen tunnilla – en ymmärtänyt muuta, kuin “Hola hola, Barcelona Coca Cola”.

Vähitellen kurssin pitäjän [Arttu Paarlahti] sanoista tuli selkeämpiä, ja sain ensimmäisen karttani tehtyä QGIS-ohjelmalla. Meille oli annettu .shp -tiedostoja, jotka piti avata QGIS-ohjelmaan, minkä jälkeen niiden muodostama kartta muokattiin haluamamme tavalla. Kyseessä oli karkeasti Pohjois-Euroopan alue (Suomen kartta lisäksi kuntajaolla). Yhdeksi ominaisuustiedoksi oli mahdollista valita valtiokohtaiset typpipäästöt, joten tein niiden perusteella (hitaasti, mutta varmasti) kartan, jossa valtion pohjavärin tummuus riippuu sen alueen typpipäästöistä.
Kuva 1. Muutamia ominaisuustietoja Kunnat2015 -tasossa. Lähde: Tilastokeskus

Seuraavaksi tehtävänä olisikin ollut tehdä Suomen kuntajaolla varustettuun karttaan jonkinlainen teemakartta. Ensimmäisessa tehtävässä oli melkoinen työmaa tehdä uusi vaadittu sarake ominaisuustietoihin, jos ensitöikseen teki sen väärin. “Kunnat2015” -tasossa on paljon ominaisuustietoja, joista voi valita haluamansa. Tunti ehti loppua ennen, kuin ehdin ajatellakaan toista tehtävää. Totesin, että teen sen sitten saman viikon aikana.

“..rintamatoverini kartta katosi kokonaan viimeistelyvaiheessa, jolloin minua alkoi jälleen pelottamaan.”

Kertaalleen yritin yksinäni QGIS-inspiraatioitani toteuttaa. Tajusin kuitenkin, ettei siitä tule mitään, jos ei osaa. Keräsimme hyvin levätyn viikonlopun jälkeen muutaman äijän porukan, jossa pystyimme lyömään viisaat päät yhteen. Valitsin kuntakohtaiset kesämökkien määrät, kun ajattelin niiden levinneisyyden olevan kiinnostava aihe. Hitaan alun jälkeen pääsimme vauhtiin, kunnes rintamatoverini kartta katosi kokonaan viimeistelyvaiheessa, jolloin minua alkoi jälleen pelottamaan.

Kuva 2. Suomen kesämökkimäärät kunnittain v.2015. Lähde: Tilastokeskus

Lopulta saimme (ilman ammattilaisten välitöntä apua, saanen huomauttaa) tehtyä oivalliset teemakartat Suomen mökkien määrästä kuntapohjalla. Oli yllättävää, kuinka paljon kesämökkikunnat ovat sijoittuneet maan itäiseen osaan, kun esimerkiksi merta on lähinnä läntisissä osissa. Vertasin karttaani Aapo Keinäsen karttaan, joka esitti kuntajaolla ruotsinkielisten osuutta väestöstä prosenttilukujen perusteella. Huomasin, että samantyyppinen kartta voi näyttää hyvinkin erilaiselta absoluuttisin luvuin merkittynä (kts. kuvan 2 legenda), tai jos värejä hieman muokkaa (vaikka mielivaltaisesti). Keinäsen kartasta huomasi, kuinka vahvasti ruotsinkieliset ovat sijoittuneet Suomen lounaisosiin. Alle 0,8% ruotsinkielisten osuutta omaavien kuntien värinä oli valkoinen.

Luulen, että opittuani QGIS -ohjelman yleiset toiminnot, alkaa töiden tekeminen sujumaan hienosti. Tällä kertaa keskittyminen meni täysin paikkatieto-ohjelmaan, jolloin aineiston analysoiminen jäi aika vähäiseksi. Täytyy siteerata, luettuani hänen bloginsa, Matti Katajistoa: “QGIS:in avulla tutkimuksessa voi keskittyä enemmän itse tutkimuskysymyksen pohtimiseen ja vähemmän erilaisten visuaalisten esittämistapojen miettimiseen.” On se helppoa, kun sen osaa. #helppo

Lähteet:
Katajisto, M, kurssikerralta 1: Käytetty 20.01.2020
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/
Keinänen, A, kurssikerralta 1: Käytetty 20.01.2020
https://blogs.helsinki.fi/kebaapo/

Miklas Kuoppala