University of Helsinki
Avatessani QGIS-ohjelman yritän tehdä aina samat asiat: järjestelen avaamani layerit niin, että ne ovat helpoiten ymmärrettävissä päällekäin ja varmistan, että Processin Toolbox -ikkuna on auki ruudun oikeassa laidassa. Sieltä etsin tarvitsemani työkalut. Sitten tarkastelen hieman layerien ominaisuustietoja riippuen siitä, kuinka tuttu layeri on kyseessä. Sen jälkeen pähkäilen, kuinka saisin valittua “Select by attribute” -toiminnolla rakennuksia rakennusvuoden mukaan niin, ettei sitä tarvitsisi tehdä yksi vuosi kerrallaan. Noh, manuaalisesti se onnistui attribuuttitaulusta scrollaillen.
Olen huomannut, että käytän moninkertaisesti enemmän tiettyjä työkaluja, kuin toisia. Jos haluan tehdä uuden layerin, jossa on vain pisteitä tietyn polygonin sisällä, teen sen joka kerta samalla tavalla. Käytän “select by location” ja sitten painan kyseisen pistelayerin Export-painiketta ja tallennen valitut pisteet uuteen layeriin. Vierustoverini näytti tämän yksinkertaisen menetelmän, jonka jälkeen en ole sen ongelman kohdalla enää kärsinyt. Aiemmin tein saman asian jotain tosi outoa reittiä. Tällä hetkellä analyysin laatimisen esteenä on vain se, että olen skrubi.
Toisinaan käy myös niin, että ohjelma on skrubi. Näin käy muun muassa silloin, kun käytän “Join attributes by location” -toimintoa ja ohjelma väittää, että jonkin tietoyksikön geometria on virheellinen. Hauskaa, että sillä on merkitystä, vaikka kyseinen yksikkö ei ole valittuna analyysiin. Ohitan ongelman vaihtamalla asetuksia Preferences-täbistä.. Päivän aikana olen listannut pääkaupunkiseudun sekä Helsingin rakennus- ja asukastietoja taulukkoon, jota päivitän, kun pääsen eteenpäin. Taulukon tietoja on sekä tehtävästä 3 (jossa tarkastelen vuosina 1965-1970 Helsingissä rakennettuja taloja) että alkutehtävästä (jossa tarkastelin Malmin lentokentän lentomelualuetta [Kuva 1]).
Osaamiseni on aika lailla siitä kiinni, kuinka monta kertaa olen tehnyt mitäkin toimintoa. Joskus jokin onnistuu ensimmäisellä yrityksellä, mutta sen takia kyseinen toiminto unohtuu myös nopeasti, ellei ole tosi yksinkertainen. Vaikeaa on minusta muistaa, minkä nimisiä toiminnot ja työkalut ovat. Saatan joskus tietää, mitä minun pitää tehdä, mutten heti löydä tarvittavaa työkalua. Viidenen kurssikerran tehtävät alkoivat olemaan sen verran monimutkaisia itseopetuksen kannalta, ja sattumalta osui muutenkin kiireinen viikko. Täten tuntuu siltä, etten paljon tällä viikolla oppinut. Ehkä yritän lukea muiden blogeista, josko heillä olisi ohjeita tiettyihin kohtiin, joissa jumitan.
Teen tehtävää, jossa pitää kartoittaa vuosina 1965-1970 rakennettuja taloja Helsingissä osa-alueittain. Helppoa oli poistaa muut pk-seudun kaupungit ja eristää omalle tasolle myös tietyt rakennukset. Jumitan siinä, kun pitäisi erotella osa-alueet jotenkin niin, että kartta värjäytyisi niiden osalta aina erikseen rakennusten rakennusvuosien mukaan, eikä kokonaisuudessaan Helsingin sisällä. Yritän siis päätellä jotenkin, miten saisin taiottua kartan kasaan.
Tuntuu siltä, että mikään neljän tunnin aikana tekemämme ei auta minua pääsemään eteenpäin. Liikaa asiaa yhdelle kerralle? Toki saisin yksitellen valittuna osa-alueet värjättyä sen mukaan, kuinka suuri osa minkäkin alueen rakennuksista on rakennettu tiettyyn aikaan, mutta siinä menisi ikä ja terveys. En vain keksi, mitä minun täytyy tehdä. Palaan maitojunalla helppoon uima-allastehtävään, jossa täytyy vain laskea absoluuttisia arvoja (Kuva 2). Olin aiemmin tehnyt taulukon “putkirempparakennuksista”, mutta ilman kontekstia se on aika turha esittää.
Biisiteeman puuttuminen tällä viikolla kertoo siitä, kuinka hajottavaa tämä oli. Pahoittelut lukijoille, toivottavasti pystyn parempaan ensi kerralla!
Miklas Kuoppala