Helpompaa tää kaikki olla vois

Aineiston etsiminen itse oli yllättävän mukavaa puuhaa. Ystävien kanssa pohdimme, mistä saisimme parhaat pohjakartat mihinkin alueeseen ja päädyimme kansainvälisellä tasolla valitsemaan Natural Earth Data -sivustolta maailmanvaltioiden kartan. Hankalaa oli valita, mistä tietystä aiheesta halusi tehdä analyysin tahi kartan. Muutama kaverus oli tyytyväinen urbaanien alueiden aineistoihin, jotka kollega Ossi Hentunen löysi. Vai oliko se Mikko Kangasmaan käsialaa? Aina ei maanantain iltaryhmässä oltu samaa mieltä kaikesta. Taas naapurikoneelta riita kantautuu, kartoista plagiointi jälleen huokuu.

Kiinnostukseni maantieteen saralla on kaupunkimaantieteen puolella, ja siksi urbaanit alueet ovat hyvä tutkimuskohde. Vuoristo pysyy elinaikanani siellä, missä nyt sijaitsee, mutta kaupungit muuttuvat ja kaupungistuminen on kasvanut suuressa osassa maapalloa ongelmaksi. Karttasarjani näyttää hieman liiotellusti, miltä Euroopan urbaanit alueet voivat joskus näyttää pinta-alaansa suhteessa. Vertailun vuoksi olen ottanut esimerkeiksi suuret afrikkalaiset kaupungit, Kinshasan sekä Accran (Kuva 1). Itse QGIssin käyttö sujuu joka viikko paremmin, ja aineistojen haku hieman nopeutuu. Uskomatonta nähdä, millainen kehitys on luokassa tapahtunut. Miklas katsoo kuinka koneellaan, Matti [Katajisto] tekee taikuuksia aineistollaan. Vilpittömin silmin, viikkojen toive, rakkaintaan tutkii.

Kuva 1. Kinshasa kaupunkina kasvaa kiihtyvästi pinta-alaltaan (väkiluvultaan toki samalla). Ghanan pääkaupungissa Accrassa kaupunkimainen alue on vaatinut vuosi vuodelta vähemmän ihmisiä laajentuakseen pinta-alaltaan. Lähteet ja lisätietoa: http://www.atlasofurbanexpansion.org/cities/view/Kinshasa http://www.atlasofurbanexpansion.org/cities/view/Accra

Laadin Natural Earth Datan aineiston ja vyöhykkeistämisen avulla karttasarjan (Kuvat 2-6), joka on hyvä esimerkki siitä, kuinka kartoilla on helppo huijata hyväuskoisia uhreja. Karkeasti kuvien 2 ja 3 välinen kasvu muistuttaa Kinshasan urbaanin alueen kasvua 2000-luvun puolella. Pitää ottaa huomioon, että harvoin kaupunki laajenee veden ylle, joten punainen väri vääristää merenrannalla varsinkin sarjan viimeisessä kartassa. Kinshasa voi levitä lähes joka suuntaan. Kongon demokraattisen tasavallan jatkuvan kehityksen sekä luonnonvarojen uskomattoman määrän myötä Kinshasan kasvu tulee olemaan tänä vuosisatana yksi maan vaikeimmista haasteista.

Kuva 2. Urbaanit alueet Euroopassa v.2009.

Kuva 3. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Euroopassa.

Kuva 4. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Euroopassa.

Tässä vaiheessa viimeistään toivoisin Sinun, lukijan, olevan ainakin jonkin verran skeptinen karttasarjastani. Mihin mikään tässä perustuu? Siitä lisää myöhemmin. Asetin vyöhykkeeksi aluksi 10km urbaanin alueen ympäri, kaksinkertaistin sen, ja sitten lisäsin vyöhykkeeseen aina 15% edellisestä. Tällöin vyöhykkeiden rajat olivat noin 35km alkuperäisen urbaanin alueen rajasta. Hyvä tässä on tietää se, että vyöhykkeet yhdistyvät koskettaessaan toisiaan. Siksi jotkut maaseudut näyttävät kasvaneen eksponentiaalisesti verrattuna joihinkin suuriin kaupunkeihin.

Kuva 5. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Euroopassa.

Kuva 6. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Euroopassa.

Ehkä selkein ongelma, joka karttasarjani epätodenmukaisuudesta kertoo, on Euroopan (EU:n) matalat hedelmällisyysluvut. Suurimmassa osassa maanosaa väkiluku kasvaa vain maahanmuuton takia, minkä vuoksi Euroopan alkuperäisen väestön osuus vähenee. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa hedelmällisyys on kolminkertainen EU:n lukuun verrattuna, vaikka onkin laskussa. Edellisen lisäksi en ole ilmoittanut vuosilukuja millekään kartalle, mikä antaa valtaa katsojalle kartan tulkintaa ajatellen. Kun vertaa lisäksi kuvia 7-8 kuviin 2-6, huomaa tällaisen muutoksen olevan hieman hankala esittää yli 1:10000 tai 1:25000 mittakaavalla.

Alex Nylanderin uudessa blogikirjoituksessa oli hyvää pohdiskelua ja pureskelua lintulajien pesimäalueiden muutoksista viimeisten vuosikymmenten aikana. Pyrin myös käyttämään monia näkökulmia ja miettimään eri vaihtoehtoja erilaisille lopputulemille koskien urbaanin alueen muutoksen karttasarjaani. Toki Nylanderin karttasarja on eri lailla visualisoitavissakin, kun siinä on käytetty ruudukkoa sekä monia värejä aineistoa esitelläkseen. Erityiset kiitokset kuitenkin Nylanderille lauseesta “Sounds easy, eh?” #CanadianEh

Seuraavana muistisääntönä otan esiin sen, että eri alueiden kehitys on erilaista. Vaikka Vaasan ja Turun seutujen kasvu olisi nopeampaa, kuin pääkaupunkiseudun, tuskinpa muutos olisi yhtä hirvittävä, kuin karttasarja esittää. Urbaanien alueiden aineisto oli alun perin Suomen kohdalla hieman kyseenalainen, kun pääkaupunkiseutu näytti pikkupaikkakunnalta jo ennen ensimmäistäkään bufferointia. Toki aineisto ei näytä itse asuintiheyttä, pelkästään tiheän asutuksen alueita, joita aineiston laatija määrittelee kaupunkimaisiksi.

Kuva 7. Urbaanit alueet Tanskan lähialueella v.2009.

Satunnaisesti valittu Tanska (kuvat 7 ja 8) toimii hyvin esimerkkinä siitä, kuinka suuri ero on tarkemmin katsottuna karttasarjan ensimmäisen ja viimeisen kuvan välissä. Etenkin näin läheltä katsottuna, on hankala uskoa tällaisen urbaanin alueen laajentumisen olevan mahdollista. Tuskin se onkaan, varsinkaan kaupunkisuunnittelun johtomaissa Euroopassa. Yleisesti kehittyneissä maissa trendinä on olla rakentaa ylöspäin, ei ulospäin. Monesti kehittyvien maisen huono-osaisten muuttaessa kaupunkiin ei kaupunkisuunnittelu liity asiaan mitenkään, vaan syntyy laittomia kaupunginosia, jotka vievät melko paljon maa-alaa.

Kuva 8. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Tanskan lähialueella.

Kun tällä viikolla oli melko lailla vapaat kädet, ajattelin käydä läpi jonkin verran sitä, millä tavalla ei välttämättä kannata esittää tietoa. Kurssitovereillani oli paljon erinomaisia esimerkkiteoksia absoluuttisista luvuista tai suhteellisesta aineistosta ynnä muuta faktapohjaista karttojen muodossa. Oma työni perustui lähinnä kuitenkin siihen, että voi niitä karttoja käpälöidä niinkin, ettei ne faktaa näytä ehkä ollenkaan. Bonuksena tein kuitenkin yhden kartan faktatiedon mukaan (kuva 9). Siihen löysin aineiston Euroopan Unionin dataportaalista.

Huomasin lähes joka viikko, kuinka paljon helpompaa oli paneutua blogin kirjoittamiseen, kuin itse aineistojen sekä karttojen tutkimiseen ja laatimiseen. Kenties se kertoo siitä, että tekemällä oppii, joten olisi syytä harjoitella lisää QGISsin käyttöä. Blogi antoi tilaa pienelle hurvittelullekin (kuva 8 sekä blogikirjoitukseni 1-6), mikä vähensi kurssin aiheuttamaa stressiä. Tähän väliin lainaan Juha Tapiota hieman hänen kappaleensa konstekstista poiketen: “Helpompaa tää kaikki olla vois.” Tai ehkä pitää perustaa lifestyle-blogi. Kiitoksia lukuisista hienoista hetkistä blogien ja GISsin maailmassa.

Kuva 9. Euroopan 20 rikkainta valtiota vuoden 2018 bruttokansantuotteen mukaan (USD, per asukas), maiden sijoitus kyseisellä top 20-listalla näkyy myös (pois lukien mikrovaltiot, kuten Monaco sekä Liechtenstein.) Huomaa Kypros, vaikka itäinen Eurooppa puuttuu muuten kokonaan.