Helpompaa tää kaikki olla vois

Aineiston etsiminen itse oli yllättävän mukavaa puuhaa. Ystävien kanssa pohdimme, mistä saisimme parhaat pohjakartat mihinkin alueeseen ja päädyimme kansainvälisellä tasolla valitsemaan Natural Earth Data -sivustolta maailmanvaltioiden kartan. Hankalaa oli valita, mistä tietystä aiheesta halusi tehdä analyysin tahi kartan. Muutama kaverus oli tyytyväinen urbaanien alueiden aineistoihin, jotka kollega Ossi Hentunen löysi. Vai oliko se Mikko Kangasmaan käsialaa? Aina ei maanantain iltaryhmässä oltu samaa mieltä kaikesta. Taas naapurikoneelta riita kantautuu, kartoista plagiointi jälleen huokuu.

Kiinnostukseni maantieteen saralla on kaupunkimaantieteen puolella, ja siksi urbaanit alueet ovat hyvä tutkimuskohde. Vuoristo pysyy elinaikanani siellä, missä nyt sijaitsee, mutta kaupungit muuttuvat ja kaupungistuminen on kasvanut suuressa osassa maapalloa ongelmaksi. Karttasarjani näyttää hieman liiotellusti, miltä Euroopan urbaanit alueet voivat joskus näyttää pinta-alaansa suhteessa. Vertailun vuoksi olen ottanut esimerkeiksi suuret afrikkalaiset kaupungit, Kinshasan sekä Accran (Kuva 1). Itse QGIssin käyttö sujuu joka viikko paremmin, ja aineistojen haku hieman nopeutuu. Uskomatonta nähdä, millainen kehitys on luokassa tapahtunut. Miklas katsoo kuinka koneellaan, Matti [Katajisto] tekee taikuuksia aineistollaan. Vilpittömin silmin, viikkojen toive, rakkaintaan tutkii.

Kuva 1. Kinshasa kaupunkina kasvaa kiihtyvästi pinta-alaltaan (väkiluvultaan toki samalla). Ghanan pääkaupungissa Accrassa kaupunkimainen alue on vaatinut vuosi vuodelta vähemmän ihmisiä laajentuakseen pinta-alaltaan. Lähteet ja lisätietoa: http://www.atlasofurbanexpansion.org/cities/view/Kinshasa http://www.atlasofurbanexpansion.org/cities/view/Accra

Laadin Natural Earth Datan  aineiston ja vyöhykkeistämisen avulla karttasarjan (Kuvat 2-6), joka on hyvä esimerkki siitä, kuinka kartoilla on helppo huijata hyväuskoisia uhreja. Karkeasti kuvien 2 ja 3 välinen kasvu muistuttaa Kinshasan urbaanin alueen kasvua 2000-luvun puolella. Pitää ottaa huomioon, että harvoin kaupunki laajenee veden ylle, joten punainen väri vääristää merenrannalla varsinkin sarjan viimeisessä kartassa. Kinshasa voi levitä lähes joka suuntaan. Kongon demokraattisen tasavallan jatkuvan kehityksen sekä luonnonvarojen uskomattoman määrän myötä Kinshasan kasvu tulee olemaan tänä vuosisatana yksi maan vaikeimmista haasteista.


Kuva 2. Urbaanit alueet Euroopassa v.2009.


Kuva 3. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Euroopassa.


Kuva 4. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Euroopassa.

Tässä vaiheessa viimeistään toivoisin Sinun, lukijan, olevan ainakin jonkin verran skeptinen karttasarjastani. Mihin mikään tässä perustuu? Siitä lisää myöhemmin. Asetin vyöhykkeeksi aluksi 10km urbaanin alueen ympäri, kaksinkertaistin sen, ja sitten lisäsin vyöhykkeeseen aina 15% edellisestä. Tällöin vyöhykkeiden rajat olivat noin 35km alkuperäisen urbaanin alueen rajasta. Hyvä tässä on tietää se, että vyöhykkeet yhdistyvät koskettaessaan toisiaan. Siksi jotkut maaseudut näyttävät kasvaneen eksponentiaalisesti verrattuna joihinkin suuriin kaupunkeihin.


Kuva 5. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Euroopassa.


Kuva 6. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Euroopassa.

Ehkä selkein ongelma, joka karttasarjani epätodenmukaisuudesta kertoo, on Euroopan (EU:n) matalat hedelmällisyysluvut.  Suurimmassa osassa maanosaa väkiluku kasvaa vain maahanmuuton takia, minkä vuoksi Euroopan alkuperäisen väestön osuus vähenee. Saharan eteläpuolisessa Afrikassa hedelmällisyys on kolminkertainen EU:n lukuun verrattuna, vaikka onkin laskussa. Edellisen lisäksi en ole ilmoittanut vuosilukuja millekään kartalle, mikä antaa valtaa katsojalle kartan tulkintaa ajatellen. Kun vertaa lisäksi kuvia 7-8 kuviin 2-6, huomaa tällaisen muutoksen olevan hieman hankala esittää yli 1:10000 tai 1:25000 mittakaavalla.

Alex Nylanderin uudessa blogikirjoituksessa oli hyvää pohdiskelua ja pureskelua lintulajien pesimäalueiden muutoksista viimeisten vuosikymmenten aikana. Pyrin myös käyttämään monia näkökulmia ja miettimään eri vaihtoehtoja erilaisille lopputulemille koskien urbaanin alueen muutoksen karttasarjaani.  Toki Nylanderin karttasarja on eri lailla visualisoitavissakin, kun siinä on käytetty ruudukkoa sekä monia värejä aineistoa esitelläkseen. Erityiset kiitokset kuitenkin Nylanderille lauseesta “Sounds easy, eh?” #CanadianEh

Seuraavana muistisääntönä otan esiin sen, että eri alueiden kehitys on erilaista. Vaikka Vaasan ja Turun seutujen kasvu olisi nopeampaa, kuin pääkaupunkiseudun, tuskinpa muutos olisi yhtä hirvittävä, kuin karttasarja esittää. Urbaanien alueiden aineisto oli alun perin Suomen kohdalla hieman kyseenalainen, kun pääkaupunkiseutu näytti pikkupaikkakunnalta jo ennen ensimmäistäkään bufferointia. Toki aineisto ei näytä itse asuintiheyttä, pelkästään tiheän asutuksen alueita, joita aineiston laatija määrittelee kaupunkimaisiksi.

Kuva 7. Urbaanit alueet Tanskan lähialueella v.2009.

Satunnaisesti valittu Tanska (kuvat 7 ja 8) toimii hyvin esimerkkinä siitä, kuinka suuri ero on tarkemmin katsottuna karttasarjan ensimmäisen ja viimeisen kuvan välissä. Etenkin näin läheltä katsottuna, on hankala uskoa tällaisen urbaanin alueen laajentumisen olevan mahdollista. Tuskin se onkaan, varsinkaan kaupunkisuunnittelun johtomaissa Euroopassa. Yleisesti kehittyneissä maissa trendinä on olla rakentaa ylöspäin, ei ulospäin. Monesti kehittyvien maisen huono-osaisten muuttaessa kaupunkiin ei kaupunkisuunnittelu liity asiaan mitenkään, vaan syntyy laittomia kaupunginosia, jotka vievät melko paljon maa-alaa.

Kuva 8. Urbaanien alueiden mahdollinen muutos Tanskan lähialueella.

Kun tällä viikolla oli melko lailla vapaat kädet, ajattelin käydä läpi jonkin verran sitä, millä tavalla ei välttämättä kannata esittää tietoa. Kurssitovereillani oli paljon erinomaisia esimerkkiteoksia absoluuttisista luvuista tai suhteellisesta aineistosta ynnä muuta faktapohjaista karttojen muodossa. Oma työni perustui lähinnä kuitenkin siihen, että voi niitä karttoja käpälöidä niinkin, ettei ne faktaa näytä ehkä ollenkaan. Bonuksena tein kuitenkin yhden kartan faktatiedon mukaan (kuva 9). Siihen löysin aineiston Euroopan Unionin dataportaalista.

Huomasin lähes joka viikko, kuinka paljon helpompaa oli paneutua blogin kirjoittamiseen, kuin itse aineistojen sekä karttojen tutkimiseen ja laatimiseen. Kenties se kertoo siitä, että tekemällä oppii, joten olisi syytä harjoitella lisää QGISsin käyttöä. Blogi antoi tilaa pienelle hurvittelullekin (kuva 8 sekä blogikirjoitukseni 1-6), mikä vähensi kurssin aiheuttamaa stressiä. Tähän väliin lainaan Juha Tapiota hieman hänen kappaleensa konstekstista poiketen: “Helpompaa tää kaikki olla vois.” Tai ehkä pitää perustaa lifestyle-blogi. Kiitoksia lukuisista hienoista hetkistä blogien ja GISsin maailmassa.


Kuva 9. Euroopan 20 rikkainta valtiota vuoden 2018 bruttokansantuotteen mukaan (USD,  per asukas), maiden sijoitus kyseisellä top 20-listalla näkyy myös (pois lukien mikrovaltiot, kuten Monaco sekä Liechtenstein.) Huomaa Kypros, vaikka itäinen Eurooppa puuttuu muuten kokonaan.

Ensi kertaan,
Brofessor Miklas D. Kuoppala

LÄHTEET

Atlas of Urban Expansion – http://www.atlasofurbanexpansion.org/cities/view/Accra (Luettu 2.3.2020)

Atlas of Urban Expansion – http://www.atlasofurbanexpansion.org/cities/view/Kinshasa (Luettu 2.3.2020.)

Maailmanpankki – https://data.worldbank.org/indicator/SP.DYN.TFRT.IN?locations=EU (Luettu 2.3.2020)

Maailmanpankki – (https://data.worldbank.org/indicator/SP.DYN.TFRT.IN?locations=ZG) (Luettu 2.3.2020)

Alex Nylander – Seitsemäs kurssikerta- Vapain käsin, vapain mielin (https://blogs.helsinki.fi/alny/2020/03/02/kurssikerta-7-vapain-kasin-vapain-mielin/) (Luettu 2.3.2020)

Mark Stivers – https://www.markstivers.com/wordpress/?p=2174 (Käytetty 2.3.2020)

Juha Tapio – Mitä silmät ei nää

Kurssikerta 1 – Se on helppo!

Edellisestä geoinformatiikkakurssista jäi käteen pitkä raportti kunnasta, jossa en ole ikinä käynyt, ja muutama hassu piirto-ohjelmalla tehty kartta. Ei päästy vieläkään käsittelemään niin syvällisesti karttoja, ja niiden tekoprosessia, kuin tulevaisuuden GIS-velho haluaisi (vähättelemättä kurssia itsessään). Odotukset GISsistä kasvoivat fuksisyksyn aikana, oli kyse vanhempien opiskelijoiden hypetyksestä tai omasta toiveesta oppia manööveeraamaan siistejä gissiohjelmia.

“Ei päästy vieläkään käsittelemään niin syvällisesti karttoja, ja niiden tekoprosessia, kuin tulevaisuuden GIS-velho haluaisi.”

Ensimmäisellä GEM1-kurssikerralla kuulin ilouutisen. “Ladataan QGIS 3.4.1”, herra Paarlahti sanoi, ja seurasin ohjeita. QGIS on paikkatieto-ohjelmisto, jota käytetään muun muassa karttojen muokkaamiseen ja analysointiin. Ohjelman avattuani iloni muuttui lähinnä hämmennykseksi. Miksi jokainen ohjelma vaatii erilaisen tiedostotyypin, kuin edellinen, ja miksi ohjelmaan tuomani kartta ei nyt näy missään? Olo oli kuin espanjan kielen tunnilla – en ymmärtänyt muuta, kuin “Hola hola, Barcelona Coca Cola”.

Vähitellen kurssin pitäjän [Arttu Paarlahti] sanoista tuli selkeämpiä, ja sain ensimmäisen karttani tehtyä QGIS-ohjelmalla. Meille oli annettu .shp -tiedostoja, jotka piti avata QGIS-ohjelmaan, minkä jälkeen niiden muodostama kartta muokattiin haluamamme tavalla. Kyseessä oli karkeasti Pohjois-Euroopan alue (Suomen kartta lisäksi kuntajaolla). Yhdeksi ominaisuustiedoksi oli mahdollista valita valtiokohtaiset typpipäästöt, joten tein niiden perusteella (hitaasti, mutta varmasti) kartan, jossa valtion pohjavärin tummuus riippuu sen alueen typpipäästöistä.
Kuva 1. Muutamia ominaisuustietoja Kunnat2015 -tasossa. Lähde: Tilastokeskus

Seuraavaksi tehtävänä olisikin ollut tehdä Suomen kuntajaolla varustettuun karttaan jonkinlainen teemakartta. Ensimmäisessa tehtävässä oli melkoinen työmaa tehdä uusi vaadittu sarake ominaisuustietoihin, jos ensitöikseen teki sen väärin. “Kunnat2015” -tasossa on paljon ominaisuustietoja, joista voi valita haluamansa. Tunti ehti loppua ennen, kuin ehdin ajatellakaan toista tehtävää. Totesin, että teen sen sitten saman viikon aikana.

“..rintamatoverini kartta katosi kokonaan viimeistelyvaiheessa, jolloin minua alkoi jälleen pelottamaan.”

Kertaalleen yritin yksinäni QGIS-inspiraatioitani toteuttaa. Tajusin kuitenkin, ettei siitä tule mitään, jos ei osaa. Keräsimme hyvin levätyn viikonlopun jälkeen muutaman äijän porukan, jossa pystyimme lyömään viisaat päät yhteen. Valitsin kuntakohtaiset kesämökkien määrät, kun ajattelin niiden levinneisyyden olevan kiinnostava aihe. Hitaan alun jälkeen pääsimme vauhtiin, kunnes rintamatoverini kartta katosi kokonaan viimeistelyvaiheessa, jolloin minua alkoi jälleen pelottamaan.

Kuva 2. Suomen kesämökkimäärät kunnittain v.2015. Lähde: Tilastokeskus

Lopulta saimme (ilman ammattilaisten välitöntä apua, saanen huomauttaa) tehtyä oivalliset teemakartat Suomen mökkien määrästä kuntapohjalla. Oli yllättävää, kuinka paljon kesämökkikunnat ovat sijoittuneet maan itäiseen osaan, kun esimerkiksi merta on lähinnä läntisissä osissa. Vertasin karttaani Aapo Keinäsen karttaan, joka esitti kuntajaolla ruotsinkielisten osuutta väestöstä prosenttilukujen perusteella. Huomasin, että samantyyppinen kartta voi näyttää hyvinkin erilaiselta absoluuttisin luvuin merkittynä (kts. kuvan 2 legenda), tai jos värejä hieman muokkaa (vaikka mielivaltaisesti). Keinäsen kartasta huomasi, kuinka vahvasti ruotsinkieliset ovat sijoittuneet Suomen lounaisosiin. Alle 0,8% ruotsinkielisten osuutta omaavien kuntien värinä oli valkoinen.

Luulen, että opittuani QGIS -ohjelman yleiset toiminnot, alkaa töiden tekeminen sujumaan hienosti. Tällä kertaa keskittyminen meni täysin paikkatieto-ohjelmaan, jolloin aineiston analysoiminen jäi aika vähäiseksi. Täytyy siteerata, luettuani hänen bloginsa, Matti Katajistoa: “QGIS:in avulla tutkimuksessa voi keskittyä enemmän itse tutkimuskysymyksen pohtimiseen ja vähemmän erilaisten visuaalisten esittämistapojen miettimiseen.” On se helppoa, kun sen osaa. #helppo

Lähteet:
Katajisto, M, kurssikerralta 1: Käytetty 20.01.2020
https://blogs.helsinki.fi/mattikat/
Keinänen, A, kurssikerralta 1: Käytetty 20.01.2020
https://blogs.helsinki.fi/kebaapo/

Miklas Kuoppala