Tutkimus

Tällä hetkellä toimin dosenttisopimuksella Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa. Päätin juuri Suomen Kulttuurirahaston rahoittaman projektia Kulttuurista politiikkaan. Kulttuurisen ja poliittisen julkisuuden dynamiikka 1900-luvun alussa  Projektin hypoteesina on osoittaa kulttuurijulkisuuden merkitys poliittiselle julkisuudelle ja tuoda esiin niiden välistä dynamiikkaa. Tutkimuksen lähtökohtana on suomalainen aikakauden kirjallinen eliitti ja heidän toimintansa ”sanomalehtikirjailijoina”.  Tutkimuksen empiirisenä pääaineistona ovat “sortovuosien” ajan suomalaiset kulttuurilehdet. Projektissa vertaillaan myös aikakauden saksalaisiin kulttuurilehtiin. Tutkimuksen metodina käytetään sisällönanalyysiä ja retorista analyysiä. Projektin puitteissa ilmestyi seitsemän artikkelia. Ks. –> From Culture to Politics

Toukokuussa 2020 minulta ilmestyi Valtaan ja vastavirtaan – Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta 75 vuotta. Tilaushistoria käsittelee laajaan tutkimusaineistoon perustuen tiedekunnan suhdetta ympäröivään yhteiskuntaan erilaisina ajanjaksoina. Teos avaa niitä moninaisia tapoja, joilla tiedekunta on ollut yhteiskunnallisessa muutoksessa mukana ja ajoittain jopa sen ohjaksissa. Teoksessa pohditaan valtiotieteellisen tiedekunnan merkitystä yhteiskuntakriittisenä toimijana ja kasvattajana. Keskeisiä teemoja ovat myös yhteiskunnallisen tutkimuksen ja taloudellisten tavoitteiden välinen jännitteinen suhde sekä tiedekunnan rooli osana (hyvinvointi)valtion rakentamista ja yleistä poliittista liikehdintää.

Huhtikuussa 2019 minulta ilmestyy Macmillan Red Globe Pressin julkaisemana mediahistorian yleisesitys/oppikirja: Media in History. An Introduction to the Meanings and Transformations of Communication over Time.

Kirja perustuu keväällä 2016  ilmestyneeseen suomenkieliseen yleisesitykseen mediahistoriasta, vaikkakaan ei ole suora käännös: Mediahistoria. Viestinnän merkityksiä ja muodonmuutoksia puheesta bitteihin

Mediahistoria on yleisesitys viestinnän historiasta ja synteesi median roolista historiassa. Sen keskeinen tutkimuksellinen näkökulma kiteytyy ajatukseen median evolutiivisuudesta: media on kehittynyt asteittain historian ehdoilla, ei niinkään hyppäyksinä täysin uuteen aikaan. Teoksen yksi tarkoitus onkin tuoda perspektiiviä tämän päivän digitaaliseen mediaan liittyvään vallankumouspuheeseen – että elämme jotenkin ennenkuulumatonta aikaa mediahistoriassa.

Teos kertoo valikoidusti median historian pääpiirteet puheen synnystä sosiaaliseen mediaan. Painotus on 1400-luvun kirjapainotaidon keksimisen jälkeisessä ajassa. Katsaukset pitävät sisällään tärkeimpien mediateknologioiden historian tiivistetysti kuljettaen erikseen mukana myös huomioita suomalaisen median kehityksestä. Teos tarkastelee median evoluutiota paitsi historiallisena jatkumona, myös temaattisesti: mikä on ollut median rooli demokratiassa ja julkisuudessa; modernisaatiossa ja globalisaatiossa; taloudessa ja politiikassa; arjessa ja maailmankuvan muokkaajana.

Teoksen lähestymistavoissa painottuu yhteiskunta- ja kulttuurihistoriallinen näkökulma. Keskeistä on nähdä median merkitykset laajemmassa sosiaalisessa, kulttuurisessa, taloudellisessa ja poliittisessa kontekstissa. Teos myös esittelee ja pohtii erilaisia tapoja lähestyä mediaa historiassa.

Teoksen aineistot koostuvat pääosin mediahistorian kansainvälisistä ja suomalaisista erillistutkimuksista, tekijän omissa tutkimuksissaan käyttämistä aineistoista sekä kansainvälisistä mediahistorian yleisesityksistä. Tämän lisäksi hyödynnetään laaja-alaisesti median kehitystä sivuavaa tutkimusta sekä yhteiskuntatieteiden, viestinnän ja historian teoriakirjallisuutta.

Mediahistoria on kaivattu ensimmäinen suomenkielinen yleisesitys mediahistoriasta, joka ei ”oppialana” ole kovin vanha kansainvälisestikään. Ensisijaisesti teos palvelee oppimateriaalina historian ja mediatutkimuksen yliopistollisissa opintokokonaisuuksissa, mutta sitä voidaan hyödyntää monen alan tutkimuksessa perusteoksena. Se palvelee kasvavaa monitieteistä tarvetta hahmottaa median merkitystä historiassa.

Media/Historia auttaa ymmärtämään median vaikutusta kulttuuriin ja yhteiskuntaan. Näin ollen tutkimuksella on tarjottavaa myös mediateollisuudelle ja mediapolitiikalle. Mediahistorian kautta voidaan ymmärtää teknisten innovaatioiden dynamiikkaa teknologisissa prosesseissa. Niistä nousevat näkökulmat tarjoavat poliittisia, teknologia, sisällöllisiä ja kulutuskokemuksellisia tuloksia myös tulevaisuuden ratkaisuille. Teos on helposti lähestyttävä kaikille median historiasta kiinnostuneille.

Sitä edeltävä monografiani:

Ylioppilaslehden vuosisata (Gaudeamus, 2013)

Lehdistötiedote (Gaudeamus):

Satavuotias Ylioppilaslehti on aatteellinen edelläkävijä: lehden sivuilla on voitu sanoa ääneen se, mistä muut vielä vaikenevat. Jukka Kortin uutuusteos Ylioppilaslehden vuosisata (Gaudeamus 2013) tarjoaa ainutlaatuisen matkan suoraan 1900-luvun yhteiskunnalliseen, kulttuurilliseen ja ideologiseen
ytimeen.

Ylioppilaslehti on aina toiminut vastavoimana valtavirralle ja tuonut esiin uusia ajatuksia. Lehti on ollut eturintamassa synnyttämässä keskustelua niin naisylioppilaista, suomen kielen asemasta, seksistä, feminismistä, huumeista ja eläinten oikeuksista kuin nykyhetken epävarmoista työsuhteista ja globalisaatiostakin.

Ylioppilaslehden vuosisadassa aikalaisten ääni kuuluu läpi koko kirjan – mukana on hauskoja sattumia, tapahtumia ja huhuja. Teoksessa on aiemmin julkaisematonta kuvitusta, joka kertoo omaa tarinaansa kustakin vuosikymmenestä. ”Ylioppilaslehden historiaa tarkastellaan koko sen satavuotisen historiansa ajan kahdesta yhteiskuntateoreettisesta tähystysaukosta, jotka ovat julkisuus ja yhteiskunnallinen sukupolvi”, toteaa kirjan kirjoittaja, dosentti Jukka Kortti.