Arkistot päivämäärän mukaan: 26.2.2016

Otetaan opiksi, tehdään opiksi – 6. kurssikerta

Uskaltauduimme tällä kertaa tehtävän perässä poistua paikkatieteilijän luonnollisesta elinympäristöstä ja tietokoneruutujen tuttavallisesta hehkusta villiin luontoon, so. Kumpulan ja Arabianrannan kaduille. Käteen iskettiin GPS-paikannin ja meidät päästettiin ryhmissä laittamaan pisteinä kartalle mitä ilmiötä mieli tekikään – ryhmämme tapauksessa alueen yrityksiä. Koska uutta sähkölaitetta pyöritellessä sekä laite että käyttäjä voivat pettää, eli tiedot hävitä bittiavaruuteen, ominaisuus- ja sijaintitiedot kirjattiin myös paperille: varmasti hyvä tapa vastaisuudessakin, jos GPS-dataa tulee keräiltyä. Pisteet loikkasivat tosielämästä ruudulle muuten varsin kitkattomasti, mutta korkeudesta sukeutui ongelmia. Sikäli mikäli Kumpulan fyysikot eivät ole saaneet kasaan aika-avaruusjatkumoa vääristävää mustaa aukkoa, kymmenien metrien korkeusloikat tasaisella tiellä melkein vierekkäin olevien pisteiden välillä eivät ole totuudenmukaisia. Samaa pohti kurssiblogissaan myös Matilda Holkkola (2016), joka toteaa syyn palautuvan siihen, että x ja y ovat tasokoordinaatteja, kun taas z:n mukanaan tuoma kolmas ulottuvuus aiheuttaa hankaluuksia satelliiteille. Täsmällisempi tieto vaatisikin kyytipojakseen jonkin tiedetyn pisteen ja lähettimen siinä, johon satelliiteista tulevaa dataa voisi verrata.

 

Korkeus ei tosin ollut erityisen keskeinen tekijä, vaan päämääränä oli harjoitella datan luomista omin keinoin ja sen sitomista paikkaan. Entäpä jos pisteitä ei ole valmiina saati avustavia koordinaatteja, vaan ne täytyy itse luoda sinne? Näin ole toisessa harjoitustehtävässä, johon oli kerätty Helsingin alueen rahapeliautomaatit osoitteen tarkkuudella kirjattuna. Tämän muuttamiseksi pistedataksi olikin karvan verran isompi operaatio, jossa luonnollisesti tarvitaan kartta, johon on merkitty osoitetietoja. Geokoodaus-toiminnolla kartan ja tietokannan saa jossain määrin naitettua ja automaatteja kartalle, mutta niiden sijainti on tällöin valistunut arvaus eikä absoluuttinen totuus. Vierustoverini esimerkiksi huomasi heti yhden huoltoaseman olevan kaukana sieltä mistä pitäisi. Voisikohan tarkkuutta parantaa vielä lisää, jos käytössä olisi esimerkiksi liiketilojen sijoittumisesta kertova kartta tai voisiko viime kurssikertoina käytettyä pääkaupunkiseudun rakennusten pistedataa hyödyntää?

 

Viimeisenä työstettiin hasardeja. Tulivuorenpurkauksista, maanjäristyksistä ja meteoriittiosumista löytyy verkosta sangen perinpohjaista paikkatietoa: voimakkuuksista, ajoituksesta ja totta kai sijainnista. Tehtävässä innostettiin vetämään opettajan kyynärpäistä paikattu tweed-takki ylleen ja lähestyä aihetta pedagogiselta kannalta. Miten saada tietoa pureskeltua mielenkiintoiseen ja ymmärrettävään muotoon kirkasotsaisille nuorille, kenties samalla yllyttäen heitä maantieteen pariin käpistelyn tai kemian kaltaisilta harhapoluilta? Edellä mainitusta kolmikosta meteoriitit ovat mielivaltaisimpia, eivät samalla tavalla sidottuja opettavaisiin lainalaisuuksiin kuin järistykset ja purkaukset, joten niitä en käsittele. Aloitetaan sen sijaan maanjäristyksistä maailmankartalla.

Maanjäristykset gifinä LR

Kuva 1. Mitattuja maanjäristyksiä aikavälillä 26.2.2001–26.2.2016. kuvasarjana. Kunkin kuvan miminimagnitudi näkyy vasemmassa alalaidassa.  (klikkaa isommaksi).

Yllä ovat tapahtuneet maanjäristykset kirjoitushetkellä viimeisen viidentoista vuoden ajalta. Kyseessä on jälleen gif-esitys, joihin olen kovasti tykästynyt. Esitystavalla kykenee näyttämään paitsi missä järistyksiä tapahtuu, myös sen millä voimakkuudella sekä miten järistysten määrät ovat riippuvaisia voimakkuudesta. Varsinkin pienemmillä magnitudeilla karttaan piirtyy ilmiselvästi litosfäärilaattojen rajoja, mikä, kuten esimerkiksi Marisofia Nurmi toteaa kurssiblogissaan (2016), palautuu maanjäristysten luonteeseen. ”Maanjäristykset syntyvät maankuoren jännitystilojen purkautumisessa ilmenevästä kuoren tärinästä. – – Suuremmat maanjäristykset (yli 6) liittyvät kuitenkin lähes aina litosfäärilaattojen liikkeisiin toisiinsa nähden niiden saumakohdissa”, Nurmi kirjoittaa. Tämä on aivan totta, ja näkyy myös hyvin kuvaa 1 katsoessa: pudotuspeli on ankaraa ja vähänkin suuremmilla magnitudeilla enää vilkkaimmissa alityöntövyöhykkeissä on sutinaa. Opetuksen kannalta kyseessä olisi erinomainen mahdollisuus sitoa laattatektoniikka ja maanjäristykset toisiinsa, jolloin kumpikin aihe täsmentyisi.

 

Kuten laajasti tunnetaan, maanjäristysten voimakkuutta mitataan magnitudeissa logaritmisella asteikolla, toisin sanoen kukin tasaluku on kymmenkertainen edeltäjäänsä nähden. Mielenkiintoisena nippelitietona määrät vaikuttaisivat  myös seuraavan samaista asteikkoa hyvin läheisesti, kuten taulukosta 1 näkyy.

Taulukko 1. Välillä 26.2.2001–26.2.2016 mitattujen maanjäristysten absoluuttinen määrä sekä kuinka paljon enemmän seuraavia on edelliseen verrattuna.

Dataa järistyksistäLR

Taulukko lienee hivenen epäselvä. Oikealla puolella olevat suhdeluvut on saatu jakamalla aina alempi lukumäärä ylemmällä, siis esimerkiksi vähintään 7,5 sekä 7,0 magnitudin järistykset jaettu 237/85=2,788… Puolen magnitudin väleillä luku pyörii kolminkertaisen paikkeilla ja tasaluvuin edelliset korotettuna toiseen potenssiin, mitkä asettuvat erittäin lähelle kymmenkertaista. Voimakkuuden ja esiintymismäärän suhteesta voisi mielestäni olla iloa vaikkapa riskeistä ja toistuvuudesta opettaessa.

 

Jos meteoriitit ovat hasardien villi kortti, niin järistykset ja tulivuorenpurkaukset ovat sitäkin tiukemmin toisiinsa sidoksissa. Tämä näkyy parhaiten kartalta – kuinkas muutenkaan.

Purkauksia ja järistyksiä

Kuva 2. Vähintään 6,0 magnitudin järistykset sitten 26.2.2001 sekä tulivuorenpurkaukset vuoden 1964 jälkeen (klikkaa isommaksi).

 

Niin kuin Helena Rautakoski kirjoittaa blogissaan (2016), purkauksia on selkeästi eniten litosfäärilaattojen reunakohdissa, eritoten nk. Tyynenmeren tulirenkaan tienoilla. Kuten järistyksissä, tässäkin tapauksessa alityöntövyöhykkeillä on eniten aktiivisuutta, ja syykin on käsillä. Rautakosken sanoin: ”Alityöntövyöhykkeellä laatan vettynyt reuna sulaa ja pyrkii kevyempänä ylös muodostaen tulivuoria.” Prosessi näkyy erityisen hyvin Tyynenmeren laatan luoteisosissa, siis Koillis-Aasiassa, jossa purkaukset ja kovatkin järistykset ovat yleisehköjä. Jos aineistoa tai karttaa jostain kritisoi, niin Ruotsissa ei toden totta ole aktiivista tulivuoritoimintaa. Virheen aiheuttanut mämmikoura ei kuitenkaan tällä kertaa taida istua Suomen maaperällä, vaan vika piilee alkuperäisessä aineistossa, josta uupuu pieni joskin keskeinen miinus pituusasteiden edeltä. Tällöin purkaus on loikannut lännestä itään, Islannista Ruotsinmaalle.

 

Karttojen ulkonäköön en voi kuin olla tyytyväinen: palaset ovat tällä kertaa loksahtaneet kivasti yhteen. Eurooppakeskeisyys tosin tekee hallaa, sillä kummankaan hasardin kiinnostavimmat sijainnit eivät totta tosiaan ole vanhalla mantereella. Katse pitäisi kääntää Tyynelle valtamerelle, mutta tämä sijaitsee aivan kartan reunoilla, jolloin mielenkiintoisimmat ketjut katkeavat keskeltä tai leviävät tuotoksen eri puolille. Matilda Holkkola ratkaisi ongelman siirtämällä maanjäristyskarttansa painopisteen viisaasti Aasian suuntaan ja tämä ratkaisu täytyy pitää mielessä vastaisuudessa.

Lähteet:

Holkkola Matilda (2016). Kurssikerta 6 – Kartta opetuskäyttöön. Hcmatild’s blog. 2.3.2016. <https://blogs.helsinki.fi/hcmatild/2016/02/26/kurssikerta-6-kartta-opetuskayttoon/>

NCEDC (2014), Northern California Earthquake Data Center. UC Berkeley Seismological Laboratory. Dataset. doi:10.7932/NCEDC. 26.2.2016. <http://quake.geo.berkeley.edu/anss/catalog-search.html>

NOAA (2015), National oceanic and athmospheric administration, departament of commerce. Global volcano locations database. 1.3.2016. <http://www.ngdc.noaa.gov/nndc/struts/form?t=102557&s=5&d=5>

Nurmi Marisofia (2016). Kurssikerta 6 Ulkoilua ja järistyksiä.  Nurmari’s blog. 2.3.2016. <https://blogs.helsinki.fi/nurmaris/2016/02/28/kurssikerta-6-ulkoilua-ja-jaristyksia/>

Rautavaara Helena (2016). Kurssikerta 6. Koordinaatteja Kumpulassa, hasardeja maailmalla. Helena’s. 2.3.2016. <https://blogs.helsinki.fi/helenrau/2016/02/26/kurssikerta-6-koordinaatteja-kumpulassa-hasardeja-maailmalla/>