Opinnäytteet verkkoon – monta hyvää syytä

Opinnäytteen pdf-version julkaiseminen yliopiston digitaalisessa arkistossa on suositeltava ratkaisu monestakin syystä. Tekijän kannalta merkittävin etu lienee se, että verkkojulkaisuna opinnäyte on huomattavasti paremmin kaikkien kiinnostuneiden saavutettavissa kuin paperinen arkistokappale tai pelkästään tekijän hallussa oleva sähköinen versio.

Lisäksi yliopiston digitaalisessa arkistossa julkaistuilla opinnäytteillä on muuttumaton verkko-osoite ja pysyvä tekninen ylläpito. Tästä johtuen esimerkiksi eri aikoina ja eri foorumeilla esitetyt viittaukset opinnäytteeseen ja sen verkko-osoitteeseen ovat aina ajan tasalla.

Väitöskirjojen verkkojulkaiseminen on monilla tieteenaloilla muodostunut jo vakiintuneeksi käytännöksi, joka nopeuttaa ja tehostaa tieteellistä kommunikointia. Myös gradun verkkojulkaiseminen voi olla tärkeä askel aloittelevan tutkijan uralla. Näkyvyys verkossa voi tuottaa huomattavan määrän viittauksia muissa julkaisuissa. Toisaalta verkossa julkaistu opinnäyte voi toimia myös yleisemmin työnäytteenä, jonka avulla tekijän on helppo markkinoida omaa osaamistaan tutkimuksen toteuttamisessa ja raportoinnissa sekä aihepiirin syvällisessä hallinnassa.

Opinnäytteiden verkkojulkaisemisesta hyötyy myös kirjasto. Etenkin gradujen tapauksessa asia on merkittävä. Kirjaston kokoelmassa olevat gradujen arkistokappaleet ovat usein varsin kysyttyä aineistoa, mutta käytettävissä vain kirjaston tiloissa tai maksullisina kaukolainoina. Verkossa julkaistujen opinnäytteiden osalta tällaisia rajoituksia ei ole. Niinpä opinnäytteiden verkkojulkaiseminen tukee kirjastoa sen palvelutehtävässä ja helpottaa sisällöistä kiinnostuneiden asiakkaiden tiedonhankintaa ja -käyttöä.

Kirjaston kannalta kyse on myös tila- ja kustannussäästöistä, joita on mahdollista saada pidemmällä aikavälillä, jos esimerkiksi verkossa julkaistujen gradujen sidotuista arkistokappaleista luovutaan tai ne voidaan sijoittaa muualle kuin kirjastoon. Säästöjä voidaan saada myös esimerkiksi kaukolainatilausten ja paperiversioiden käsittelyyn liittyvän työn vähentyessä.

Valtiotieteellisen tiedekunnan opinnäytteiden latauslukuja E-thesiksessä

Jonkinlaista osviittaa verkko-opinnäytteiden suosiosta voidaan saada pdf-tiedostojen latauslukuja koskevista tilastoista. Esittelen seuraavaksi esimerkkinä Helsingin yliopiston E-thesis-kokoelmassa julkaistujen valtiotieteellisen tiedekunnan gradujen ja väitöskirjojen latauslukuja ajanjaksolla tammi-toukokuu 2010. Tarkasteluni perustuu Simplestats-ohjelman tuottamiin tilastolukuihin. Lopuksi esittelen hieman Google Analytics -palvelun tarjoamia tietoja E-thesiksen verkkosivujen käytöstä vastaavana ajanjaksona.

Latauslukuja käsiteltäessä on syytä korostaa, että ne eivät kerro mitä ladatuilla tiedostoilla tehdään. Latausluvut eivät siis suoranaisesti kerro todellisesta käytöstä, vaan lähinnä osoittavat, kuinka paljon huomiota verkko-opinnäytteet saavat osakseen.

Alla olevassa taulukossa 1 kuvataan E-thesis-palvelussa olevia valtiotieteellisen tiedekunnan gradujen yhteismäärää oppiaineittain sekä graduihin kohdistuneita latauskertoja tammi-toukokuussa 2010. Taulukon toinen sarake osoittaa latausten yhteismäärän koko mainitulla viiden kuukauden jaksolla. Kolmas ja neljäs sarake puolestaan kertovat yksittäisiin graduihin kohdistuneiden latausten ääripäät eli oppiaineittain latausluvut graduista jotka ovat saaneet vähiten ja toisaalta eniten latauksia kyseisen ajanjakson kuluessa.

Oppiaine	Graduja yht.	Latauksia yht.	Vähitenlatauksia	Enitenlatauksia
Kehitysmaatutkimus	2	146	72	74
Käytännöllinen filosofia	7	625	17	182
Sosiaalipsykologia	14	1590	62	189
Sosiologia	78	3008	18	238
Viestintä	19	1962	18	362
Yhteiskuntahistoria	14	1306	17	192
Yhteiskuntapolitiikka	15	1347	21	203
Yleinen valtio-oppi	18	1421	14	255

Taulukko 1. E-thesis-palvelussa julkaistujen valtiotieteellisen tiedekunnan gradujen määrä ja niihin liittyviä latauslukuja oppiaineittain tammi-toukokuussa 2010.

Taulukko 1 osoittaa, että graduja ladataan verkosta suhteellisen paljon, mutta toisaalta vaihtelu yksittäisten gradujen latausmäärissä on varsin suurta. Suurimmillaan ero ääripäiden välillä on viestinnän graduissa, joissa ”suosituin” gradu on saanut 362 kpl latauksia, kun taas ”vähiten suosittu” on saanut vain 18 latausta.

Syitä latausmäärien suureen vaihteluun on varmasti monia. Oletettavasti asiaan vaikuttaa positiivisesti esimerkiksi gradun otsikosta tai tiivistelmästä ilmenevä aiheen yleisempi kiinnostavuus. On myös ilmeistä, että tekijän oma aktiivisuus työnsä markkinoinnissa, esimerkiksi tiedottamalla julkaisusta ja sen sisällöstä eri foorumeilla, näkyy kohonneina latauslukuina . Lisäksi on syytä muistaa, että uusimpia julkaisuja seurataan enemmän ja ne saavat tästä johtuen myös enemmän latauksia kuin jo pidempään verkossa olleet. Uusimmat julkaisut ovat E-thesiksessä myös parhaiten tarjolla sikäli, että tiedot uutuuksista tulevat suoraan näkyviin esimerkiksi kunkin tiedekunnan opinnäytteitä sisältävän kokoelman etusivulle.

Vastaavat tilastoluvut väitöskirjojen osalta ilmenevät alla olevasta taulukosta 2.

Oppiaine	Väitöskirjoja yht.	Latauksia yht.	Pienin määrälatauksia	Suurin määrälatauksia
Kehitysmaatutkimus	3	397	117	140
Käytännöllinen filosofia	13	1239	53	218
Sosiaalipsykologia	34	4504	20	480
Sosiologia	75	7921	19	315
Viestintä	12	1396	21	332
Yhteiskuntahistoria	18	387	22	249
Yhteiskuntapolitiikka	44	5108	14	432
Yleinen valtio-oppi	26	1082	24	246

Taulukko 2. E-thesis-palvelussa julkaistujen valtiotieteellisen tiedekunnan väitöskirjojen määrä ja niihin liittyviä latauslukuja oppiaineittain tammi-toukokuussa 2010.

Taulukon 2 perusteella yksittäisten väitöskirjojen latausmäärien vaihtelu eri oppiaineissa on useimmissa tapauksissa jopa suurempi kuin gradujen kohdalla. Latauslukuihin vaikuttaa luultavasti samoin kuin gradujen tapauksessa mm. otsikon ja tiivistelmän herättämä kiinnostus. ”Suosituimpien” väitöskirjojen kohdalla luultavasti korostuu graduja enemmän niiden uutuusarvo eli uusimmat julkaisut saavat graduja laajemmin huomiota sekä tiedeyhteisön että muiden yleisöjen piiristä.

Toisaalta myös gradut voivat saada huomattavan määrän latauksia ja jopa ohittaa ”suosiossa” saman alan väitöskirjat, kuten em. taulukkojen vertailu osoittaa: viestinnän alalla eniten latauksia saanut (362 kpl) ohittaa samalla alan ”suosituimman” väitöskirjan (332 kpl).

Mistä ja miten E-thesikseen?

Google Analytics –palvelun antamat tiedot E-thesiksen sisältöjen (verkkosivut ja pdf-tiedostot) käyttäjistä ajanjaksolla tammi-toukokuu 2010 tarjoavat jonkin verran mielenkiintoista lisätietoa. Maittain tarkasteltuna E-thesiksen käyttäjistä on tilastojen mukaan 80,72 % Suomesta, jonka jälkeen eniten kävijöitä on Yhdysvalloista, Ruotsista ja Englannista. Kaikkiaan kävijöitä oli peräti 170 eri maasta, joista käyntien määrällä mitaten 10 aktiivisinta on esitetty taulukossa 3.

Maa	Käyntien määrä	%
Suomi	155 194	80,72
Yhdysvallat	4521	2,35
Ruotsi	3301	1,72
Englanti (UK)	2662	1,38
Intia	2504	1,30
Saksa	2185	1,14
Ranska	1050	0,55
Kanada	866	0,45
Malesia	795	0,41
Kiina	789	0,41

Taulukko 3. E-thesis-palveluun liittyvillä sivuilla käyneet vierailijat maittain käyntimäärien perusteella, ajanjakso tammi-toukokuu 2010.

Kiinnostava tieto on myös se, miten E-thesikseen tullaan. Tilastojen mukaan 51 % käyttäjistä päätyy E-thesiksen sisältöihin hakukoneiden välityksellä. Lisäksi 36 % käyttäjistä tulee viittaavien sivustojen kautta ja 12 % suoraan (käyttämättä hakukoneita tai linkkejä muilta sivuilta). Mainittakoon vielä, että hakukoneista täysin ylivoimainen on Google, jota käyttää 97 % E-thesikseen tulevista käyttäjistä. Googleen opinnäytteet myös indeksoituvat hyvin nopeasti, noin viikon kuluessa verkkojulkaisemisesta.

E-thesikseen liittyviä tilastoja on aiemmin käsitellyt myös Jyrki Ilva laajassa artikkelissaan Ystävämme Google: E-thesiksen tilastojen kertomaa (Tietolinja 1/2006).

Kirjoittaja

Mika Holopainen
Tietoasiantuntija
Keskustakampuksen kirjasto, Valtiotieteet
Helsingin yliopiston kirjasto