Onko mielessäsi Suomen Akatemian syyskuun rahoitushaku, ja tarvitset tukea datanhallinnan suunnitteluun? Helsingin yliopiston Datatuki järjestää tutkimusdatan hallinnan (research data management, RDM) luentoja ja aineistonhallintasuunnitelman (data management plan, DMP) työpajoja kaikilla kampuksilla syksyllä.
RDM Basics -luennolla käydään läpi tutkimusaineiston hallinnon peruskäsitteet ja parhaat käytänteet. Saat vastauksia datanhallinnan keskeisiin kysymyksiin, kuten: Miten määritellä ja kuvailla tutkimukseen liittyvä data? Miten säilyttää data turvallisesti ja jakaa se tarvittaessa muille? RDM Basics -luentoja järjestetään läpi vuoden.
DMPTuuli-työpajoissa paneudutaan tutkimusdatan hallinnan keskeisiin asioihin ja työstetään omaa aineistonhallintasuunnitelmaa. Työpajassa käydään läpi datanhallinnan suunnittelun osa-alueet DMP:n perusmallin mukaisesti (esim. Suomen Akatemian DMP-pohja). Työpajassa saat datanhallinnan asiantuntijoilta vinkkejä ja opastusta oman DMP:n tekemiseen.
Työpajoihin voivat osallistua kaikki Helsingin yliopiston tutkijat, jatko-opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat. Opetuksen pääkieli on englanti, mutta henkilökohtaista opastusta saa myös suomeksi.
Ilmoittautuminen
Ilmoittaudu koulutukseen Suffelissa (SAP SuccessFactors): Home > Learning > hakusanalla “RDM” näet tarjolla olevat kurssit. Jos sinulla on kysyttävää ilmoittautumiseen tai kurssiasioihin liittyen, ota yhteyttä: datasupport@helsinki.fi.
Huom! Jos olet ensi kertaa täyttämässä aineistonhallintasuunnitelmaa tai koet datanhallinnan muuten vieraaksi, suosittelemme, että perehdyt asiaan RDM Basics -luennoilla – tai tutustut muuten perusterminologiaan ja aineistonhallinnan työkaluun DMPTuuliin. Johdatusta datanhallinnan tematiikkaan tarjoavat Aineistonhallinnan ohjeet, Datanhallinnan perusopas ja dokumentointiopas.
Haluatko opastusta tutkimusdatanhallinnan hyviin käytäntöihin ja parantaa aineistonhallintasuunnitelmaasi (DMP, data management plan) asiantuntijoiden ohjauksessa? Osallistu kevään DMPTuuli-työpajoihin!
DMPTuuli-työpajoissa paneudutaan tutkimusdatan hallinnan keskeisiin asioihin ja työstetään omaa aineistonhallintasuunnitelmaa. Työpajassa käydään läpi Suomen Akatemian huhtikuun hakuilmoituksen mukainen DMP-pohja (ks. Akatemian hakuilmoitukset kohdassa Tulossa hakuun). Aineistonhallintasuunnitelman täyttämiseen käytetään DMPTuuli-työkalua, ja palvelun käyttäjäksi on hyvä kirjautua jo ennen työpajaa.
Työpajoihin voivat osallistua kaikki Helsingin yliopiston tutkijat, opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat. Työpaja on maksuton. Opetuksen pääkieli on englanti, mutta henkilökohtaista opastusta saa myös suomeksi.
DMPTuuli workshops / kevät 2019
Keskusta
Kaisa-talon viidennen kerroksen tietokoneluokka 5057
Tiistaina 2. huhtikuuta klo 12–14
Maanantaina 8. huhtikuuta klo 10–12
Keskiviikkona 17. huhtikuuta klo 14–16
Meilahti
Terkko Health Hubin ensimmäisen kerroksen PC-tietokoneluokka (Haartmaninkatu 4)
Tiistaina 2. huhtikuuta klo klo 13–15
Viikki
Infokeskus Korona (Viikinkaari 11 A)
Perjantaina 5. huhtikuuta klo 9–11 (IT-luokka 139) – tuo oma kannettava mukanasi!
Ilmoittautuminen & lisätiedot
Ilmoittautumiset tehdään Henkassa: http://www.helsinki.fi/trainingcalendar. Löydät työpajat valitsemalla Henkan “Training program” -osion alasvetovalikoista Topic: “Digital tools and procedures” ja Arranging organisation: “Helsinki University Library”.
Työpajat järjestää Helsingin yliopiston Datatuki. Jos sinulla on ongelmia tai kysymyksiä ilmoittautumisen tai työpajojen suhteen, ota yhteyttä: datasupport@helsinki.fi.
Huom! Jos olet ensi kertaa täyttämässä aineistonhallintasuunnitelmaa tai koet datanhallinnan muuten vieraaksi, suosittelemme, että perehdyt asiaan RDM basics -luennoilla – tai tutustut muuten perusterminologiaan ja DMPTuuliin. Kursseista ja työpajoista löytyy täältä: http://libraryguides.helsinki.fi/rdm/courses-workshops. Johdatusta datanhallinnan tematiikkaan tarjoavat oppaamme:
How to manage your research data effectively? How to define and describe research data and materials? How to make them openly available and where to store them safely? How to use DMPTuuli in research data management planning? These and other basic questions will be answered in a RDM basics (Research Data Management) lecture.
RDM Basics (Meilahti)
Lectures at Terkko Health Hub (Haartmanninkatu 4), PC-classroom, 1st floor.
February 26th, 9:30-11
March 21st, 9:30-11
Tutkimusdatan hallinnan perusteet (Viikki) suomeksi
The primary language of the lecture will be English except the lecture 5.3. in Viikki.
Target group: University of Helsinki researchers, graduate students and staff.
Enrollments
Enrollments in Henkka: http://www.helsinki.fi/trainingcalendar
You find our courses in Henkka beneath the topic: Digital tools and procedures, Arranging Organisation: Helsinki University Library.
Contact: datasupport@helsinki.fi if you have any problems or questions about enrollment.
If you are new to these issues, it is recommended that you start with the RDM basics and only after that attend the DMPTuuli workshop which are organized twice a year – next time during the March and April 2019, when the Academy of Finland call will be open. See all our courses and workshops: http://libraryguides.helsinki.fi/rdm/courses-workshops
Kirjastolla on laaja valikoima palveluita, joita tutkimuksen avoimeksi saattamisessa voidaan hyödyntää. Meiltä löytyy toisaalta myös kaikille avoimia oppaita ja kursseja. Kehitämme palveluitamme myös jatkuvasti – siksi et ole ehkä kaikista vielä kuullutkaan. Poimi tästä listasta omiin tarpeisiisi sopivimmat palvelut tai kysy lisää kirjastosta.
Open Access -tuki
Vastaamme kaikkiin avointa julkaisemista koskeviin kysymyksiin osoitteessa:
Haluathan, että tutkimuksesi löydetään? Ja vielä vuosienkin päästä? Helsingin yliopiston oma julkaisuarkisto tarjoaa mutkattoman mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen sekä pitkäaikaiseen säilyttämiseen.
Yliopiston datanhallinnan, tietotekniikan, lakipalvelujen sekä arkistojen asiantuntijat auttavat tutkijaa datanhallintaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä osoitteessa.
Rahoitushaussa tutkimussuunnitelmaan kuuluvan aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen on tarjolla tukea yliopiston tutkijoille. Suunnitelmat lähetetään sähköpostitse datatuelle.
Keinoälyä hyödyntävä tutkimusassistentti auttaa löytämään relevantteja tieteellisiä OA-julkaisuja. Avoin perusversio kaille, yliopistolaisille lisäksi laajempi Premium-versio.
Tiedekulmassa 24.10. klo 12-14 järjestettävässä Avoimen tieteen iltapäivässä voi avoimen tieteen lisäksi saada ensikosketuksensa (tai uuden heräämisen) sähkömusiikkiin. Tapahtuman päätteeksi on luvassa melko mielenkiintoinen esitys: Sähkökvartetin merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A.Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.
Erkki Kurenniemen-sähkösoittimet tutkimushankkesta ja avoimuuden haasteista voi lukea lisää Mikko Ojasen kirjoituksesta Think Open -blogissa. Tämä juttu kulkee Sähkökvartetin historian jalan jäljissä aina Bulgariaan saakka.
Sähkökvartetti ja vuosi -68
Vuosi 1968 merkitsi tärkeää ajankohtaa usean kotimaisen elektroakustisen ja kokeellisen taiteen merkkiteoksen ja -tapahtuman historiassa. Heti alkuvuodesta Amos Andersonin taidemuseossa järjestettiin kuvataiteilija Eino Ruutsalon eri taidemuotoja yhdistävä, äänen, kuvan, runon ja musiikin kavalkadi – Valo ja liike -näyttely – johon liittyi myös oheistapahtumia. Pian tämän jälkeen juhlittiin The Sperm -yhtyeen järjestämillä The International Organ 3 -festivaaleilla. Marraskuun lopussa vuosi huipentui muiden muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlat varjoonsa jättäneeseen Vanhan valtaukseen sekä siihen liittyviin tapahtumiin.
Kyseisenä vuonna näki päivänvalon myös taiteilija M.A. Nummisen ideoima, Erkki Kurenniemen suunnittelema ja Kullervo Auran rakentama, maailmanlaajuisenkin avantgardehistorian mittapuulla varhainen, kollektiiviseen improvisaatioon kolmelle soittajalle ja laulajalle suunniteltu Sähkökvartetti.
M.A. Nummisen, Tommi Parkon, Arto Koskisen ja Peter Widénin muodostama Sähkökvartetti-yhtye soitti ensimmäisen keikkansa heinäkuussa Bulgariassa järjestetyillä nuorisofestivaaleilla, tämän jälkeen syyskuussa Amos Anderssonin taidemuseossa ja Helsingin yliopiston juhlasalissa kommunikaatiokonsertissa 25.11.1968. Yhtye esiintyi aktiivisesti noin kahden vuoden ajan kevääseen 1970 saakka. Sähkökvartetti, itsenäisenä ryhmänä, esiintyi vain noin kymmenkunta kertaa, mutta soitinta käytettiin myös Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeen konserteissa.
Kaukana väijyy aina improvisaation ystäviä
Sähkökvartetti soitti tyypillisesti vain yhden teoksen, Kaukana väijyy ystäviä, joka perustui pääosin kollektiiviseen improvisaatioon, jossa solistisia osuuksia soitettiin sähkösaksofonilla, -viululla ja -rummuilla. Tyypillisesti teoksen tunnistettava osuus, sen neljästä sävelestä muodostuva melodia, kuultiin ensin Arto Koskisen soittamana kvartetin melodiakoneella ja tämän jälkeen M.A. Nummisen laulamana ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi – Bulgariassa englanniksi ja saksaksi. Improvisatorisen teoksen kesto vaihteli muutamasta minuutista noin puoleentoista tuntiin riippuen tapahtuman luonteesta. M.A. Numminen kuvailee teosta:
“Improvisointiosuudet soittivat pääasiassa Arto Koskinen melodiakoneella ja Tommi Parko vuoroin sähköviululla ja sähkösaksofonilla. Peter Widénin rumpusoolo oli tarjolla vain silloin, kun konsertti oli tarpeeksi pitkä, kuten siis Amos Andersonin taidemuseon konsertissa. Bulgariassa minä lauloin tietenkin englanniksi ja saksaksi: Far away there some friends are lurking. Weit in der Ferne lauern Freunde.”
Amos Andersonin taidemuseon konsertissa Sähkökvartetti esitti myös toisen teoksen, Jospa kuu ja vesi nousevat kerran, jossa Sähkökvartettia täydensi luupiksi editoitu taustanauha. Nauhaluupilla, joka konsertissa toistettiin osana teosta tavallisen nauhurin avulla, kvartetin jäsenet huusivat kukin jotakin omaa vokaaliääntään.
Sähkökvartetti – kerran vielä!
Vuoden 1970 jälkeen Sähkökvartetti on esiintynyt alkuperäisessä kokoonpanossaan vain kerran – vuoden 2002 Avanto-festivaaleilla Gloria-teatterissa. 50-vuotisjuhlansa kunniaksi Sähkökvartetti soi 24.10.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, osana avoimen tieteen iltapäivä -tapahtumaa. Tilaisuudessa kuullaan merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A. Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.
Tutkija, jos aiot hakea Suomen Akatemian syyskuun haussa 10.9.-1.10.2018 ja haluat aineistonhallintasuunnitelmastasi ammattilaisen ennakkoarvion, lähetä suunnitelmasi 19.9.2018 mennessä osoitteeseen datasupport@helsinki.fi. Yliopiston datatuki tarkistaa ja kommentoi yliopiston tutkijoiden aineistonhallintasuunnitelmia saapumisjärjestyksessä.
Huom! Kirjasto tarjoaa myös koulutusta aineistonhallinnan suunnitteluun elo-syyskuussa, tarkista oman kampuksesi koulutusten ajat.
Lisätietoja datanhallinnasta ja aineistonhallintasuunnitelmasta:
How to define and describe research data and materials? How to make them openly available and where to store them safely? How to use DMPTuuli in research data management planning?
These and other basic questions will be answered in a RDM basics (Research Data Management) lecture. A RDM basics lecture with the same content is running throughout the year. Lectures are open for University of Helsinki students and personnel.
RDM basics lectures / fall 2018
in the 5th floor IT class of Kaisa house (5057)
Thursday August 23, 12-2 pm
Monday August 27, 2-4 pm
Wednesday August 29, 10-12 am
Thursday September 6, 10-12 am
Tuesday September 11, 2-4 pm
Tuesday October 23, 10-12 am
Thursday November 22, 12-2 pm
Tuesday December 11, 10-12 am
The primary language of the lecture will be English. Help and instructions are also available in Finnish.
If you are new to these issues, it is recommended that you start with the RDM basics and only after that attend the DMPTuuli workshop which are organized when the calls of the Academy of Finland are open.
Tervetuloa “Data Protection Workshop for Researchers” -työpajaan Terkon PC-luokkaan, ti 17.4.2018 klo 9-11!
Workshop on mainio tilaisuus syventää tietotosuoja-osaamista käytännössä ja keskustella asiantuntijoiden kanssa; esim. kysymyksistä joita on herännyt “Tietosuojaa tutkijoille” -luennoilla.
Asiantuntijoina paikalla:
Kenneth Kahri, tietoturvapäällikkö
Janne Markkanen, tietojärjestelmäpäällikkö
Tuomas Tähtinen, tietosuojavastaava
Eero Kesälä, tietotekniikka-asiantuntija / Matti Saarinen, tietoverkkoasiantuntija
Welcome to Data Protection Workshop for Researchers, in Terkko‘s PC Classroom, Tue April 17th 2018 at 9-11!
This is an excellent opportunity to deepen your skills in data protection “hands on”, and discuss with the experts; e.g. if you have open questions after the “Data Protection for Researchers” -lectures.
Experts available in the workshop:
Kenneth Kahri, Information Security Manager
Janne Markkanen, Information Systems Manager
Tuomas Tähtinen, Data Protection Officer
Eero Kesälä, IT Specialist / Matti Saarinen, Network Specialist
Helsingin yliopiston Datatuki on aloittanut teemalliset datanhallinnan klinikat, joista ensimmäinen pidettiin jo ennen joulua Viikin infokeskuksessa. Klinikan teemana oli ytimekkäästi tutkimusdatan tallennusja se oli suunnattu erityisesti Viikin ja Kumpulan tieteenalojen tutkijoille.
Tapahtumassa kirjaston ja tietotekniikkaosaston asiantuntijat esittelivät datan pitkäaikaissäilytykseen ja avaamiseen soveltuvia arkistopalveluita, sekä avasivat lähemmin Helsingin yliopiston tarjoamia datan tallennus- ja säilytysratkaisuja.
Tutkijoilla oli mahdollisuus esittää sekä ennakkoon että tapahtuman aikana omia dataan liittyviä kysymyksiään. Aktiivinen osallistuminen ja keskustelu osoittivat, että datan tallennukseen liittyvät asiat kiinnostavat tällä hetkellä. Jatkossa datanhallintaan tai -tallennukseen liittyviä teemaklinikoita onkin tarkoitus järjestää myös muilla kampuksilla.
Helsingin yliopiston henkilökunta voi tutustua tapahtuman esityksiin Flammassa.
Kolme päivää, 37 luentoesitystä, 16 posteriesitystä ja 141 osallistujaa 16 maasta. Vuosittainen Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy (NWB) toi Tieteiden talolle Helsinkiin bibliometriikan tuoreimmat tuulet Pohjoismaista ja eri puolilta Eurooppaa.
Pohjoismaiseen bibliometriikkatapahtumaan Tieteiden talolla osallistui yli 140 vierasta. Kuva: Jussi S. Männistö (JSM)
Kolmen päivän aikana 8.–10.11. kuultujen esitysten skaala oli erittäin laaja: bibliometriikkaa lähestyttiin niin matemaattisten kaavojen kuin tutkimuspolitiikan ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta (ks. NWB-ohjelma). Avoimen tieteen näkökulma oli läsnä useissa esityksissä, ja OA-artikkeleita suosiva sitaatiokäyrä vilahteli taajaan. Kaikki tapahtuman esitysmateriaalit on julkaistu Figsharessa.
Kim Holmbergin mukaan altmetriikka antaa hyvin tietoa tutkijoiden aktiivisuudesta mutta ei suoraan tutkimuksen laadusta. (JSM)
Varsinaisia workshop-sessioita edelsi keskiviikkona pre-workshop-tapahtuma, joka houkutteli täyden salin Tieteiden talon ylimpään kerrokseen. Pre-workshopin pääpuheenvuorossa Turun yliopiston RUSE-tutkimusyksikön erikoistutkija Kim Holmberg käsitteli tutkijoiden online-näkyvyyden mittaamiseen liittyviä kysymyksiä, muun muassa altmetriikkaa.
Myös Twitterissä viestiteltiin tapahtuman aikana vilkkaasti, ja torstaina #NWB2017 nousi tviitatuimpien Suomi-hashtagien joukkoon yhdessä mm. #Catalonian ja #peräkonttigaten kanssa.
Piro käsitteli puheessaan sekä itse mittaamiseen liittyviä kysymyksiä että Pohjoismaiden välisiä eroja raportissa. Raportin toimittanut Piro painotti, että korkeakoulurankingin sijasta vertailun on tarkoitus antaa tutkimusorganisaatioille informaatiota tutkimustoiminnan kehittämiseen. Todellinen käyttö on kuitenkin yliopistokohtaista.
Fredrik Niclas Piron mukaan Suomi kulkee muutamilla tieteenaloilla aivan omia polkujaan muihin Pohjoismaihin nähden. (JSM)
“Moni yliopisto kertoo, miten he ovat lukeneet raportin ja hyödyntäneet sitä jollain tavalla. Eräs yliopisto esimerkiksi käytti sitä neuvotteluissa ministeriön kanssa. Raportin käyttötarkoitukset ovat moninaisia, mutta vertailukehittäminen (benchmarking) on se tärkein. Raportti ei ole tarkoitettu rankkausta varten, mutta se tarjoaa tietoa vertailuun”, NIFU-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Piro huomauttaa.
Vertailusta käy ilmi, että julkaisumäärät Pohjoismaissa ovat voimakkaassa kasvussa, mutta osuus maailman tuotannosta laskussa. Pohjoismaisittain vahvoja aloja kansainvälisessä vertailussa ovat yhteiskuntatieteet, taloustiede ja terveystieteet. Suomessa tiettyjen lääketieteen osa-alueiden julkaisumäärät ovat muista Pohjoismaista poiketen laskusuunnassa.
“Pohjoismainen tutkimus kasvaa yhteiskuntatieteissä ja terveyteen liittyvillä aloilla. Luonnontieteissä suunta on alaspäin. Suomi on tässä poikkeus. Suomessa julkaisumäärät kasvavat muita Pohjoismaita enemmän materiaalitieteessä, geotieteissä sekä matematiikassa ja tilastotieteessä. Vastaavasti biolääketieteessä ja kliinisessä lääketieteessä julkaisumäärien kehitys on ollut Suomessa negatiivinen vuosina 1999–2014, mikä on hyvin erikoista”, Piro toteaa.
Tutkimuskulttuuri tieteen uskottavuutta nakertamassa
Perjantain pääpuheenvuorossa Jesper Schneider Århusin yliopistosta käsitteli tieteen kriisiksi kutsuttua ilmiötä. Schneiderin mukaan aiheesta on helppo löytää vahvoja mielipiteitä, mutta näkemysten todentaminen on toinen juttu. Schneiderin huomio kohdistui selkeiden huijaustapausten sijasta kyseenalaisiin tutkimuskäytäntöihin (questionable research practices, QRP).
Jesper Schneiderin mukaan tietämys kyseenalaisista tutkimuskäytännöistä on puutteellista – lisää tutkimusta tarvitaan. (JSM)
“Huijaukset ovat harvinainen ilmiö. Kyseenalaiset tutkimuskäytännöt muodostavat harmaan alueen. Yleensä niitä ei huomata, koska ne eivät vaikuta niin vakavilta kuin selvät rikkomukset. Mutta vääristyneiden ennakkoasenteiden ja menettelytapojen yhteisvaikutus suhteessa tieteellisiin tuloksiin voi olla todella suuri. Harmaa alue ulottuu huolimattomasta tutkimuksesta virheisiin ja puolueellisiin painotuksiin, ja jossain vaiheessa tutkimuksesta tulee oikeusjuttu”, Schneider toteaa.
Schneiderin mukaan kyseenalaiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain, organisaatioittain ja maittain. Schneider itse käsitteli puheessaan tutkimuksen toistettavuuteen liittyvää problematiikkaa pehmeissä tieteissä eli yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.
Tieteen kriisin taustalla voi Schneiderin mukaan nähdä julkaisupaineisiin ja kovaan kilpailuun – “akateemisen kapitalismin kieroutuneisiin kannustimiin” – liittyviä syitä. Schneider kuitenkin korostaa, että ilmiö vaatii paljon lisää tutkimusta, koska nykytietämys on hyvin puutteellista. Schneiderin mukaan lisätutkimus myös kannattaa, sillä kyse on tieteen uskottavuudesta.
“Ystävällinen ilmapiiri teki vaikutuksen”
Hans Jessen Hansen. Kuva: Juuso Ala-Kyyny (JAK)
Kolme päivää bibliometriikkaa – mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tanskan koulutus- ja tutkimusministeriössä työskentelevä Hans Jessen Hansen nostaa parhaiksi hetkiksi edellä mainitut Piron ja Schneiderin puheenvuorot.
“Heillä oli hiukan enemmän aikaa esityksissään, ja siten he pääsivät vähän syvemmälle käsittelemissään teemoissa. Noiden esitysten lisäksi kirjoittelin pieniä havaintoja kaikista esityksistä”, Hansen mainitsee.
Julie Riisom Wisborg. (JAK)
Tanskalaisen Syddansk Universitetin kirjastossa työskentelevä Julie Riisom Wisborg korosti tapahtuman sosiaalista ulottuvuutta, kohtaamisten merkitystä.
“Ystävällinen ilmapiiri on tehnyt minuun vaikutuksen. Minulla oli oma posteriesitys torstaina, ja saamani kommentit olivat mahtavia. Tällaisissa tapahtumissa kohtaa paljon ihmisiä, joihin ei törmäisi internetissä. Täällä myös oppii asioita, joita ei ole tajunnut edes etsiä”, Riisom Wisborg sanoo.
Norjalaisen NIFU-tutkimuslaitoksen Gunnar Sivertsen johti puhetta kahdessa esityssessiossa ja oli itse mukana parissa esityksessä.
Gunnar Sivertsen. (JAK)
“On vaikeaa nostaa esiin yksittäistä parasta hetkeä, koska tapahtuma on yhdistelmä esityksiä ja keskusteluita. Toisin sanoen, arvostan täällä eniten verkostoitumista, uusia kontakteja ja uusia ajatuksia. Tämä on yksi parhaiten järjestetyistä NWB-tapahtumista, onnittelut järjestäjille”, Sivertsen toteaa.
Näin siitäkin huolimatta, että Wi-Fi-yhteydet eivät toimineet?
“Tämä oli jopa parempi ilman Wi-Fiä, koska nyt pystyimme keskittymään olennaiseen”, Sivertsen sanoo.
HULib osallistui järjestelyiden lisäksi myös ohjelmasisällön tuottamiseen: Eva Isaksson käsitteli torstain esityksessään tähtitieteen ja astrofysiikan julkaisukanavien arviointia, Susanna Nykyri kävi perjantaina läpi datametriikkaa Helsingin yliopiston näkökulmasta ja Terhi Sandgren esitteli perjantain posteriesityksessä selvitystään julkaisutietokantojen soveltuvuudesta farmasian julkaisukäytäntöjen tutkimiseen.
Ensi vuonna Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy järjestetään Boråsissa, Ruotsissa.
University of Helsinki
