RDM Basics courses, spring 2019 (Meilahti and Viikki)

How to manage your research data effectively? How to define and describe research data and materials? How to make them openly available and where to store them safely? How to use DMPTuuli in research data management planning? These and other basic questions will be answered in a RDM basics (Research Data Management) lecture.

RDM Basics (Meilahti)

Lectures at Terkko Health Hub (Haartmanninkatu 4), PC-classroom, 1st floor.

February 26th, 9:30-11
March 21st, 9:30-11

Tutkimusdatan hallinnan perusteet (Viikki) suomeksi

Paikka: Infokeskus Korona, Viikinkaari 11, opetusluokka 139
Aika: 5.3.2018 klo 10-12

RDM Basics (Viikki)

Place: Infocenter Korona, Viikinkaari 11, lecture room 139
Time: March 19th, 13-15 pm

The primary language of the lecture will be English except the lecture 5.3. in Viikki.
Target group: University of Helsinki researchers, graduate students and staff.

Enrollments

Enrollments in Henkka: http://www.helsinki.fi/trainingcalendar
You find our courses in Henkka beneath the topic: Digital tools and procedures, Arranging Organisation: Helsinki University Library.
Contact: datasupport@helsinki.fi if you have any problems or questions about enrollment.

If you are new to these issues, it is recommended that you start with the RDM basics and only after that attend the DMPTuuli workshop which are organized twice a year – next time during the March and April 2019,  when the Academy of Finland call will be open. See all our courses and workshops: http://libraryguides.helsinki.fi/rdm/courses-workshops

Further help and support

Further help in research data management is provided by the University of Helsinki DataSupport via email at datasupport@helsinki.fi

Guides:

Avoimen tieteen tueksi on lukuisia palveluita – Valitse itsellesi sopivat!

Kirjastolla on laaja valikoima palveluita, joita tutkimuksen avoimeksi saattamisessa voidaan hyödyntää. Meiltä löytyy toisaalta myös kaikille avoimia oppaita ja kursseja. Kehitämme palveluitamme myös jatkuvasti – siksi et ole ehkä kaikista vielä kuullutkaan. Poimi tästä listasta omiin tarpeisiisi sopivimmat palvelut tai kysy lisää kirjastosta.

Open Access -tuki

Vastaamme kaikkiin avointa julkaisemista koskeviin kysymyksiin osoitteessa:

Avoimen julkaisemisen opastus

Tilaa itsellesi tai ryhmälle opastusta avoimeen julkaisemiseen, kuten rinnakkaistallentamiseen.

Rinnakkaistallennuspalvelu

Tutkijan tarvitsee ainoastaan lähettää julkaisun käsikirjoitusversio, kirjasto tekee muun työn. Lähetä tiedosto osoittella:

Helda-julkaisuarkisto

Haluathan, että tutkimuksesi löydetään? Ja vielä vuosienkin päästä? Helsingin yliopiston oma julkaisuarkisto tarjoaa mutkattoman mahdollisuuden avoimeen julkaisemiseen sekä  pitkäaikaiseen säilyttämiseen.

HUP – Helsinki University Press

Open Access kustantamo julkaisee monografioita, artikkelikokoelmia ja lehtiä eri aloilta.

Datatuki

Yliopiston datanhallinnan, tietotekniikan, lakipalvelujen sekä arkistojen asiantuntijat auttavat tutkijaa datanhallintaan liittyvissä kysymyksissä yhdessä osoitteessa.

Datanhallintakoulutus ja työpajat

Tarjoamme tutkijoille ja opiskelijoille työpajoja ja kursseja datanhallintaan  ja suunnittelemiseen.

DMP-kommentointipalvelu

Rahoitushaussa tutkimussuunnitelmaan kuuluvan aineistonhallintasuunnitelman laatimiseen on tarjolla tukea yliopiston tutkijoille. Suunnitelmat lähetetään sähköpostitse datatuelle.

DMPTuuli

Aineistonhallintasuunnitelmaa varten tehty kansallinen työkalu opastaa tutkijaa suunnitelman teossa.

Research Data Services

Portaalipalvelu kokoaa yhteen Helsingin yliopiston datanhallintaan liittyvät palvelut sekä opastaa oikean palvelun löytämisessä.

Tutkijan Open Access -opas

Perusasiat avoimesta julkaisemisesta sekä siihen liittyvistä palveluista ja mahdollisuuksista.

Kirjoittajamaksuopas

Tästä oppaasta löydät päivitetyt tiedot yliopiston tutkijoille suunnatuista kirjoittajamaksualennuksista.

Datanhallinnan perusasiat

Datanhallinnan perusteet tiiviisti ja käytännönläheisesti. Sopii erinoimaisesti ensikosketukseksi dataan ja sen hallintaan.

Research Data Management -opas

Koottuna tutkijan kannalta kaikki keskeiset datanhallinnan asiat.

tieteenalaoppaat

Kaikille avoimiin oppaisiin on koottu tieteenalakohtaisesti tietoa sekä kirjaston hankkimista että avoimista aineistoista.

 Tiedonhankinnan MOOC-kurssit

Avoimilla verkkokursseilla voit opiskella tiedonhankinnan perusteet milloin ja missä tahansa.

OpenAIRE – avoimen julkaisemisen infrastruktuuri

Helsingin yliopiston kirjasto on OpenAIRE-yhteistyön kansallinen koordinoija ja tarjoaa tietoa sen palveluista.

 Iris.ai

Keinoälyä hyödyntävä tutkimusassistentti auttaa löytämään relevantteja tieteellisiä OA-julkaisuja. Avoin perusversio kaille, yliopistolaisille lisäksi laajempi Premium-versio.

Editori

Avoimen julkaisemisen työkalun avulla voit perustaa OA-lehden tai harjoitella vertaisarviointia.

Teksti:
Mika Holopainen ja Kimmo Koskinen
Ingressi ja editointi:
Ursula Virolainen

Sähkökvartetti ja Kaukana väijyy ystäviä 50 vuotta: Avoimuuden kunniaksi!

Tiedekulmassa 24.10. klo 12-14 järjestettävässä Avoimen tieteen iltapäivässä voi avoimen tieteen lisäksi saada ensikosketuksensa (tai uuden heräämisen) sähkömusiikkiin. Tapahtuman päätteeksi on luvassa melko mielenkiintoinen esitys: Sähkökvartetin merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A.Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.

Erkki Kurenniemen-sähkösoittimet tutkimushankkesta ja avoimuuden haasteista voi lukea lisää Mikko Ojasen kirjoituksesta Think Open -blogissa. Tämä juttu kulkee Sähkökvartetin historian jalan jäljissä aina Bulgariaan saakka.

Sähkökvartetti ja vuosi -68

Vuosi 1968 merkitsi tärkeää ajankohtaa usean kotimaisen elektroakustisen ja kokeellisen taiteen merkkiteoksen ja -tapahtuman historiassa. Heti alkuvuodesta Amos Andersonin taidemuseossa järjestettiin kuvataiteilija Eino Ruutsalon eri taidemuotoja yhdistävä, äänen, kuvan, runon ja musiikin kavalkadi – Valo ja liike -näyttely – johon liittyi myös oheistapahtumia. Pian tämän jälkeen juhlittiin The Sperm -yhtyeen järjestämillä The International Organ 3 -festivaaleilla. Marraskuun lopussa vuosi huipentui muiden muassa Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan 100-vuotisjuhlat varjoonsa jättäneeseen Vanhan valtaukseen sekä siihen liittyviin tapahtumiin.

Kyseisenä vuonna näki päivänvalon myös taiteilija M.A. Nummisen ideoima, Erkki Kurenniemen suunnittelema ja Kullervo Auran rakentama, maailmanlaajuisenkin avantgardehistorian mittapuulla varhainen, kollektiiviseen improvisaatioon kolmelle soittajalle ja laulajalle suunniteltu Sähkökvartetti.

M.A. Nummisen, Tommi Parkon, Arto Koskisen ja Peter Widénin muodostama Sähkökvartetti-yhtye soitti ensimmäisen keikkansa heinäkuussa Bulgariassa järjestetyillä nuorisofestivaaleilla, tämän jälkeen syyskuussa Amos Anderssonin taidemuseossa ja Helsingin yliopiston juhlasalissa kommunikaatiokonsertissa 25.11.1968. Yhtye esiintyi aktiivisesti noin kahden vuoden ajan kevääseen 1970 saakka. Sähkökvartetti, itsenäisenä ryhmänä, esiintyi vain noin kymmenkunta kertaa, mutta soitinta käytettiin myös Suomen Talvisota 1939–1940 -yhtyeen konserteissa.

Kaukana väijyy aina improvisaation ystäviä

Sähkökvartetti soitti tyypillisesti vain yhden teoksen, Kaukana väijyy ystäviä, joka perustui pääosin kollektiiviseen improvisaatioon, jossa solistisia osuuksia soitettiin sähkösaksofonilla, -viululla ja -rummuilla. Tyypillisesti teoksen tunnistettava osuus, sen neljästä sävelestä muodostuva melodia, kuultiin ensin Arto Koskisen soittamana kvartetin melodiakoneella ja tämän jälkeen M.A. Nummisen laulamana ensin suomeksi ja sitten ruotsiksi – Bulgariassa englanniksi ja saksaksi. Improvisatorisen teoksen kesto vaihteli muutamasta minuutista noin puoleentoista tuntiin riippuen tapahtuman luonteesta. M.A. Numminen kuvailee teosta:

“Improvisointiosuudet soittivat pääasiassa Arto Koskinen melodiakoneella ja Tommi Parko vuoroin sähköviululla ja sähkösaksofonilla. Peter Widénin rumpusoolo oli tarjolla vain silloin, kun konsertti oli tarpeeksi pitkä, kuten siis Amos Andersonin taidemuseon konsertissa. Bulgariassa minä lauloin tietenkin englanniksi ja saksaksi: Far away there some friends are lurking. Weit in der Ferne lauern Freunde.”

Amos Andersonin taidemuseon konsertissa Sähkökvartetti esitti myös toisen teoksen, Jospa kuu ja vesi nousevat kerran, jossa Sähkökvartettia täydensi luupiksi editoitu taustanauha. Nauhaluupilla, joka konsertissa toistettiin osana teosta tavallisen nauhurin avulla, kvartetin jäsenet huusivat kukin jotakin omaa vokaaliääntään.

Sähkökvartetti – kerran vielä!

Vuoden 1970 jälkeen Sähkökvartetti on esiintynyt alkuperäisessä kokoonpanossaan vain kerran – vuoden 2002 Avanto-festivaaleilla Gloria-teatterissa. 50-vuotisjuhlansa kunniaksi Sähkökvartetti soi 24.10.2018 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa, osana avoimen tieteen iltapäivä -tapahtumaa. Tilaisuudessa kuullaan merkkiteos Kaukana väijyy ystäviä M.A. Nummisen ja DIMI Trion (Maiju Jouppi, Kai Lassfolk, Mikko Ojanen) tulkitsemana.

Yleisradion Elävästä arkistosta löytyy lisäaineistoa Sähkökvartetista, ”Suomen ensimmäisestä syntetisaattorista” ja ”undergroundin elektronimusiikillisesta puolesta”.

Teksti: Mikko Ojanen
Kuvat: Mikko Ojanen, YLE elävä arkisto
Ingressi ja Editointi: Ursula Virolainen

Mielessä syyskuun Akatemian haku? Lähetä aineistonhallintasuunnitelmasi kommentoitavaksi 19.9.2018 mennessä

Tutkija, jos aiot hakea Suomen Akatemian  syyskuun haussa 10.9.-1.10.2018  ja haluat aineistonhallintasuunnitelmastasi ammattilaisen ennakkoarvion, lähetä suunnitelmasi 19.9.2018 mennessä osoitteeseen datasupport@helsinki.fi. Yliopiston datatuki tarkistaa ja kommentoi yliopiston tutkijoiden aineistonhallintasuunnitelmia saapumisjärjestyksessä.

Huom! Kirjasto tarjoaa myös koulutusta aineistonhallinnan suunnitteluun elo-syyskuussa, tarkista oman kampuksesi koulutusten ajat.

Lisätietoja datanhallinnasta ja aineistonhallintasuunnitelmasta:

RDM basics (research data management): courses start in August

How to define and describe research data and materials? How to make them openly available and where to store them safely?  How to use DMPTuuli in research data management planning?

These and other basic questions will be answered in a RDM basics (Research Data Management) lecture. A RDM basics lecture with the same content is running throughout the year. Lectures are open for University of Helsinki students and personnel.

RDM basics lectures / fall 2018
in the 5th floor IT class of Kaisa house (5057)

Thursday August 23, 12-2 pm
Monday August 27, 2-4 pm
Wednesday August 29, 10-12 am

Thursday September 6, 10-12 am
Tuesday September 11, 2-4 pm

Tuesday October 23, 10-12 am
Thursday November 22, 12-2 pm
Tuesday December 11, 10-12 am

Enrollments: https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/90393/lomake.html

The primary language of the lecture will be English. Help and instructions are also available in Finnish.

If you are new to these issues, it is recommended that you start with the RDM basics and only after that attend the DMPTuuli workshop which are organized when the calls of the Academy of Finland are open.

See all the courses: http://libraryguides.helsinki.fi/rdm/courses-workshops

The lectures are organized by the University of Helsinki DataSupport.

Welcome to Data Protection Workshop for Researchers @ Terkko

Tervetuloa “Data Protection Workshop for Researchers” -työpajaan Terkon PC-luokkaan, ti 17.4.2018 klo 9-11!

Workshop on mainio tilaisuus syventää tietotosuoja-osaamista käytännössä ja keskustella asiantuntijoiden kanssa; esim. kysymyksistä joita on herännyt “Tietosuojaa tutkijoille” -luennoilla.

Asiantuntijoina paikalla:

  • Kenneth Kahri, tietoturvapäällikkö
  • Janne Markkanen, tietojärjestelmäpäällikkö
  • Tuomas Tähtinen, tietosuojavastaava
  • Eero Kesälä, tietotekniikka-asiantuntija / Matti Saarinen, tietoverkkoasiantuntija

Ilmoittautuminen:
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/86968/lomake.html

Tervetuloa!

* * * * * * *

Welcome to Data Protection Workshop for Researchers, in Terkko‘s PC Classroom, Tue April 17th 2018 at 9-11!

This is an excellent opportunity to deepen your skills in data protection “hands on”, and discuss with the experts; e.g. if you have open questions after the “Data Protection for Researchers” -lectures.

Experts available in the workshop:

  • Kenneth Kahri, Information Security Manager
  • Janne Markkanen, Information Systems Manager
  • Tuomas Tähtinen, Data Protection Officer
  • Eero Kesälä, IT Specialist / Matti Saarinen, Network Specialist

Registration:
https://elomake.helsinki.fi/lomakkeet/86968/lomake.html

Welcome!

Tutkimusdatan tallennusklinikka kiinnosti tutkijoita

Helsingin yliopiston Datatuki on aloittanut teemalliset datanhallinnan klinikat, joista ensimmäinen pidettiin jo ennen joulua Viikin infokeskuksessa. Klinikan teemana oli ytimekkäästi tutkimusdatan tallennus ja se oli suunnattu erityisesti Viikin ja Kumpulan tieteenalojen tutkijoille.

Tapahtumassa kirjaston ja tietotekniikkaosaston asiantuntijat esittelivät datan pitkäaikaissäilytykseen ja avaamiseen soveltuvia arkistopalveluita, sekä avasivat lähemmin Helsingin yliopiston tarjoamia datan tallennus- ja säilytysratkaisuja.

Tutkijoilla oli mahdollisuus esittää sekä ennakkoon että tapahtuman aikana omia dataan liittyviä kysymyksiään. Aktiivinen osallistuminen ja keskustelu osoittivat, että datan tallennukseen liittyvät asiat kiinnostavat tällä hetkellä. Jatkossa datanhallintaan tai  -tallennukseen  liittyviä teemaklinikoita onkin tarkoitus järjestää myös muilla kampuksilla.

Helsingin yliopiston henkilökunta voi tutustua tapahtuman esityksiin Flammassa.

Bibliometriikka taipui monenlaisiin tarkasteluihin Tieteiden talolla

Kolme päivää, 37 luentoesitystä, 16 posteriesitystä ja 141 osallistujaa 16 maasta. Vuosittainen Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy (NWB) toi Tieteiden talolle Helsinkiin bibliometriikan tuoreimmat tuulet Pohjoismaista ja eri puolilta Eurooppaa.

Pohjoismaiseen bibliometriikkatapahtumaan Tieteiden talolla osallistui yli 140 vierasta. Kuva: Jussi S. Männistö (JSM)

Kolmen päivän aikana 8.–10.11. kuultujen esitysten skaala oli erittäin laaja: bibliometriikkaa lähestyttiin niin matemaattisten kaavojen kuin tutkimuspolitiikan ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta (ks. NWB-ohjelma). Avoimen tieteen näkökulma oli läsnä useissa esityksissä, ja OA-artikkeleita suosiva sitaatiokäyrä vilahteli taajaan. Kaikki tapahtuman esitysmateriaalit on julkaistu Figsharessa.

Kim Holmbergin mukaan altmetriikka antaa hyvin tietoa tutkijoiden aktiivisuudesta mutta ei suoraan tutkimuksen laadusta. (JSM)

Varsinaisia workshop-sessioita edelsi keskiviikkona pre-workshop-tapahtuma, joka houkutteli täyden salin Tieteiden talon ylimpään kerrokseen. Pre-workshopin pääpuheenvuorossa Turun yliopiston RUSE-tutkimusyksikön erikoistutkija Kim Holmberg käsitteli tutkijoiden online-näkyvyyden mittaamiseen liittyviä kysymyksiä, muun muassa altmetriikkaa.

Myös Twitterissä viestiteltiin tapahtuman aikana vilkkaasti, ja torstaina #NWB2017 nousi tviitatuimpien Suomi-hashtagien joukkoon yhdessä mm. #Catalonian ja #peräkonttigaten kanssa.

Pohjoismaiden osuus julkaisuista pienentynyt

Torstain pääpuheenvuorossa Fredrik Niclas Piro kävi läpi tuoreen pohjoismaisen korkeakouluvertailun (higher education institutions) keskeisiä havaintoja. Tänä vuonna julkaistu Comparing Research at Nordic Higher education institutions using Bibliometric Indicators on jatkoa NordForskin vuonna 2011 ja 2014 julkaisemille raporteille, ja se kattaa vuodet 1999–2014.

Piro käsitteli puheessaan sekä itse mittaamiseen liittyviä kysymyksiä että Pohjoismaiden välisiä eroja raportissa. Raportin toimittanut Piro painotti, että korkeakoulurankingin sijasta vertailun on tarkoitus antaa tutkimusorganisaatioille informaatiota tutkimustoiminnan kehittämiseen. Todellinen käyttö on kuitenkin yliopistokohtaista.

Fredrik Niclas Piron mukaan Suomi kulkee muutamilla tieteenaloilla aivan omia polkujaan muihin Pohjoismaihin nähden. (JSM)

“Moni yliopisto kertoo, miten he ovat lukeneet raportin ja hyödyntäneet sitä jollain tavalla. Eräs yliopisto esimerkiksi käytti sitä neuvotteluissa ministeriön kanssa. Raportin käyttötarkoitukset ovat moninaisia, mutta vertailukehittäminen (benchmarking) on se tärkein. Raportti ei ole tarkoitettu rankkausta varten, mutta se tarjoaa tietoa vertailuun”, NIFU-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Piro huomauttaa.

Vertailusta käy ilmi, että julkaisumäärät Pohjoismaissa ovat voimakkaassa kasvussa, mutta osuus maailman tuotannosta laskussa. Pohjoismaisittain vahvoja aloja kansainvälisessä vertailussa ovat yhteiskuntatieteet, taloustiede ja terveystieteet. Suomessa tiettyjen lääketieteen osa-alueiden julkaisumäärät ovat muista Pohjoismaista poiketen laskusuunnassa.

“Pohjoismainen tutkimus kasvaa yhteiskuntatieteissä ja terveyteen liittyvillä aloilla. Luonnontieteissä suunta on alaspäin. Suomi on tässä poikkeus. Suomessa julkaisumäärät kasvavat muita Pohjoismaita enemmän materiaalitieteessä, geotieteissä sekä matematiikassa ja tilastotieteessä. Vastaavasti biolääketieteessä ja kliinisessä lääketieteessä julkaisumäärien kehitys on ollut Suomessa negatiivinen vuosina 1999–2014, mikä on hyvin erikoista”, Piro toteaa.

Tutkimuskulttuuri tieteen uskottavuutta nakertamassa

Perjantain pääpuheenvuorossa Jesper Schneider Århusin yliopistosta käsitteli tieteen kriisiksi kutsuttua ilmiötä. Schneiderin mukaan aiheesta on helppo löytää vahvoja mielipiteitä, mutta näkemysten todentaminen on toinen juttu. Schneiderin huomio kohdistui selkeiden huijaustapausten sijasta kyseenalaisiin tutkimuskäytäntöihin (questionable research practices, QRP).

Jesper Schneiderin mukaan tietämys kyseenalaisista tutkimuskäytännöistä on puutteellista – lisää tutkimusta tarvitaan. (JSM)

“Huijaukset ovat harvinainen ilmiö. Kyseenalaiset tutkimuskäytännöt muodostavat harmaan alueen. Yleensä niitä ei huomata, koska ne eivät vaikuta niin vakavilta kuin selvät rikkomukset. Mutta vääristyneiden ennakkoasenteiden ja menettelytapojen yhteisvaikutus suhteessa tieteellisiin tuloksiin voi olla todella suuri. Harmaa alue ulottuu huolimattomasta tutkimuksesta virheisiin ja puolueellisiin painotuksiin, ja jossain vaiheessa tutkimuksesta tulee oikeusjuttu”, Schneider toteaa.

Schneiderin mukaan kyseenalaiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain, organisaatioittain ja maittain. Schneider itse käsitteli puheessaan tutkimuksen toistettavuuteen liittyvää problematiikkaa pehmeissä tieteissä eli yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.

Tieteen kriisin taustalla voi Schneiderin mukaan nähdä julkaisupaineisiin ja kovaan kilpailuun – “akateemisen kapitalismin kieroutuneisiin kannustimiin” – liittyviä syitä. Schneider kuitenkin korostaa, että ilmiö vaatii paljon lisää tutkimusta, koska nykytietämys on hyvin puutteellista. Schneiderin mukaan lisätutkimus myös kannattaa, sillä kyse on tieteen uskottavuudesta.

“Ystävällinen ilmapiiri teki vaikutuksen”

Hans Jessen Hansen. Kuva: Juuso Ala-Kyyny (JAK)

Kolme päivää bibliometriikkaa – mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tanskan koulutus- ja tutkimusministeriössä työskentelevä Hans Jessen Hansen nostaa parhaiksi hetkiksi edellä mainitut Piron ja Schneiderin puheenvuorot.

“Heillä oli hiukan enemmän aikaa esityksissään, ja siten he pääsivät vähän syvemmälle käsittelemissään teemoissa. Noiden esitysten lisäksi kirjoittelin pieniä havaintoja kaikista esityksistä”, Hansen mainitsee.

Julie Riisom Wisborg. (JAK)

Tanskalaisen Syddansk Universitetin kirjastossa työskentelevä Julie Riisom Wisborg korosti tapahtuman sosiaalista ulottuvuutta, kohtaamisten merkitystä.

“Ystävällinen ilmapiiri on tehnyt minuun vaikutuksen. Minulla oli oma posteriesitys torstaina, ja saamani kommentit olivat mahtavia. Tällaisissa tapahtumissa kohtaa paljon ihmisiä, joihin ei törmäisi internetissä. Täällä myös oppii asioita, joita ei ole tajunnut edes etsiä”, Riisom Wisborg sanoo.

Norjalaisen NIFU-tutkimuslaitoksen Gunnar Sivertsen johti puhetta kahdessa esityssessiossa ja oli itse mukana parissa esityksessä.

Gunnar Sivertsen. (JAK)

“On vaikeaa nostaa esiin yksittäistä parasta hetkeä, koska tapahtuma on yhdistelmä esityksiä ja keskusteluita. Toisin sanoen, arvostan täällä eniten verkostoitumista, uusia kontakteja ja uusia ajatuksia. Tämä on yksi parhaiten järjestetyistä NWB-tapahtumista, onnittelut järjestäjille”, Sivertsen toteaa.

Näin siitäkin huolimatta, että Wi-Fi-yhteydet eivät toimineet?

“Tämä oli jopa parempi ilman Wi-Fiä, koska nyt pystyimme keskittymään olennaiseen”, Sivertsen sanoo.

Ensi vuonna Boråsissa

Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1996 alkaen, kaikkiaan 22 kertaa. Tänä vuonna tapahtuman järjestelyistä vastasivat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Helsingin yliopiston kirjasto (HULib) ja Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus (TaSTI).

HULib osallistui järjestelyiden lisäksi myös ohjelmasisällön tuottamiseen: Eva Isaksson käsitteli torstain esityksessään tähtitieteen ja astrofysiikan julkaisukanavien arviointia, Susanna Nykyri kävi perjantaina läpi datametriikkaa Helsingin yliopiston näkökulmasta ja Terhi Sandgren esitteli perjantain posteriesityksessä selvitystään julkaisutietokantojen soveltuvuudesta farmasian julkaisukäytäntöjen tutkimiseen.

Ensi vuonna Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy järjestetään Boråsissa, Ruotsissa.


Seuraa seminaarin kulkua myös Twitterissä


Esittelyssä Mildred: Työkaluja tutkijoiden datanhallintaan

“Helsingin yliopisto tarjoaa tutkijoille ja tutkimusryhmille tutkimusdatainfrastruktuurin, joka käsittää datan hallintaa, käyttöä, löytyvyyttä ja jakamista tukevia työvälineitä, palveluita sekä tallennus-, laskenta- ja käsittelykapasiteettia. Datainfrastruktuuri rakennetaan ja sitä kehitetään yhteistyössä kansallisten ja kansainvälisten toimijoiden kanssa, ottaen huomioon myös näiden tarjoamat palvelut ja infrastruktuurit.”

Lainaus on Helsingin yliopiston tutkimusdatapolitiikasta, joka hyväksyttiin helmikuussa 2015. Vuotta myöhemmin käynnistyi Mildred-hanke, joka toteuttaa yliopiston linjausta käytännössä. Mildredissä siis rakennetaan työkaluja, joilla Helsingin yliopiston tutkijat voivat toteuttaa datanhallintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

Mildredin ensimmäinen vaihe päättyy vuodenvaihteessa, ja on hyvä luoda silmäys siihen, mitä Mildred-hankkeen viidessä osaprojektissa on puolentoista vuoden aikana saatu aikaan. Osaprojektien laajemmat englanninkieliset katsaukset julkaistiin viime viikolla Mildred-blogissa. Tässä esittelemme tekstien lyhennelmät.

Mildred 1: Datatukea yhdeltä luukulta

Mildred 1 -osaprojektin tavoitteena on tuoda datapalvelut helposti tutkijoiden saataville Think Open -sivustolle. Tämä toteutuu kahdella tapaa: kokoamalla olemassa olevat datapalvelut tutkijoiden saataville yhden palvelukanavan kautta ja suunnittelemalla palveluiden itsepalvelutoiminnot.

Mildred 1 -projektin omistaja Eeva Nyrövaara ja projektipäällikkö Aija Kaitera. Kuvat: Jussi Männistö.

Palveluidea on suunnilleen sama kuin Book Navigatorissa: useiden palveluntarjoajien palvelut kootaan yhden käyttöliittymän alle. Palveluiden yhteenkokoamiselle on suuri tarve, sillä tutkijat eivät tiedä yliopiston tarjoamista tutkimusdatapalveluista.

“Tarkoitus on koota datan tallentamiseen ja julkaisemiseen liittyviä palveluja yhteen paikkaan, jotta tutkijan olisi helpompi löytää ne”, Mildred 1 -projektipäällikkö Aija Kaitera kiteyttää.

Helsingin yliopiston eri toimijoiden tarjoamat datapalvelut on kuvattu ja luetteloitu kesän aikana, ja julkaisukanavan toteutus painottuu syksyyn. Myös tutkijoilla on ollut mahdollisuus osallistua julkaisukanavan pilotointiin. Viiden yliopisto-organisaation yhteistyönä toteutettu Datatuki toimii jo tällä hetkellä.

Tulevaisuudessa palvelukanavan kautta voi hankkia myös ulkopuolisten palveluntarjoajien, kuten Tieteen tietotekniikan keskuksen (CSC), palveluja. Jatkossa on myös mahdollista, että palvelukanavaan tulee automatisoituja itsepalvelutoimintoja (mm. maksamiseen tai levytilan hankkimiseen) ja erilaisia personointimahdollisuuksia (esim. ostoskori, suosittelut tieteenalan perusteella).

“Niin pitkälle ei tänä vuonna päästä, mutta nämä toisivat kivaa lisäarvoa tutkijoille. Käyttäjän kirjautuessa kuitenkin tiedämme, missä yksikössä he toimivat, ja olisi mahdollista saada vaikka minkälaista informaatiota”, Kaitera sanoo.

(Read more on Mildred 1 here.)

Mildred 2: Datakokkien jääkaappi

Olennainen osa Mildred-hanketta on teknisen infrastruktuurin rakentaminen datapalveluille. Tätä työtä tehdään Tietotekniikkakeskuksen johdolla osaprojekteissa 2 ja 4. Mildred 2:ssa rakennetaan tutkimusdatan tallennuspalvelu (data repository service), joka auttaa tutkijoita tutkimusdatan hallinnassa, jakamisessa ja säilyttämisessä.

Ville Tenhunen ja Minna Harjuniemi.

Tallennuspalvelu on jaettu kahteen osaan, EUDATin työkalujen käyttöönottoon ja oman tallennuspalvelun (repository) rakentamiseen. EUDAT-työkalut on tarkoitettu tutkimusprosessin aikaiseen tallentamiseen, jakamiseen ja yhteistyöskentelyyn sekä valmiiden datasettien julkaisemiseen ja kuvailuun. Oman tallennuspalvelun tarkoituksena on tarjota työkaluja niille tutkijoille, joiden dataa ei syystä tai toisesta voi laittaa EUDAT:n kaltaiseen pilvipalveluun.

Data ja metadata kuuluvat kiinteästi yhteen eikä niitä voi varsinkaan datan hallintaan ja elinkaareen liittyvissä asioissa irrottaa toisistaan. Mildred 2 painottuu kuitenkin ennen kaikkea dataan.

“Mildred kolmosessa tulee [metadataan perustuvaa] data story tellingiä, joka on kuuminta hottia tällä hetkellä. Kakkonen tuottaa vain raaka-aineen saataville – se on enemmän vuorovaikutusta tutkijan ja tutkimusprosessin kanssa. Varmistamme, että se data, josta kertomus tehdään, on saatavilla”, Mildred 2 -projektipäällikkö Ville Tenhunen sanoo.

“Jos ruoanlaittoon vertaa, annamme keittiön ja ruoka-ainekset. Jonkun asia on sitten tehdä reseptin mukaan se herkullinen ruoka”, Mildred 2 -projektin omistaja Minna Harjuniemi sanoo.

“Tai olemme vähän kuin jääkaappi, jonne tyypit käyvät laittamassa porkkanansa. Sitten kokki tulee, ja duunaa niistä jotain. Me toimitetaan vain se jääkaappi, mutta jääkaappejakin on aika monella tavalla erilaisia”, Tenhunen sanoo.

(Read more on Mildred 2 here.)

Mildred 3: Metadatan avulla data esiin

Kun rakennetaan järjestelmää, joka mahdollistaa tutkimusdatan hallinnan, jakamisen ja säilyttämisen, pelkkä tutkimusdata ei riitä. Tarvitaan myös metadataa. Vasta metadata tekee tutkimusdatasta ymmärrettävää, löydettävää ja käyttökelpoista.

Mildred 3 -projektipäällikkö Pauli Assinen ja projektin omistaja Pälvi Kaiponen istuttamassa Mildred-basilikaa.

Mildredin osaprojektissa 3 on kyse juuri metadatasta. Tavoitteena on, että Helsingin yliopiston tutkijoiden julkaisema tutkimusdata olisi helposti löydettävissä ja monipuolisesti hyödynnettävissä. Osaprojektissa toteutettava datan julkaisupalvelu pyrkii tekemään dataa julkaisevan tutkijan työstä mahdollisimman sujuvaa ja houkuttelevaa.

“Jos haluat julkaista datasi, olisi olemassa paikka, jossa voit sen tehdä. Siellä olisi ohjeistus koskien datan säilytyspaikkaa, metadataa ja lisenssiasioita. Kun esivaatimukset on täytetty, seuraa työnkulku, jossa voi lisätä tekstejä ja visualisointeja. Ja datasetille tehdään oma sivu”, Mildred 3 -projektipäällikkö Pauli Assinen kuvailee.

Tällä hetkellä Mildred 3:ssa ollaan siirtymässä tutkijalle näkyvään vaiheeseen. ThinkOpen-sivulla pilotoidaan datatietojen haku- ja julkaisupalvelun käyttöliittymää (ks. Mildred-pilotit). Lopullinen versio valmistuu loppuvuodesta.

Helsingin yliopiston tutkijoiden varsinainen data voi sijaita jatkossakin eri paikoissa. Olennaista on kerätä tietoa siitä – siis metadataa – yhteen paikkaan Think Open -sivustolle. Osaprojektiin kuuluu tutkimusdataa koskevan tiedon haravointi eri lähteistä. Tämä toteutetaan ATTX-projektin työkaluilla.

“ATTX:n avulla tehdään sellainen haravointikone, jossa haravoidaan kolmesta tietolähteestä (Etsin, Zenodo, B2Share/EUDAT). Tällä luodaan pohja. Tämän jälkeen on helppo lisätä mikä tahansa muu ‘data repository’, jolla on toimiva rajapinta. Kun data on saatu haravoitua ATTX:n sisäiseen tietokantaan, voimme rikastaa sitä esimerkiksi OpenAIREn palveluja hyödyntämällä”, Pauli Assinen sanoo.

Metadata on datan käytettävyyden ydinasioita, mutta siihen liittyy myös paljon kysymyksiä. Kuka datan kuvailee (tutkija vai kirjasto)? Miten paljon kuvailua voi automatisoida?

“Tässä tasapainoillaan sen kanssa että mitä voidaan olettaa tutkijan tallentavan ja mitä repositoryn hallinnoijat tarvitsevat, jotta he voivat hoitaa hommansa. Julkaisupuolella kirjasto vastaa asiasanoituksesta, pitäisikö se tehdä myös datan puolella?” Pauli Assinen kysyy.

(Read more on Mildred 3 here.)

Mildred 4: Tallennustilaa big data -tutkijoille – ja turvaa kaikille

Jos Mildred-osaprojekti 2 liittyi ennen kaikkea datan tallentamiseen, jakamiseen ja hallinnoimiseen, osaprojekti 4 liittyy lähinnä tallennuskapasiteettiin ja varmuuskopiointiin (data storage and backup).

Ville Tenhunen ja Minna Harjuniemi.

Mildred 4:ssä varmistetaan, että tutkijat voivat saada joustavasti lisää tallennuskapasiteettia ja säilyttää tutkimusdatan mahdollisissa ongelmatilanteissa. Kapasiteettipalveluista ja datan varmuuskopioinnista hyötyvät kaikki tallennuspalveluita käyttävät, mutta erityisesti ne tutkijat, jotka pyörittävät suuria datamassoja.

“Teemme ‘data storagea’, joka sopii big data -tyypeille. Pienemmät aineistot yritetään saada hallittua Mildred 2:n palveluilla”, Mildred 4 -projektipäällikkö Ville Tenhunen kertoo.

“Mildred 4:n ‘storage’ liittyy ehkä enemmän tutkimuksenaikaiseen työhön. Kun joku datasetti on valmis julkaistavaksi, kyse on enemmän kakkosesta ja kolmosesta. Nelonen liittyy selvemmin siihen työstämisvaiheeseen”, Mildred 4 -projektin omistaja Minna Harjuniemi sanoo.

Dataintensiivisille tutkimushankkeille tarkoitetussa storagessa pilotoidaan Cephiä ja GlusterFS:ää. Hankinnat on tarkoitus tehdä syksyllä. Datan varmuuskopiointipalvelu on jo valmis hankittavaksi.

“Varmuuskopiointiin ei mitään käyttäjäpilotointia tarvita, koska se on niin vakiintunutta peruspalvelua”, Ville Tenhunen sanoo.

(Read more on Mildred 4 here.)

Mildred 5: Alussa on aineistonhallintasuunnitelma

Koko Mildred-projektin lähtökohtana on tutkimusprosessiin liittyvän datanhallinnan laadun parantaminen. Hyvää datanhallintaa vaatii niin Suomen Akatemia kuin EU, ja laadukas aineistonhallintasuunnitelma (data management plan, DMP) on se perusta, jonka päälle kaikki Mildred-palvelut rakentuvat. Ja toisinpäin, laadukkaat Mildred-palvelut antavat tutkijoille välineet toteuttaa aineistonhallintasuunnitelmaa käytännössä.

Mari Elisa Kuusniemi eli tutummin MEK.

Mildredin osaprojekti 5 keskittyy aineistonhallinnan suunnitteluun. Aineistonhallinnan suunnitteluun tarkoitettu työkalu DMPTuuli on se palanen, joka kytkee kaikki Mildred-palvelut yhteen.

“DMPTuuli markkinoi muita Mildredin palveluita, ja DMPTuuliin tulee linkki kaikkiin näihin palveluihin”, Mildred 5 -projektipäällikkö Mari Elisa Kuusniemi eli MEK sanoo.

DMPTuuli on ollut käytössä viime vuodesta lähtien. Tällä hetkellä Mildredin osaprojekti 5:ssä laaditaan tieteenalakohtaista ohjeistusta DMPTuulin käyttöön. Ohjeistusta tehdään yhteistyössä tutkijoiden kanssa.

DMPTuulin toteuttaminen ja käyttöönotto on tapahtunut yhteistyössä Suomen Akatemian kanssa. Vuosi sitten Helsingin yliopistosta lähti Akatemialle 1000 hakemusta, joista 800 oli käyttänyt DMPTuulia. Akatemian rahoituskierros teki aineistonhallintaa tunnetuksi tutkijoiden keskuudessa. Samalla se antoi DMPTuulin ylläpitäjille informaatiota palvelun kehittämiseen (mm. toive kirjautua palveluun HY-tunnuksilla ja esimerkillisten suunnitelmien julkaiseminen).

“Itse työkalu on helppokäyttöinen, siinä ei ole suuria kehitystarpeita. Haasteena on enemmän sisältö. Aineistonhallinta on kuitenkin isolle osalle tutkijoista uusi asia. Kyse on siitä, miten aineisto hallitaan, miten se kerätään, kuvataan ja järjestetään jo tutkimuksen aikana mahdollisimman fiksusti. Ja miten se parhaiten julkaistaan, kun tutkimustuloksia saadaan. Ja miten se säilytetään. Tähän liittyy kaikenlaisia prosesseja ja sopimuksia. Asia ei siis ole helppo, mutta työkalu on”, MEK sanoo.

Aineistonhallintasuunnittelun korostumisen taustalla on tutkimuskulttuurin muutosprosessi, jossa hyvä aineistonhallinta on yhä keskeisemmässä osassa.

Pälvi Kaiponen.

“On tärkeätä lisätä tutkijoiden ymmärrystä siitä, mitä aineistonhallintasuunnitelmilla tavoitellaan. Kyse on siitä, että suunnitelmaa ei tehdä vain Akatemiaa varten, vaan tutkijaa itseään varten, että hän voisi paremmin hallinnoida dataansa”, Mildred 5 -projektin omistaja Pälvi Kaiponen sanoo.

DMPTuuli soveltuu aineistosuunnitelman laadinnan ohella myös opetuskäyttöön. Tavoitteena on, että työkalua voitaisiin käyttää opetuksessa jo kanditasolta lähtien. Samalla luotaisiin pohjaa avoimen tieteen kulttuurille, jossa tutkimusaineiston hallinta on avainasioita.

“On ajateltu, että opettajat voisivat ottaa tämän helposti mukaan kurssille, vaikkapa tutkimusmenetelmäkurssille. Hyvät aineistonhallinnan taidot ovat myös tärkeitä perustyöelämätaitoja. On tiedettävä, minne kannattaa kopioida, on tiedettävä varmuuskopioinnin, versionhallinnan ja kuvailun tärkeys. Tällaisia perustaitoja tarvitaan kaikissa akateemisissa ammateissa”, MEK toteaa.

(Read more on Mildred 5 here.)

Yhteistyö kantaa hedelmää – DMPTuuliin lisätty historian alan ohjeet

Aineistonhallinnan suunnitelma vaaditaan yhä useammissa rahoitushauissa, esimerkiksi Suomen Akatemian hauissa. Datan / aineistonhallinnan suunnittelun apuväline DMPTuuli ja sen ohjeistus taas auttavat tutkijoita aineistonhallinnan suunnittelussa.
Kirjaston ja historian tutkijoiden yhteinen DMPTuuli hackathon. Kuva: Jussi Männistö

DMPTuuliin on nyt lisätty historian alan ohjeet, jotka ovat syntyneet historian alan tutkijoiden ja kirjaston yhteiskehittelyssä.

Ohjeita voivat hyödyntää datanhallinnan suunnittelussaan laajemminkin humanististen alojen tutkijat. DMPTuulin alakohtaiset ohjeet täydentävät organisaatiokohtaisia ohjeistuksia ja ovat kaikkien tutkimusorganisaatioiden hyödynnettävissä.

Lisätietoja historian tutkijoiden ja kirjaston yhteisestä hackathonista ja Mildred-projekteista saat Mildredin blogista.

Palaute DMPTuulin sisältämistä ohjeista on tervetullutta ja sitä voi lähettää DMPTuulissa olevan lomakkeen kautta.

Datatuen yhteystiedot ja neuvonta

Yliopiston datatuki auttaa tutkimusaineistojen hallintaan liittyvissä kysymyksissä sekä ennakkotarkastaa aineistonhallintasuunnitelmia.

Email: researchdata@helsinki.fi
Puh: 02 941 23000
Research Data Management Guide