Bibliometriikka taipui monenlaisiin tarkasteluihin Tieteiden talolla

This post is also available in: englanti

Kolme päivää, 37 luentoesitystä, 16 posteriesitystä ja 141 osallistujaa 16 maasta. Vuosittainen Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy (NWB) toi Tieteiden talolle Helsinkiin bibliometriikan tuoreimmat tuulet Pohjoismaista ja eri puolilta Eurooppaa.

Pohjoismaiseen bibliometriikkatapahtumaan Tieteiden talolla osallistui yli 140 vierasta. Kuva: Jussi S. Männistö (JSM)

Kolmen päivän aikana 8.–10.11. kuultujen esitysten skaala oli erittäin laaja: bibliometriikkaa lähestyttiin niin matemaattisten kaavojen kuin tutkimuspolitiikan ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta (ks. NWB-ohjelma). Avoimen tieteen näkökulma oli läsnä useissa esityksissä, ja OA-artikkeleita suosiva sitaatiokäyrä vilahteli taajaan. Kaikki tapahtuman esitysmateriaalit on julkaistu Figsharessa.

Kim Holmbergin mukaan altmetriikka antaa hyvin tietoa tutkijoiden aktiivisuudesta mutta ei suoraan tutkimuksen laadusta. (JSM)

Varsinaisia workshop-sessioita edelsi keskiviikkona pre-workshop-tapahtuma, joka houkutteli täyden salin Tieteiden talon ylimpään kerrokseen. Pre-workshopin pääpuheenvuorossa Turun yliopiston RUSE-tutkimusyksikön erikoistutkija Kim Holmberg käsitteli tutkijoiden online-näkyvyyden mittaamiseen liittyviä kysymyksiä, muun muassa altmetriikkaa.

Myös Twitterissä viestiteltiin tapahtuman aikana vilkkaasti, ja torstaina #NWB2017 nousi tviitatuimpien Suomi-hashtagien joukkoon yhdessä mm. #Catalonian ja #peräkonttigaten kanssa.

Pohjoismaiden osuus julkaisuista pienentynyt

Torstain pääpuheenvuorossa Fredrik Niclas Piro kävi läpi tuoreen pohjoismaisen korkeakouluvertailun (higher education institutions) keskeisiä havaintoja. Tänä vuonna julkaistu Comparing Research at Nordic Higher education institutions using Bibliometric Indicators on jatkoa NordForskin vuonna 2011 ja 2014 julkaisemille raporteille, ja se kattaa vuodet 1999–2014.

Piro käsitteli puheessaan sekä itse mittaamiseen liittyviä kysymyksiä että Pohjoismaiden välisiä eroja raportissa. Raportin toimittanut Piro painotti, että korkeakoulurankingin sijasta vertailun on tarkoitus antaa tutkimusorganisaatioille informaatiota tutkimustoiminnan kehittämiseen. Todellinen käyttö on kuitenkin yliopistokohtaista.

Fredrik Niclas Piron mukaan Suomi kulkee muutamilla tieteenaloilla aivan omia polkujaan muihin Pohjoismaihin nähden. (JSM)

“Moni yliopisto kertoo, miten he ovat lukeneet raportin ja hyödyntäneet sitä jollain tavalla. Eräs yliopisto esimerkiksi käytti sitä neuvotteluissa ministeriön kanssa. Raportin käyttötarkoitukset ovat moninaisia, mutta vertailukehittäminen (benchmarking) on se tärkein. Raportti ei ole tarkoitettu rankkausta varten, mutta se tarjoaa tietoa vertailuun”, NIFU-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Piro huomauttaa.

Vertailusta käy ilmi, että julkaisumäärät Pohjoismaissa ovat voimakkaassa kasvussa, mutta osuus maailman tuotannosta laskussa. Pohjoismaisittain vahvoja aloja kansainvälisessä vertailussa ovat yhteiskuntatieteet, taloustiede ja terveystieteet. Suomessa tiettyjen lääketieteen osa-alueiden julkaisumäärät ovat muista Pohjoismaista poiketen laskusuunnassa.

“Pohjoismainen tutkimus kasvaa yhteiskuntatieteissä ja terveyteen liittyvillä aloilla. Luonnontieteissä suunta on alaspäin. Suomi on tässä poikkeus. Suomessa julkaisumäärät kasvavat muita Pohjoismaita enemmän materiaalitieteessä, geotieteissä sekä matematiikassa ja tilastotieteessä. Vastaavasti biolääketieteessä ja kliinisessä lääketieteessä julkaisumäärien kehitys on ollut Suomessa negatiivinen vuosina 1999–2014, mikä on hyvin erikoista”, Piro toteaa.

Tutkimuskulttuuri tieteen uskottavuutta nakertamassa

Perjantain pääpuheenvuorossa Jesper Schneider Århusin yliopistosta käsitteli tieteen kriisiksi kutsuttua ilmiötä. Schneiderin mukaan aiheesta on helppo löytää vahvoja mielipiteitä, mutta näkemysten todentaminen on toinen juttu. Schneiderin huomio kohdistui selkeiden huijaustapausten sijasta kyseenalaisiin tutkimuskäytäntöihin (questionable research practices, QRP).

Jesper Schneiderin mukaan tietämys kyseenalaisista tutkimuskäytännöistä on puutteellista – lisää tutkimusta tarvitaan. (JSM)

“Huijaukset ovat harvinainen ilmiö. Kyseenalaiset tutkimuskäytännöt muodostavat harmaan alueen. Yleensä niitä ei huomata, koska ne eivät vaikuta niin vakavilta kuin selvät rikkomukset. Mutta vääristyneiden ennakkoasenteiden ja menettelytapojen yhteisvaikutus suhteessa tieteellisiin tuloksiin voi olla todella suuri. Harmaa alue ulottuu huolimattomasta tutkimuksesta virheisiin ja puolueellisiin painotuksiin, ja jossain vaiheessa tutkimuksesta tulee oikeusjuttu”, Schneider toteaa.

Schneiderin mukaan kyseenalaiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain, organisaatioittain ja maittain. Schneider itse käsitteli puheessaan tutkimuksen toistettavuuteen liittyvää problematiikkaa pehmeissä tieteissä eli yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.

Tieteen kriisin taustalla voi Schneiderin mukaan nähdä julkaisupaineisiin ja kovaan kilpailuun – “akateemisen kapitalismin kieroutuneisiin kannustimiin” – liittyviä syitä. Schneider kuitenkin korostaa, että ilmiö vaatii paljon lisää tutkimusta, koska nykytietämys on hyvin puutteellista. Schneiderin mukaan lisätutkimus myös kannattaa, sillä kyse on tieteen uskottavuudesta.

“Ystävällinen ilmapiiri teki vaikutuksen”

Hans Jessen Hansen. Kuva: Juuso Ala-Kyyny (JAK)

Kolme päivää bibliometriikkaa – mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tanskan koulutus- ja tutkimusministeriössä työskentelevä Hans Jessen Hansen nostaa parhaiksi hetkiksi edellä mainitut Piron ja Schneiderin puheenvuorot.

“Heillä oli hiukan enemmän aikaa esityksissään, ja siten he pääsivät vähän syvemmälle käsittelemissään teemoissa. Noiden esitysten lisäksi kirjoittelin pieniä havaintoja kaikista esityksistä”, Hansen mainitsee.

Julie Riisom Wisborg. (JAK)

Tanskalaisen Syddansk Universitetin kirjastossa työskentelevä Julie Riisom Wisborg korosti tapahtuman sosiaalista ulottuvuutta, kohtaamisten merkitystä.

“Ystävällinen ilmapiiri on tehnyt minuun vaikutuksen. Minulla oli oma posteriesitys torstaina, ja saamani kommentit olivat mahtavia. Tällaisissa tapahtumissa kohtaa paljon ihmisiä, joihin ei törmäisi internetissä. Täällä myös oppii asioita, joita ei ole tajunnut edes etsiä”, Riisom Wisborg sanoo.

Norjalaisen NIFU-tutkimuslaitoksen Gunnar Sivertsen johti puhetta kahdessa esityssessiossa ja oli itse mukana parissa esityksessä.

Gunnar Sivertsen. (JAK)

“On vaikeaa nostaa esiin yksittäistä parasta hetkeä, koska tapahtuma on yhdistelmä esityksiä ja keskusteluita. Toisin sanoen, arvostan täällä eniten verkostoitumista, uusia kontakteja ja uusia ajatuksia. Tämä on yksi parhaiten järjestetyistä NWB-tapahtumista, onnittelut järjestäjille”, Sivertsen toteaa.

Näin siitäkin huolimatta, että Wi-Fi-yhteydet eivät toimineet?

“Tämä oli jopa parempi ilman Wi-Fiä, koska nyt pystyimme keskittymään olennaiseen”, Sivertsen sanoo.

Ensi vuonna Boråsissa

Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1996 alkaen, kaikkiaan 22 kertaa. Tänä vuonna tapahtuman järjestelyistä vastasivat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Helsingin yliopiston kirjasto (HULib) ja Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus (TaSTI).

HULib osallistui järjestelyiden lisäksi myös ohjelmasisällön tuottamiseen: Eva Isaksson käsitteli torstain esityksessään tähtitieteen ja astrofysiikan julkaisukanavien arviointia, Susanna Nykyri kävi perjantaina läpi datametriikkaa Helsingin yliopiston näkökulmasta ja Terhi Sandgren esitteli perjantain posteriesityksessä selvitystään julkaisutietokantojen soveltuvuudesta farmasian julkaisukäytäntöjen tutkimiseen.

Ensi vuonna Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy järjestetään Boråsissa, Ruotsissa.


Seuraa seminaarin kulkua myös Twitterissä