Kansallinen bibliometriikkaseminaari 8.12. – teemana tutkimuksen arviointi

Aika: perjantai, 8.12.2017, klo 10.30-15.45
Paikka: Minerva-tori, Helsingin yliopisto/Siltavuorenpenger 5A, Helsinki

Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN, Helsingin yliopiston kirjasto ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus järjestävät bibliometriikkaseminaarin perjantaina 8. joulukuuta 2017. Seminaaripäivän teemana on tutkimuksen arviointi.

Seminaari on maksuton ja se on tarkoitettu kaikille bibliometriikan ja tutkimuksen arvioinnin parissa työskenteleville henkilöille. Toivomme seminaariin osallistujia monipuolisesti tutkijoiden parista, korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden hallinnosta ja kirjastoista, ministeriöstä sekä tutkimusrahoittajista.

Seminaari on kaksikielinen: osa puheenvuoroista pidetään englanniksi, osa suomeksi.

Lisätiedot ja Ilmoittautuminen 30.11.2017 mennessä.

Paikkoja on rajoitetusti, mutta seminaaria voi seurata myös etäyhteydellä.

Minerva, Helsingin yliopisto. Kuva: Linda Tammisto

Bibliometriikka taipui monenlaisiin tarkasteluihin Tieteiden talolla

Kolme päivää, 37 luentoesitystä, 16 posteriesitystä ja 141 osallistujaa 16 maasta. Vuosittainen Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy (NWB) toi Tieteiden talolle Helsinkiin bibliometriikan tuoreimmat tuulet Pohjoismaista ja eri puolilta Eurooppaa.

Pohjoismaiseen bibliometriikkatapahtumaan Tieteiden talolla osallistui yli 140 vierasta. Kuva: Jussi S. Männistö (JSM)

Kolmen päivän aikana 8.–10.11. kuultujen esitysten skaala oli erittäin laaja: bibliometriikkaa lähestyttiin niin matemaattisten kaavojen kuin tutkimuspolitiikan ja tutkimuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden kannalta (ks. NWB-ohjelma). Avoimen tieteen näkökulma oli läsnä useissa esityksissä, ja OA-artikkeleita suosiva sitaatiokäyrä vilahteli taajaan. Kaikki tapahtuman esitysmateriaalit on julkaistu Figsharessa.

Kim Holmbergin mukaan altmetriikka antaa hyvin tietoa tutkijoiden aktiivisuudesta mutta ei suoraan tutkimuksen laadusta. (JSM)

Varsinaisia workshop-sessioita edelsi keskiviikkona pre-workshop-tapahtuma, joka houkutteli täyden salin Tieteiden talon ylimpään kerrokseen. Pre-workshopin pääpuheenvuorossa Turun yliopiston RUSE-tutkimusyksikön erikoistutkija Kim Holmberg käsitteli tutkijoiden online-näkyvyyden mittaamiseen liittyviä kysymyksiä, muun muassa altmetriikkaa.

Myös Twitterissä viestiteltiin tapahtuman aikana vilkkaasti, ja torstaina #NWB2017 nousi tviitatuimpien Suomi-hashtagien joukkoon yhdessä mm. #Catalonian ja #peräkonttigaten kanssa.

Pohjoismaiden osuus julkaisuista pienentynyt

Torstain pääpuheenvuorossa Fredrik Niclas Piro kävi läpi tuoreen pohjoismaisen korkeakouluvertailun (higher education institutions) keskeisiä havaintoja. Tänä vuonna julkaistu Comparing Research at Nordic Higher education institutions using Bibliometric Indicators on jatkoa NordForskin vuonna 2011 ja 2014 julkaisemille raporteille, ja se kattaa vuodet 1999–2014.

Piro käsitteli puheessaan sekä itse mittaamiseen liittyviä kysymyksiä että Pohjoismaiden välisiä eroja raportissa. Raportin toimittanut Piro painotti, että korkeakoulurankingin sijasta vertailun on tarkoitus antaa tutkimusorganisaatioille informaatiota tutkimustoiminnan kehittämiseen. Todellinen käyttö on kuitenkin yliopistokohtaista.

Fredrik Niclas Piron mukaan Suomi kulkee muutamilla tieteenaloilla aivan omia polkujaan muihin Pohjoismaihin nähden. (JSM)

“Moni yliopisto kertoo, miten he ovat lukeneet raportin ja hyödyntäneet sitä jollain tavalla. Eräs yliopisto esimerkiksi käytti sitä neuvotteluissa ministeriön kanssa. Raportin käyttötarkoitukset ovat moninaisia, mutta vertailukehittäminen (benchmarking) on se tärkein. Raportti ei ole tarkoitettu rankkausta varten, mutta se tarjoaa tietoa vertailuun”, NIFU-tutkimuslaitoksessa työskentelevä Piro huomauttaa.

Vertailusta käy ilmi, että julkaisumäärät Pohjoismaissa ovat voimakkaassa kasvussa, mutta osuus maailman tuotannosta laskussa. Pohjoismaisittain vahvoja aloja kansainvälisessä vertailussa ovat yhteiskuntatieteet, taloustiede ja terveystieteet. Suomessa tiettyjen lääketieteen osa-alueiden julkaisumäärät ovat muista Pohjoismaista poiketen laskusuunnassa.

“Pohjoismainen tutkimus kasvaa yhteiskuntatieteissä ja terveyteen liittyvillä aloilla. Luonnontieteissä suunta on alaspäin. Suomi on tässä poikkeus. Suomessa julkaisumäärät kasvavat muita Pohjoismaita enemmän materiaalitieteessä, geotieteissä sekä matematiikassa ja tilastotieteessä. Vastaavasti biolääketieteessä ja kliinisessä lääketieteessä julkaisumäärien kehitys on ollut Suomessa negatiivinen vuosina 1999–2014, mikä on hyvin erikoista”, Piro toteaa.

Tutkimuskulttuuri tieteen uskottavuutta nakertamassa

Perjantain pääpuheenvuorossa Jesper Schneider Århusin yliopistosta käsitteli tieteen kriisiksi kutsuttua ilmiötä. Schneiderin mukaan aiheesta on helppo löytää vahvoja mielipiteitä, mutta näkemysten todentaminen on toinen juttu. Schneiderin huomio kohdistui selkeiden huijaustapausten sijasta kyseenalaisiin tutkimuskäytäntöihin (questionable research practices, QRP).

Jesper Schneiderin mukaan tietämys kyseenalaisista tutkimuskäytännöistä on puutteellista – lisää tutkimusta tarvitaan. (JSM)

“Huijaukset ovat harvinainen ilmiö. Kyseenalaiset tutkimuskäytännöt muodostavat harmaan alueen. Yleensä niitä ei huomata, koska ne eivät vaikuta niin vakavilta kuin selvät rikkomukset. Mutta vääristyneiden ennakkoasenteiden ja menettelytapojen yhteisvaikutus suhteessa tieteellisiin tuloksiin voi olla todella suuri. Harmaa alue ulottuu huolimattomasta tutkimuksesta virheisiin ja puolueellisiin painotuksiin, ja jossain vaiheessa tutkimuksesta tulee oikeusjuttu”, Schneider toteaa.

Schneiderin mukaan kyseenalaiset tutkimuskäytännöt vaihtelevat tieteenaloittain, organisaatioittain ja maittain. Schneider itse käsitteli puheessaan tutkimuksen toistettavuuteen liittyvää problematiikkaa pehmeissä tieteissä eli yhteiskunta- ja humanistisissa tieteissä.

Tieteen kriisin taustalla voi Schneiderin mukaan nähdä julkaisupaineisiin ja kovaan kilpailuun – “akateemisen kapitalismin kieroutuneisiin kannustimiin” – liittyviä syitä. Schneider kuitenkin korostaa, että ilmiö vaatii paljon lisää tutkimusta, koska nykytietämys on hyvin puutteellista. Schneiderin mukaan lisätutkimus myös kannattaa, sillä kyse on tieteen uskottavuudesta.

“Ystävällinen ilmapiiri teki vaikutuksen”

Hans Jessen Hansen. Kuva: Juuso Ala-Kyyny (JAK)

Kolme päivää bibliometriikkaa – mitä siitä jäi päällimmäisenä mieleen? Tanskan koulutus- ja tutkimusministeriössä työskentelevä Hans Jessen Hansen nostaa parhaiksi hetkiksi edellä mainitut Piron ja Schneiderin puheenvuorot.

“Heillä oli hiukan enemmän aikaa esityksissään, ja siten he pääsivät vähän syvemmälle käsittelemissään teemoissa. Noiden esitysten lisäksi kirjoittelin pieniä havaintoja kaikista esityksistä”, Hansen mainitsee.

Julie Riisom Wisborg. (JAK)

Tanskalaisen Syddansk Universitetin kirjastossa työskentelevä Julie Riisom Wisborg korosti tapahtuman sosiaalista ulottuvuutta, kohtaamisten merkitystä.

“Ystävällinen ilmapiiri on tehnyt minuun vaikutuksen. Minulla oli oma posteriesitys torstaina, ja saamani kommentit olivat mahtavia. Tällaisissa tapahtumissa kohtaa paljon ihmisiä, joihin ei törmäisi internetissä. Täällä myös oppii asioita, joita ei ole tajunnut edes etsiä”, Riisom Wisborg sanoo.

Norjalaisen NIFU-tutkimuslaitoksen Gunnar Sivertsen johti puhetta kahdessa esityssessiossa ja oli itse mukana parissa esityksessä.

Gunnar Sivertsen. (JAK)

“On vaikeaa nostaa esiin yksittäistä parasta hetkeä, koska tapahtuma on yhdistelmä esityksiä ja keskusteluita. Toisin sanoen, arvostan täällä eniten verkostoitumista, uusia kontakteja ja uusia ajatuksia. Tämä on yksi parhaiten järjestetyistä NWB-tapahtumista, onnittelut järjestäjille”, Sivertsen toteaa.

Näin siitäkin huolimatta, että Wi-Fi-yhteydet eivät toimineet?

“Tämä oli jopa parempi ilman Wi-Fiä, koska nyt pystyimme keskittymään olennaiseen”, Sivertsen sanoo.

Ensi vuonna Boråsissa

Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy -tapahtumaa on järjestetty vuodesta 1996 alkaen, kaikkiaan 22 kertaa. Tänä vuonna tapahtuman järjestelyistä vastasivat Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV), Helsingin yliopiston kirjasto (HULib) ja Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus (TaSTI).

HULib osallistui järjestelyiden lisäksi myös ohjelmasisällön tuottamiseen: Eva Isaksson käsitteli torstain esityksessään tähtitieteen ja astrofysiikan julkaisukanavien arviointia, Susanna Nykyri kävi perjantaina läpi datametriikkaa Helsingin yliopiston näkökulmasta ja Terhi Sandgren esitteli perjantain posteriesityksessä selvitystään julkaisutietokantojen soveltuvuudesta farmasian julkaisukäytäntöjen tutkimiseen.

Ensi vuonna Nordic Workshop on Bibliometrics and Research Policy järjestetään Boråsissa, Ruotsissa.


Seuraa seminaarin kulkua myös Twitterissä


Tervetuloa bibliometriikkaseminaariin 16.12.

Vuoden 2016 bibliometriikkaseminaari järjestetään Helsingissä 16.12.2016 Minerva-torilla, Siltavuorenpenger 5 A.

Seminaarin järjestävät yhteistyössä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus, Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto ja Helsingin yliopiston kirjasto.

Seminaari on kaksikielinen: aamupäivällä osa puheenvuoroista on suomeksi, muut englanniksi. Osallistuminen on maksutonta, osallistujat vastaavat omista matka- ja ruokailukuluistaan.

minerva

Ilmoittaudu seminaariin allaolevasta linkistä torstaihin 8. joulukuuta 2016 mennessä. https://www.webropolsurveys.com/S/7905DF9404D2F1D6.par

 Alustava ohjelma (Huom! muuttunut aikataulu):
9.00–9.30 Aamukahvi
9.30–9.35 Seminaarin avaus Tua Hindersson-Söderholm, Hanken
9.35–10.00 Bibliometriikan vaiheita Suomessa Maria Forsman
10.00–10.45

Kansalliset ja paikalliset bibliometriikkapalvelut tulevaisuudessa:

OKM:n hallinnonalalle tarjoamat bibliometriikkapalvelut

Bibliometriikkatyökalujen hyödyntäminen yliopistossa

 

Jukka Haapamäki, opetus- ja kulttuuriministeriö

Eva Isaksson, Helsingin yliopiston kirjasto

10.45–11.45

Altmetrics – What We Know, What We Don’t Know, and What We Need to Know

Altmetric Tools in Finnish university libraries – case examples

Kim Holmberg, Turun yliopisto

Jukka Englund, Helsingin yliopiston kirjasto; N.N.

11.45–12.45 Lounas (omakustanteinen)
12.45–13.45 Bibliometrics and Current Research Information Systems Gunnar Sivertsen, Nordic Institute for Studies in Innovation, Research and Education (NIFU)
13.45–14.15 Iltapäiväkahvi
14.15–15.30 Paneelikeskustelu: Bibliometrics and Publication Forum as criteria for research evaluation Julkaisutoiminnan käyttö ja julkaisufoorumi tutkimuksen arvioinnin kriteereinä Lea Ryynänen-Karjalainen, Tieteellisten seurain valtuuskunta (pj.); Keijo Hämäläinen, Helsingin yliopisto; Sari Kivistö, Tampereen yliopisto; Timo Korkeamäki, Hanken; Gunnar Sivertsen, NIFU; Otto Auranen, Suomen Akatemia

Myös osallistuminen etäyhteydellä on mahdollista. Etäyhteystiedot päivitetään ohjelmasivulle.

 

Tutkimuksen laadun mittaaminen aiheena pe 16.10.

Vuotuinen Bibliometriikkaseminaari on täällä taas

Ilmoittautuminen Minerva-torilla 16.10. klo 10-16 järjestettävään seminaariin on päättynyt, mutta mielenkiintoista ohjelmaa on mahdollista seurata myös etäyhteydellä.

Seminaarin ohjelma, joka on hiljattain täydentynyt, puhuttelee varmasti kaikkia tutkimuksen laadun mittaamisesta kiinnostuneita. Seminaarissa paneudutaan erityisesti  tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Mukana asiaa myös altmetriiikan käytöstä vaikuttavuuden mittaamisessa.

leiden

Järjestäjät: Opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto SYN ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Lisätietoja saatavissa seminaarin ohjelmasivuilta.

 

Julkaisuarkistojen hyödyt tutkijalle – tieteidenvälisyys ja viittaukset

Uusin tutkimus vahvistaa sen, mikä kirjastossa on jo pitkään ollut tiedossa. Avoin julkaiseminen lisää tutkijan näkyvyyttä ja julkaisujen saamia viittauksia.  Aslib Journal of Information Management  –lehdessä ilmestyneessä tutkimuksessa tarkasteltiin neljää eri tieteenalakohtaista julkaisuarkistoa: arXiv, PubMed Central (PMC), Research Papers in Economics (RePEc) ja Social Science Research Network (SSRN).

Kuhunkin tieteenalakohtaiseen julkaisuarkistoon oli eniten viitattu oman tieteenalan sisällä, mutta julkaisut saivat yllättäen merkittävästi viittauksia muilta tieteenaloilta. Avoimia arkistoja hyödynnetään siis myös tieteenalat ylittäviin käyttötarkoituksiin. Julkaisujen viittaukset avoimiin tieteenalakohtaisiin arkistoihin yleensäkin jatkavat edelleen selvästi kasvuaan.

Esimerkiksi PubMed Centralin viittauksista 62 % kohdistui ns. Golden Open Access – lehtien artikkeleihin, mikä osaltaan vahvistaa käsitystä siitä että Golden OA –lehdissä julkaiseminen on noussut merkittäväksi julkaisutavaksi biolääketieteen ja biotieteiden tutkijoille. Golden OA -julkaisemisella viitataan artikkelien julkaisemiseen kirjoittajamaksuja perivissä Open Access –lehdissä. Green Open Access -julkaisumalli taas viittaa maksuttomaan julkaisemiseen yliopiston avoimessa julkaisuarkistossa tai  tieteenalakohtaisessa avoimessa arkistossa.

Seuraava diagrammi havainnollistaa viittausmäärien huiman kasvun tieteenalakohtaisissa arkistoissa tutkitulla vuosivälillä 2000–2013:

tilasto

Lähde ja kuva:
Xuemei Li, Mike Thelwall, Kayvan Kousha (2015). “The role of arXiv, RePEc, SSRN and PMC in formal scholarly communication“, Aslib Journal of Information Management, Vol. 67 : 6. s. 6-21. Permanent link: http://dx.doi.org/10.1108/AJIM-03-2015-0049

Tutkimuksen arviointi ja indikaattorien valinta -seminaari 16.10.2015

Vuoden 2015 bibliometriikkaseminaari järjestetään Helsingissä 16.10.2015 Minerva-torilla, Siltavuorenpenger 9.
leidenSeminaaripäivän teemana on tutkimuksen arviointi bibliometriikan näkökulmasta. Erityisesti paneudutaan tutkimuksen laatua kuvaavien indikaattorien valintaan ja selityskykyyn. Seminaarin pääpuhujana on Ed Noyons (Associate Director CWTS, Leiden).
Iltapäiväksi jakaudutaan ajankohtaisia aiheita käsitteleviin työryhmiin teemoilla tieteidenvälisyys, tutkimuksen arviointi ja tutkimuksen tuottavuuden mittaaminen.

Seminaariin toivotetaan tervetulleiksi kaikki bibliometriikan parissa työskentelevät ja sitä hyödyntävät henkilöt. Osallistujia toivotaan sekä korkeakoulujen ja tutkimusorganisaatioiden hallinnosta ja kirjastoista, ministeriöstä, Suomen Akatemiasta että tutkijakunnasta. Osallistujia pyydetään halutessaan julkaisemaan seminaarin yhteydessä artikkeli jostain sen aihepiiriin liittyvästä kokonaisuudesta.

Seminaarin järjestävät yhdessä opetus- ja kulttuuriministeriö, Suomen yliopistokirjastojen neuvosto (SYN) ja CSC – Tieteen tietotekniikan keskus.

Tarkempi ohjelma ja seminaariin ilmoittautuminen e-lomakkeella 7.10.2015 mennessä.

Tervetuloa!

Bibliometriikka Goes Bang

Kirjaston kuukauden kasvo on huhtikuussa Lauri Bang, geologian ja maantieteen tieteenalayhdyshenkilö Kumpulan kampukselta.

Taustallaan Laurilla on ympäristöekonomian tutkinto Helsingin yliopistosta. Hetken aikaa tutkijana työskenneltyään Laurilla alkoi takaraivossa elää jo opintoaikoina syntynyt ajatus, että kirjastoala voisi kuitenkin olla se oma juttu.

Lauri Bang Kumpulan kampuskirjastossa
Lauri Bang, geologian ja maantieteen tieteenalayhdyshenkilö Kumpulan kampuskirjastossa

Ura kirjastoissa alkoi Kouvolassa musiikkikirjastonhoitajana, ja jatkui sen jälkeen Lahdessa ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen informaatikkona. Yleisessä kirjastossa työn monipuolisuus oli kyllä hauskaa, arkipäivässä oli enemmän erilaisia asiakkaita ja kasvokkaista henkilökohtaista tietopalvelua, jonka aihepiiri saattoi olla mitä tahansa: sukujen vanhoista rajariidoista juuri oikean partituurin etsimiseen.

Yhteinen nimittäjä yleisen ja tieteellisen kirjastotyön välillä on tietenkin juuri se tyytyväinen asiakas, joka saa sen, mitä tarvitsee ja haluaa. Tosin nykyään suurin osa tietopalvelutyöstä tapahtuu sähköpostilla, sillä opiskelijat ja tutkijat osaavat ottaa suoraan yhteyttä. Näin myös tietoasiantuntijalla on enemmän aikaa selvitellä juttuja etukäteen

Bibliometriikalla vaikuttavuutta

Huomattava osa Laurin työstä on viime aikoina ollut bibliometristen analyysien tekemistä. Kyse on viittausanalyysien lisäksi muustakin tutkimuksen arviointia tukevasta metriikasta. Kirjastossa bibliometriikasta on ollut apua mm. kokoelmatyössä kun kokoelmia on karsittu tai vastaavasti hankittu tiettyjä takautuvia vuosikertoja sen perusteella, mihin kampuksen tutkijat ovat viitanneet.

Maaliskuussa 2015 Lauri osallistui Leidenin yliopiston vuosittain järjestämään bibliometriseen koulutukseen. Kurssilla kasvoi ymmärrys erityisesti erilaisten bibliometristen indikaattoreiden ominaisuuksista ja niiden käytöstä. Myös keskustelut ympäri maailmaa kotoisin olevien kollegoiden kanssa olivat antoisia. Kuten olettaa saattaa, Suomen ilmainen koulutusjärjestelmä ja hyvät Pisa-tulokset olivat asioita, joita sai avata uteliaille useanakin iltana.

Metriikan käytön lisääntyessä kirjasto koetaan puolueettomana toimijana, jolla on osaamista siitä, miten eri viittaustietokannat ja muut analyysivälineet eroavat toisistaan. Mittaaminen yleistyy, ja pyynnöt kirjaston metriikkatiimille lisääntyvät koko ajan, kun laitokset haluavat bibliometristä tietoa toiminnanohjauksensa tueksi. Myös yliopiston hallinnosta tutkimuksen toimialalta tulee paljon pyyntöjä esimerkiksi yritysyhteistyöhön liittyen.

Kirjaston metriikka-tiimin tavoittaa palveluosoitteesta: metrics-info@helsinki.fi

Kandiseminaareissa kaikki oppivat

Rakkainta Laurille työssä on kuitenkin informaatiolukutaidon opetus kandiseminaareissa. Opiskelijayhteistyö on työn ydin, ja suurin tyydytys työssä syntyy siitä, että asiakas ymmärtää jonkun itselleen uuden asian, ja osaa sen sen jälkeen niin, että opiskelijan oma työ helpottuu. Se on se, mistä asiakkaat myös kirjastoa palautteessaan eniten kiittävät. Olennaista on, että kandiseminaarin yhteydessä tapahtuvan tietopalveluun perehtymisen lisäksi kirjaston tieteenalayhdyshenkilö käy näyttämässä naamaansa esimerkiksi ainejärjestöjen kokouksissa, sillä se laskee opiskelijoiden kynnystä ottaa yhteyttä kirjastoon.

Kumpulan kampuskirjastossa tarjotaan maantieteen ja geologian opinnoissa aivan kandintutkielmaseminaarin alussa tiedonhaun opetusta, joka koostuu tiedonhankintaan ja alan keskeisiin tiedonlähteisiin pureutuvasta luentokerrasta ja sitä seuraavasta pienryhmäopetuksesta. Pienryhmään osallistuu maksimissaan kymmenkunta opiskelijaa sekä näiden ohjaaja ainelaitokselta. Jokaisen osallistujan tutkimusaiheen perustiedonhakuun käytetään kymmenisen minuuttia. Seminaariohjaajan läsnäolo ja ohjaus on tässä vaiheessa tärkeää, sillä usein opiskelija kaipaa tukea aiheensa rajaukseen.

Yksilöllinen ohjaus aiheen rajauksessa ja tiedonhaussa auttaa opiskelijoita työssään hyvään alkuun. Jo se auttaa yleensä opiskelijoita rajaamaan aihettaan tarkoituksenmukaisemmaksi. Samalla muut opiskelijat oppivat aihealueen tiedonlähteistä, ja  tieteenalayhdyshenkilön substanssituntemus karttuu. Laitoksen ohjaava opettaja pysyy lisäksi jatkuvasti kärryillä viimeisistä tiedonlähteistä ja tiedonhakutavoista.

Kumpulan kampuksella kehitetty malli* on yliopistoyhteisölle todellinen win-win-win-win.

Seuraa Lauria Twitterissä:


* Virrankoski, Antti; Kakkonen, Anne (2012). Tieteellisen tiedon lähteillä : kirjaston ja ainelaitoksen opetusyhteistyö opiskelijoiden tutkimus- ja työelämävalmiuksien parantamiseksi. Terra 124 (2012) : 3, s. 199-203.