Bibliometriikka Goes Bang

Kirjaston kuukauden kasvo on huhtikuussa Lauri Bang, geologian ja maantieteen tieteenalayhdyshenkilö Kumpulan kampukselta.

Taustallaan Laurilla on ympäristöekonomian tutkinto Helsingin yliopistosta. Hetken aikaa tutkijana työskenneltyään Laurilla alkoi takaraivossa elää jo opintoaikoina syntynyt ajatus, että kirjastoala voisi kuitenkin olla se oma juttu.

Lauri Bang Kumpulan kampuskirjastossa
Lauri Bang, geologian ja maantieteen tieteenalayhdyshenkilö Kumpulan kampuskirjastossa

Ura kirjastoissa alkoi Kouvolassa musiikkikirjastonhoitajana, ja jatkui sen jälkeen Lahdessa ammattikorkeakoulun ja yliopistokeskuksen informaatikkona. Yleisessä kirjastossa työn monipuolisuus oli kyllä hauskaa, arkipäivässä oli enemmän erilaisia asiakkaita ja kasvokkaista henkilökohtaista tietopalvelua, jonka aihepiiri saattoi olla mitä tahansa: sukujen vanhoista rajariidoista juuri oikean partituurin etsimiseen.

Yhteinen nimittäjä yleisen ja tieteellisen kirjastotyön välillä on tietenkin juuri se tyytyväinen asiakas, joka saa sen, mitä tarvitsee ja haluaa. Tosin nykyään suurin osa tietopalvelutyöstä tapahtuu sähköpostilla, sillä opiskelijat ja tutkijat osaavat ottaa suoraan yhteyttä. Näin myös tietoasiantuntijalla on enemmän aikaa selvitellä juttuja etukäteen

Bibliometriikalla vaikuttavuutta

Huomattava osa Laurin työstä on viime aikoina ollut bibliometristen analyysien tekemistä. Kyse on viittausanalyysien lisäksi muustakin tutkimuksen arviointia tukevasta metriikasta. Kirjastossa bibliometriikasta on ollut apua mm. kokoelmatyössä kun kokoelmia on karsittu tai vastaavasti hankittu tiettyjä takautuvia vuosikertoja sen perusteella, mihin kampuksen tutkijat ovat viitanneet.

Maaliskuussa 2015 Lauri osallistui Leidenin yliopiston vuosittain järjestämään bibliometriseen koulutukseen. Kurssilla kasvoi ymmärrys erityisesti erilaisten bibliometristen indikaattoreiden ominaisuuksista ja niiden käytöstä. Myös keskustelut ympäri maailmaa kotoisin olevien kollegoiden kanssa olivat antoisia. Kuten olettaa saattaa, Suomen ilmainen koulutusjärjestelmä ja hyvät Pisa-tulokset olivat asioita, joita sai avata uteliaille useanakin iltana.

Metriikan käytön lisääntyessä kirjasto koetaan puolueettomana toimijana, jolla on osaamista siitä, miten eri viittaustietokannat ja muut analyysivälineet eroavat toisistaan. Mittaaminen yleistyy, ja pyynnöt kirjaston metriikkatiimille lisääntyvät koko ajan, kun laitokset haluavat bibliometristä tietoa toiminnanohjauksensa tueksi. Myös yliopiston hallinnosta tutkimuksen toimialalta tulee paljon pyyntöjä esimerkiksi yritysyhteistyöhön liittyen.

Kirjaston metriikka-tiimin tavoittaa palveluosoitteesta: metrics-info@helsinki.fi

Kandiseminaareissa kaikki oppivat

Rakkainta Laurille työssä on kuitenkin informaatiolukutaidon opetus kandiseminaareissa. Opiskelijayhteistyö on työn ydin, ja suurin tyydytys työssä syntyy siitä, että asiakas ymmärtää jonkun itselleen uuden asian, ja osaa sen sen jälkeen niin, että opiskelijan oma työ helpottuu. Se on se, mistä asiakkaat myös kirjastoa palautteessaan eniten kiittävät. Olennaista on, että kandiseminaarin yhteydessä tapahtuvan tietopalveluun perehtymisen lisäksi kirjaston tieteenalayhdyshenkilö käy näyttämässä naamaansa esimerkiksi ainejärjestöjen kokouksissa, sillä se laskee opiskelijoiden kynnystä ottaa yhteyttä kirjastoon.

Kumpulan kampuskirjastossa tarjotaan maantieteen ja geologian opinnoissa aivan kandintutkielmaseminaarin alussa tiedonhaun opetusta, joka koostuu tiedonhankintaan ja alan keskeisiin tiedonlähteisiin pureutuvasta luentokerrasta ja sitä seuraavasta pienryhmäopetuksesta. Pienryhmään osallistuu maksimissaan kymmenkunta opiskelijaa sekä näiden ohjaaja ainelaitokselta. Jokaisen osallistujan tutkimusaiheen perustiedonhakuun käytetään kymmenisen minuuttia. Seminaariohjaajan läsnäolo ja ohjaus on tässä vaiheessa tärkeää, sillä usein opiskelija kaipaa tukea aiheensa rajaukseen.

Yksilöllinen ohjaus aiheen rajauksessa ja tiedonhaussa auttaa opiskelijoita työssään hyvään alkuun. Jo se auttaa yleensä opiskelijoita rajaamaan aihettaan tarkoituksenmukaisemmaksi. Samalla muut opiskelijat oppivat aihealueen tiedonlähteistä, ja  tieteenalayhdyshenkilön substanssituntemus karttuu. Laitoksen ohjaava opettaja pysyy lisäksi jatkuvasti kärryillä viimeisistä tiedonlähteistä ja tiedonhakutavoista.

Kumpulan kampuksella kehitetty malli* on yliopistoyhteisölle todellinen win-win-win-win.

Seuraa Lauria Twitterissä:


* Virrankoski, Antti; Kakkonen, Anne (2012). Tieteellisen tiedon lähteillä : kirjaston ja ainelaitoksen opetusyhteistyö opiskelijoiden tutkimus- ja työelämävalmiuksien parantamiseksi. Terra 124 (2012) : 3, s. 199-203.

One Reply to “Bibliometriikka Goes Bang”

Comments are closed.