Monipuolinen Editori avaa uusia mahdollisuuksia julkaisemiseen ja opetukseen

Editori-palvelu vahvistaa kirjaston julkaisupalveluiden kokonaisuutta ja tukee avoimen tieteen koulutukseen ja julkaisemisen edistämiseen liittyviä tavoitteita. Julkaisutilaisuudessa 21. toukokuuta nousi esiin erityisesti Editorin monipuolisuus julkaisualustana ja monikäyttöisyys opetuksessa.

Continue reading “Monipuolinen Editori avaa uusia mahdollisuuksia julkaisemiseen ja opetukseen”

Tule hiomaan aineistonhallintasuunnitelmasi kuntoon kevään DMPTuuli-työpajoihin!

Haluatko opastusta tutkimusdatanhallinnan hyviin käytäntöihin ja parantaa aineistonhallintasuunnitelmaasi (DMP, data management plan) asiantuntijoiden ohjauksessa? Osallistu kevään DMPTuuli-työpajoihin!

DMPTuuli-työpajoissa paneudutaan tutkimusdatan hallinnan keskeisiin asioihin ja työstetään omaa aineistonhallintasuunnitelmaa. Työpajassa käydään läpi Suomen Akatemian huhtikuun hakuilmoituksen mukainen DMP-pohja (ks. Akatemian hakuilmoitukset kohdassa Tulossa hakuun). Aineistonhallintasuunnitelman täyttämiseen käytetään DMPTuuli-työkalua, ja palvelun käyttäjäksi on hyvä kirjautua jo ennen työpajaa.

Työpajoihin voivat osallistua kaikki Helsingin yliopiston tutkijat, opiskelijat ja henkilökuntaan kuuluvat. Työpaja on maksuton. Opetuksen pääkieli on englanti, mutta henkilökohtaista opastusta saa myös suomeksi.

DMPTuuli workshops / kevät 2019

Keskusta
Kaisa-talon viidennen kerroksen tietokoneluokka 5057

  • Tiistaina 2. huhtikuuta klo 12–14
  • Maanantaina 8. huhtikuuta klo 10–12
  • Keskiviikkona 17. huhtikuuta klo 14–16

Meilahti
Terkko Health Hubin ensimmäisen kerroksen PC-tietokoneluokka (Haartmaninkatu 4)

  • Tiistaina 2. huhtikuuta klo klo 13–15

Viikki
Infokeskus Korona (Viikinkaari 11 A)

  • Perjantaina 5. huhtikuuta klo 9–11 (IT-luokka 139) – tuo oma kannettava mukanasi!

Ilmoittautuminen & lisätiedot

Ilmoittautumiset tehdään Henkassa: http://www.helsinki.fi/trainingcalendar. Löydät työpajat valitsemalla Henkan “Training program” -osion alasvetovalikoista Topic: “Digital tools and procedures” ja Arranging organisation: “Helsinki University Library”.

Työpajat järjestää Helsingin yliopiston Datatuki. Jos sinulla on ongelmia tai kysymyksiä ilmoittautumisen tai työpajojen suhteen, ota yhteyttä: datasupport@helsinki.fi.

Huom! Jos olet ensi kertaa täyttämässä aineistonhallintasuunnitelmaa tai koet datanhallinnan muuten vieraaksi, suosittelemme, että perehdyt asiaan RDM basics -luennoilla – tai tutustut muuten perusterminologiaan ja DMPTuuliin. Kursseista ja työpajoista löytyy täältä: http://libraryguides.helsinki.fi/rdm/courses-workshops. Johdatusta datanhallinnan tematiikkaan tarjoavat oppaamme:

“Vastaamme kaikkiin kirjastoa koskeviin kysymyksiin” – Kirjasto kylässä tuo kirjastopalvelut lähelle yliopistolaisia

Viime syksynä alkaneet Kirjasto kylässä / Meet your librarian -vierailut tekevät kirjaston palveluvalikoimaa tutuksi siellä, missä tutkijat, opettajat ja opiskelijat liikkuvat. Kyläilytoiminta jatkuu keväällä, ja kirjasto räätälöi vierailuja tilanteen ja kyläilypaikan toiveiden mukaan.

Continue reading ““Vastaamme kaikkiin kirjastoa koskeviin kysymyksiin” – Kirjasto kylässä tuo kirjastopalvelut lähelle yliopistolaisia”

Uusi opas auttaa tutkijaa parantamaan tutkimuksensa näkyvyyttä

Maailmassa julkaistaan yli 4000 tutkimusartikkelia päivittäin. Tutkimuksen näkyvyyden parantamisesta on tullut yhä tärkeämpi osa tutkijan työtä. Sitä kautta tutkimus saavuttaa vastaanottajat ja sen vaikuttavuus paranee. Tämä tukee myös tutkijan omaa akateemista uraa ja mainetta.

Altmetric Explorer, Kudos ja PlumX kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston palveluvalikoimaan.

Helsingin yliopiston kirjaston uusi tutkijoille suunnattu opas, Research Visibility & Altmetrics, esittelee tutkimuksen näkyvyyteen liittyviä verkkotyökaluja ja opastaa niiden käytössä. Kompakti opas vastaa muun muassa seuraaviin kysymyksiin:

  • Miten parantaa tutkimuksen näkyvyyttä?
  • Mitkä työkalut ovat suositeltavia ja miten niitä käytetään?
  • Miten Helsingin yliopiston tutkijat ovat käyttäneet erilaisia työkaluja?
  • Mitä altmetriikka tarkoittaa ja mitä hyötyä on sosiaalisen median metriikasta?
  • Mitkä ovat sosiaalisten median palveluiden, kuten Academia.edun ja ResearchGaten, edut ja haitat?

Englanninkielinen opas luo katsauksen useisiin verkkotyökaluihin ja tarkastelee lähemmin kolmea palvelua: Kudosta, PlumX:ää ja Altmetric Exploreria. Nämä kuuluvat Helsingin yliopiston kirjaston palveluvalikoimaan, ja kirjasto tukee niiden käyttöä.

Research Visibility & Altmetrics -oppaan ovat toteuttaneet kirjaston tietoasiantuntijat ja tieteenalayhdyshenkilöt Jukka Englund, Terhi Sandgren, Markku Roinila ja Mika Holopainen.

Lehtineuvotteluiden tavoitteena tieteen avoimuus kohtuuhintaan

Helsingin yliopiston tutkijat, opettajat ja opiskelijat menettävät tänään pääsyn satoihin tiedejulkaisuihin, kun kansallisen FinELib-kirjastokonsortion ja tiedekustantaja Taylor & Francisin neuvottelut päättyivät tuloksettomina. Toisen suuren tiedekustantajan Wileyn kanssa neuvottelut ovat yhä käynnissä, ja pääsyä aineistoihin on jatkettu 18. helmikuuta asti.

FinELib-palveluista vastaava Arja Tuuliniemi pitää tilannetta valitettavana, mutta ovi neuvotteluihin on auki.

“Olemme valmiita jatkamaan neuvotteluja, jos kustantaja kohtuullistaa vaatimuksiaan”, Tuuliniemi toteaa FinELib-tiedotteessa.

FinELib-tavoitteilla laaja tuki

Neuvottelujen kariutumisessa on kyse rahasta. Taylor & Francis ei ole ollut toistaiseksi valmis tinkimään tuottoisasta liiketoiminnastaan FinELibin neuvottelutavoitteiden hyväksi.

FinELibin tavoitteena on sopimus, joka kattaa lehtien lisäksi tutkijoiden avoimen julkaisemisen kirjoittajamaksut – ilman lisämaksua. Tällä pyritään yhtäältä jatkuvasti kohoavien kustannusten hillitsemiseen, toisaalta kestämättömäksi käyneen tilausmaksumallin muuttamiseen tiedeyhteisöä paremmin palvelevaksi.

Vastaavia neuvotteluita käydään eri maissa, ja FinELibin neuvottelutavoitteet ovat linjassa myös Euroopan unionin ja opetus- ja kulttuuriministeriön tavoitteiden kanssa. Viime syksynä Suomen yliopistojen rehtorineuvosto UNIFI asettui FinELib-tavoitteiden taakse.

“UNIFI antaa täyden tukensa FinELibin listaamille neuvottelutavoitteille. Niihin kuuluu muun muassa se, että tutkijoilla on mahdollisuus julkaista artikkelinsa avoimina ilman lisämaksua. Tärkeää on sekin, että avoin julkaisu ei kasvata tieteellisen julkaisemisen ja tiedelehtien käytön kokonaiskustannuksia”, UNIFIN syyskuun tiedotteessa todetaan.

Myös Helsingin yliopisto tukee neuvottelutavoitteita.

“Helsingin yliopistossa avoin tiede on yksi strategisista painopisteistä, ja siksi yliopisto tukee täysin FinELibin neuvottelutavoitteita. Molempien kustantajien tarjoukset ovat toistaiseksi olleet sellaisia, että ne eivät ole olleet hyväksyttävissä kustannusten sen enempää kuin avoimuudenkaan näkökulmasta”, tutkimuksesta vastaava vararehtori Paula Eerola toteaa.

Eerola ymmärtää tutkijoiden huolen aineistojen saatavuudesta, mutta katsoo, että “on aika kääntää tiedejulkaiseminen uuteen asentoon”.

“Koska tiedelehden maine ei kasva tai laske nopeasti, on tärkeää kohdistaa avoimuuden paine ennen kaikkea suuriin hyvämaineisiin lehtiperheisiin ja niiden kustantajiin. Tarve tähän muutokseen tunnustetaan maailmanlaajuisesti”, Eerola sanoo.

Kirjasto yliopistolaisten tukena

Tavoitteiden ajamisella on luonnollisesti myös toinen puoli: yliopistolaisten pääsy valtaosaan Taylor & Francisin aineistoja katkeaa – osaan T&F-aineistosta on pääsy HY:n vanhojen sopimusten kautta. Helsingin yliopiston kirjastossa on valmistauduttu siihen mahdollisuuteen, että sopimus katkeaa joksikin aikaa.

“Avoimuuden toteuttaminen kohtuullisilla kustannuksilla palvelee koko yliopisto- ja tiedeyhteisön etua. Siirtymäajalla haluamme auttaa tutkijaa ja opiskelijaa saamaan käyttöönsä niin uudet kuin vanhemmatkin tieteelliset artikkelit. Tiedotamme neuvottelujen edistymisestä ja kehitämme ohjeistustamme sen suhteen, kuinka artikkelit ovat käyttöön saatavissa”, ylikirjastonhoitaja Kimmo Tuominen sanoo.

Kirjaston verkkosivustolta löytyy Alternative Access -sivu, joka tarjoaa vinkkejä artikkelien hankkimiseen tilanteessa, jossa niihin ei ole pääsyä. Alternative Access -sivulta löytyy myös ajantasaisin tieto lehtineuvottelutilanteesta. Kirjasto kartoittaa jatkossakin erilaisia tapoja tuoda tarvittavat artikkelit yliopistolaisten saataville.

“Lähiaikoina alamme hyödyntää myös Copyright Clearance Centerin Get It Now -artikkelivälityspalvelua, jonka toivomme osaltaan helpottavan artikkeliaineiston löytyvyyttä. Vastaamme mielellämme tutkijoiden ja opiskelijoiden kysymyksiin niin sähköpostissa, kasvokkain kuin chatissakin”, Tuominen sanoo.

Helpoiten kirjastoon saa yhteyden laittamalla sähköpostia palveluosoitteeseen: e-library@helsinki.fi.

Helsingin yliopiston keskitetty julkaisutuki rakentaa tietopohjaa avoimen julkaisemisen kustannuksista

Helsingin yliopiston kirjasto näkee Elsevier-sopimukseen liittyvän julkaisutuen Helsingin yliopistolaisille käytännöllisenä ratkaisuna. Tavoitteena on saada tietoa kokonaiskustannuksista suuren tiedekustantajan lehdissä, ja edistää avointa julkaisemista pitkällä aikajänteellä. Määräaikaisella ratkaisulla kerätään tietopohjaa tulevia sopimusneuvotteluja varten. Helsingin yliopiston tai Helsingin yliopiston kirjaston kanta hybridijulkaisemiseen ei ole muuttunut.

Continue reading “Helsingin yliopiston keskitetty julkaisutuki rakentaa tietopohjaa avoimen julkaisemisen kustannuksista”

Kaksitoista tapaa tuoda avointa tiedettä opetukseen

Kirjaston lokakuisessa #OAhaaste-kampanjassa etsittiin keinoja, joilla avointa tiedettä voitaisiin tuoda mukaan yliopisto-opetukseen jo kandi- ja maisterivaiheessa. On aika katsoa, mitä saatiin aikaan.

Kampanjan aikana yliopistoyhteisön – opettajien, opiskelijoiden ja tutkijoiden – kokemuksia ja näkemyksiä kerättiin sosiaalisen median kanavien (Facebook, Twitter, blogi), sähköpostin, haastatteluiden ja kasvokkaisten kohtaamisten kautta. Vaikka kampanjan teema tuntui monista ehkä vaikealta, ehdotuksia saatiin kokoon lopulta ihan mukava määrä, yhteensä 42 kappaletta.

Esitetyt ehdotukset voidaan ryhmitellä 12 erilaiseen keinoon, joilla avoin tiede voidaan tuoda mukaan opetukseen. Esittelemme tässä artikkelissa nämä keinot, ja aloitamme perusasioista:

Avoin tiede koostuu useista osatekijöistä. (Kuvalähde: FOSTER Open Science)

1. Avoimen tieteen sisältöjen opettaminen. Periaatteessa avointa tiedettä voidaan tuoda opetukseen yksinkertaisesti siten, että opetetaan avoimen tieteen sisältöjä (avoin julkaiseminen, avoin data, avoimet oppimateriaalit jne.). Mitä avoin tiede tarkoittaa? -tyylisen näkökulman esillä pitäminen nähtiin #OAhaaste-kampanjassa erityisesti kirjaston tehtävänä. Kirjaston toivottiin tuovan tätä esiin opiskelijoille ja opetushenkilökunnalle suunnatuissa tilaisuuksissa, kuten kandikursseilla, tiedonhankinnan opetuksessa ja kampustapaamisissa. Avoimeen tieteeseen liittyvistä asioista on jo tällä hetkellä saatavilla paljon tietoa muun muassa kirjaston sivuilla (mm. avoin julkaiseminen, datanhallinta, tiedonhankinnan oppaat) ja Avoimen tieteen käsikirjassa.

“Avoimien aineistojen käyttö on oikeastaan aika vaikeata. Pitää opettaa opiskelijoita etsimään oikeita resursseja, ja miettimään niitä periaatteita, joilla löytää luotettavan aineiston. Kyllä me tiedämme, ettei netissä kaikki ole luotettavaa. Digitaalisen lähdekritiikin vaatimus on noussut erittäin keskeiseksi.” (Mirkka Lappalainen)

Avoimen tieteen sisältöjen hyödyntäminen opetuksessa

Avointa tiedettä voidaan tuoda opetukseen hyödyntämällä sen eri elementtejä, siis avoimessa tieteessä tuotettuja sisältöjä, opetuksessa. #OAhaasteen perusteella tämä on kaikkein tavallisin ja luontevin tapa tuoda avointa tiedettä opetukseen.

2. Avointen julkaisujen hyödyntäminen opetuksessa. Tämä keino nousi useimmin esiin #OAhaasteen aikana, ja esimerkiksi oikeustieteen professorin Panu Minkkisen haastattelu käsitteli pitkälti avoimiin julkaisuihin (Open Access, OA) liittyvää problematiikkaa. Kynnyskysymyksenä pidettiin käytön helppoutta: avointen julkaisujen valitsemisen pitäisi olla yhtä helppoa kuin kirjaston maksamien lisensoitujen aineistojen. Kirjastolla on tässä luonnollisesti oma tehtävänsä, ja Opettajan oppaasta löytyykin tietoa avointen aineistojen valitsemiseen. Samalla on huomattava, että avoimia julkaisuja hyödynnetään jo nyt opetuksessa, jopa kokonaisia kursseja on rakennettu avointen aineistojen varaan, kuten eräs opiskelija toi Kumpulassa esiin.

“Teoriassa olisi mahdollista hyödyntää open access -julkaisuja oppikirjojen asemasta, mutta se on satunnaista. – – En ole nimenomaisesti etsinyt open access -tyyppisiä julkaisuja, kun meillä on kuitenkin yliopiston kautta pääsy Elsevierin ja Springerin hallinnoimiin suuriin lehtipaketteihin.” (Panu Minkkinen)

3. Avoimen datan hyödyntäminen opetuksessa. Avoin data tai avoimet tutkimusaineistot (Open Data) mainittiin usein avointen julkaisujen rinnalla. Avointa dataa hyödynnetään opetuksessa paljon, ja #OAhaasteen aikana tuli esiin, että sitä voitaisiin hyödyntää vielä enemmän, jos sitä olisi tarjolla. Muutamia datalähteitä mainittiin, erityisesti kulttuuridataan (Finna, Europeana) liittyen – ja avointa dataa löytyy myös ATT-hankkeen Etsimen, Tietoarkiston Ailan ja OpenAIREn Zenodon kautta. Tieteenalakohtaisia datalähteitä löytyy myös kirjaston tutkimusoppaista.

“Maantieteessä meillä on ollut jo toistakymmentä vuotta sellainen verkko-osoite kuin Paikkatietolainaamo (nykyisin Paikkatietoikkuna), jossa on hyvin monipuolista paikkatietoa opetuksen käyttöön.” (Markku Löytönen)

“Molekyylibiologinen tutkimus on jo perinteisesti hyvin avointa. Jokainen molekyylibiologi käyttää avoimia tietokantoja, joihin lähetetään muitta mutkitta esimerkiksi DNA-data viimeistään sitten, kun se on muuten julkaistu. – – Näiden alojen opetuksessa käytetään yhtä itsestäänselvästi avoimia tietokantoja.” (Mikael Niku)

4. Avointen tiedonlähteiden hyödyntäminen opetuksessa. Tutkimusaineistojen ohella opetuksessa voidaan hyödyntää myös muita vapaasti saatavilla olevia tiedonlähteitä. #OAhaasteessa näistä mainittiin muun muassa Internet Archive ja Youtube-videopalvelu, joista löytyy kaiken muun lisäksi myös laaja valikoima luentotallenteita ja opetusvideoita. Netistä löytyy paljon hyödyllisiä tiedonlähteitä (esim. Open Culture), mutta opetuskäytössä on hyvä huomioida myös tekijänoikeusnäkökulma. Se voi tuottaa haastaviakin tulkintatilanteita, joita pohdittiin myös #OAhaasteen aikana.

“Kannattaako luennoida sellaista asiaa, jonka joku on tehnyt jo muualla paremmin ja johon liittyy vielä kirjallisuutta? Avoin tiedehän toimii myös maailmalta meihin päin, ja on hyvä miettiä, kannattaako tietyt jutut ottaa muualta.” (Minna Autio)

“OA-kokoelmien ansiosta 1800/1900-lukujen lähteet (teksti, kuva, ääni) aiempaa suuremmassa & aktiivisemmassa käytössä kursseillani.” (Elise Garritzen)

“Siellä [Youtubessa] on hyviä, kansainvälisiä yliopistoväen tekemiä menetelmävideoita, joita olen käyttänyt. Myös oman tiedekunnan piirissä on tuotettu Opettajien akatemian kehittämisrahalla esimerkiksi Kvantiblogin SPSS-videot.” (Riitta Jyrhämä)

5. Avoimen lähdekoodin hyödyntäminen opetuksessa. Konkreettiset esimerkit jäivät #OAhaasteessa vähäisiksi, mutta avoimen tieteen kokonaisuuteen kuuluvaa avointa lähdekoodia (Open Source) voidaan hyödyntää monin tavoin opetuksessa. Koodin vapaa käytettävyys, jaettavuus ja muunneltavuus antavat pohjan luoviin sovelluksiin opetuksessa. Sen lisäksi, että avoimen lähdekoodin kehittäminen voi olla kurssin aiheena, avoimen lähdekoodin ohjelmia käytetään muun muassa oppimateriaalien tuottamisessa, tehtävien tekemisessä ja oppimisympäristöissä, esimerkkinä Helsingin yliopistossa käytettävä Moodle (ks. myös HY:n avoimen lähdekoodin oppimissovellukset).

Tee-se-itse eli opettajat avointa tiedettä toteuttamassa

Valmiiden kurssimateriaalien lisäksi opettajat tuottavat oppimateriaaleja myös itse. Kun opettaja jakaa luomansa oppimateriaalit – tai jopa kokonaisen kurssin – avoimesti, hän toteuttaa avointa tiedettä. Tämä on suorin tapa tuoda avointa tiedettä opetukseen.

6. Avointen oppimateriaalien tuottaminen ja hyödyntäminen opetuksessa. Avoimet oppimateriaalit (Open Educational Resources) ovat avoimen tieteen ytimessä. Opetusaineistojen jakaminen, samoin kuin avointen oppimateriaalien hyödyntäminen opetuksessa, nousi myös #OAhaasteessa esiin, vaikka käytännön esimerkkejä esitettiin vähän. #OAhaasteeseen osallistunut Mari Pesola Suomen yliopistot Unifi ry:stä on mukana korkeakoulujen hankkeessa (Avoimen tieteen käytäntöjen hyödyntäminen opetusmateriaalien tuottamisessa), jossa edistetään opetusmateriaalien avointa jakamista. Hän toi esiin lisensointinäkökulman, joka varmasti korostuu jatkossa – ja jossa apuna on kirjastossa valmisteltu Helsingin yliopiston lisenssiopas (ks. myös ImagOA-opas kuvien hyödyntämiseen).

“Making teaching materials free among teachers and learners alike is also a good idea. I am indebted to many teachers across the world for some ideas on content, format and methods. However, it might also be reasonable to introduce some system of copyrighting teaching materials / course syllabi, similarly to that for outputs of research work. Otherwise, as so often, what we produce as teachers is valued less than what we do as researchers. A course programme / lecture is not featured on our publication lists. But why not?” (Irina Herzon)

7. Kurssin avaaminen kaikille. Oppimateriaalien avaamisen jälkeen seuraava askel on kokonaisen kurssin avaaminen. Näitä kaikille avoimia verkkokursseja eli MOOC-kursseja (Massive Open Online Course) on myös Helsingin yliopiston kurssivalikoimassa, ja tarjolla on myös ATT-hankkeessa toteutettu Avoimen tieteen kurssi. #OAhaasteessa avointen verkkokurssien merkitys nähtiin paitsi opetuksen demokratian myös opetuksen yhteiskunnallisen vaikuttavuuden, opetuksen laadun ja organisaation näkyvyyden kannalta. Avoimet kurssit voivat vaikuttaa myös opiskeluvalintoihin: eräs Kumpulan opiskelija kertoi tietojenkäsittelytieteiden MOOC-kurssin antaneen tuntumaa alan opintoihin ja vaikuttaneen lopulta opiskeluvalintaan.

“Vain näkyväksi tekemällä pystytään nostamaan opetuksen laatua. Tiede toimii samalla tavalla: tiedettä julkaistaan ja sille halutaan yleisöä, jolloin se alistetaan kritiikille. Jos yliopisto haluaa olla huippuopetuksen keskittymä, meidän on oltava valmiita avautumaan. Se, että tehdään vähän näkyvämmin, tarkoittaa, että jopa ulkopuoliset pääsevät kurkkaamaan opetuksen sisään. Se on väistämättä kannuste opettajalle.” (Jaakko Kurhila)

“Avoimesti saatavilla oleva opetus myös brändäämistä. Eurooppalaiset huippuyliopistot tekevät kalliita ja hyvin toteutettuja MOOC-kursseja Aasian-markkinoille. – – MOOC-kurssit toimivat juuri tällaisina näyteikkunoina. Helsingin yliopistosta minulle tulee mieleen Kimmo Vehkalahden opetus, johon osallistuu jopa 800 opiskelijaa. Ennen luentosalit määrittelivät, paljonko osallistujia voi olla. Nyt se on kiinni verkkoyhteyksistä ja luennoitsijan kekseliäisyydestä.” (Minna Autio)

8. Avointen julkaisualustojen hyödyntäminen. Gaudeamuksen kustannusjohtaja Leena Kaakinen toi Avoimen tieteen iltapäivässä esille, että avoimia julkaisualustoja voisi tulevaisuudessa hyödyntää myös opetuksessa. Ajatus on ollut ainakin alustavasti esillä Gaudeamuksen ja Helsingin yliopiston yhteisessä hankkeessa, jossa luodaan avoimen julkaisemisen tiedekustantamo eli Helsinki University Press (HUP). Tarkkojen suunnitelmien puuttuessa on lupa ideoida. Voisi ajatella, että HUP:n avointa julkaisualustaa käytettäisiin vaikkapa opetuksessa tuotettujen – opettajien tai opiskelijoiden tuottamien – aineistojen jakamiseen.

Opettaja fasilitoijana, yhteisö tietoa tuottamassa

“Avoin tiede ja tutkimus eivät ole vain kokoelma keinoja ja suosituksia, 
vaan tutkimuskulttuurin muutosprosessi”, todetaan Avoimen tieteen käsikirjassa. Avoimessa tieteessä on pohjimmiltaan kyse yhteisöllisestä toiminnasta, yhdessä rakentamisesta ja jakamisen kulttuurista. Siinä jaetaan oma tuotos muille, jolloin se koituu yhteisön hyödyksi, tai hyödynnetään muiden tekemää työtä. #OAhaasteessa tätä yhteisöllistä perusajatusta lähestyttiin yllättävistäkin näkökulmista. Seuraavissa esimerkeissä voisi olla kyse avoimen tieteen kulttuurin luovasta soveltamisesta opetukseen.

9. Opiskelijoiden osaamisen hyödyntäminen opetuksessa. Yliopistoissa tehdään jo kandi- ja graduvaiheessa tutkielmia ja pienimuotoisia tutkimuksia, joita voitaisiin hyödyntää osana opetusta nykyistä enemmän. Toisaalta yliopistoissa opiskelee myös laaja joukko erilaisilla osaamisilla varustettuja ihmisiä (ml. erilaiset tutkimusryhmät), jotka voisivat tuoda nykyistä voimakkaammin oman panoksensa opetukseen. Nämä opetustapahtumaa avaavat näkökulmat esitettiin #OAhaasteessa. Ne haastavat yksisuuntaisen opettajalta oppilaalle -mallin ja korostavat opetustapahtuman dialogisuutta ja demokraattisuutta. Kyse on uusien reittien avaamisesta yliopistossa tuotetulle tiedolle. Niissä tiedon tuottaminen nähdään avoimena yhteisöllisenä prosessina, aivan kuten avoimessa tieteessäkin.

“Palvelututkimuksessa on käsite ’resource integration’. Ennen ajateltiin, että jokaisella on omat resurssit, joiden varassa mennään eteenpäin. Nykyään mietitään, mitä resursseja meillä on ryhmänä, ja aletaan rakentaa sen pohjalta. – – Olen tarjonnut opiskelijoille mahdollisuuden opettaa. – – Olennaista on antaa opiskelijoille valtaa tehdä erilaisia juttuja. – – Myös tutkimusryhmät voisivat mielestäni osallistua enemmän opetuksen toteuttamiseen.” (Minna Autio)

“Nykyään, kun halutaan rakentaa hyvä ja vaikuttava oppimiskokemus, yksi ihminen ei voi ratkaista kaikkia asioita. Tarvitaan tiimipohjaisuutta. Meidän pitäisi antaa opiskelijoille paljon enemmän vastuuta varhaisemmassa vaiheessa. Koulutuspolut tulisi rakentaa tutkintojen sisällä niin, että opettajat pyrkivät koko ajan vähentämään omaa vastuutaan. Vastaavasti opiskelijoilta tulisi vaatia enemmän.” (Jaakko Kurhila)

“My experiences show that these [“opening up”] approaches best suit courses, which students chose voluntarily and come already motivated by the topic. – – What goes without saying is that any opening up does require more work form a teacher / facilitator (especially in the beginning) and preparedness to deal with risk: situations, which are difficult and unpleasant, or time-consuming to control.” (Irina Herzon)

10. Opetuksen avaaminen yliopiston ulkopuolelle. Jos tiedon tuottaminen nähdään avoimessa tieteessä yhteisöllisenä prosessinä, myös yliopiston ulkopuoliset tahot voisivat antaa oman panoksensa yliopisto-opetukseen. #OAhaasteessa tuotiin esille yhteistyömahdollisuudet kansalaisjärjestöjen, julkishallinnon ja yritysten kanssa. Konkreettiset esimerkit tulivat lähinnä yritysmaailmasta, ja tällöin korostettiin pedagogisten lähtökohtien ensisijaisuutta: yhteistyön on lähdettävä opetuksen tarpeista.

“Yritys antaa meille toimeksiannon, jonka me sovitamme meidän pedagogisiin tavoitteisiimme. Emme ota toimeksiantoa sellaisenaan, vaikka yritykset tietysti näin haluaisivat. Otamme heidän idean, ja alamme opiskelijoiden kanssa tutkia sitä yhdessä. – – Yhteiskunnan kehittäminen on nyt hyvin yrityskeskeistä. Tuntuu, että se on se prioriteetti yliopistossa, ja mekin siihen helposti lukittaudumme. Mutta mielestäni yliopiston pitäisi juuri projektikursseilla lähestyä myös muita yhteiskunnallisia toimijoita.” (Minna Autio)

Avoin tiede opetuksessa on myös näkökulmakysymys

Kuten edellä esitetystä voi havaita, avoin tiede opetuksessa ei ole välttämättä mikään uusi asia yliopisto-opetuksessa. Opetuksessa on ollut yhteistyökumppaneita ennenkin, oppimateriaaleja on vapaasti jaettu ja avoimia tiedonlähteitä on hyödynnetty. Uutta on näiden ajatteleminen avoimen tieteen näkökulman kautta. Tuttuakin opetusmuotoa tai -käytäntöä voi tarkastella avoimen tieteen kannalta – seuraavaksi pari esimerkkiä tästä toisinajattelusta.

11. Kurssinsisäinen julkisuus avoimen tieteen harjoitteluna. Opiskelijat tuottavat kursseilla usein materiaalia, jota muut arvioivat ja mahdollisesti myös käyttävät omissa töissään. Kyse ei ole avoimesta tieteestä sinänsä, koska kurssin tuotokset eivät ole kaikille avoimia. Ne ovat kuitenkin avoimia kurssin sisällä. Kurssinsisäisessä julkisuudessa voi nähdä sellaisia avoimuuden ja läpinäkyvyyden elementtejä, jotka ovat myös avoimessa tieteessä olennaisia. Kenties kurssinsisäiseen julkisuuteen liittyvät harjoitteet voi nähdä avoimen tieteen taitojen harjoitteluna?

“Kurssinsisäinen julkisuus on meille peruskauraa. Nytkin olemme didaktiikassa pitäneet alustuksia, joissa se oma ajattelu tulee näkyväksi, kun se esitellään muille. Meille on erityisen tärkeätä se, että pedagoginen ajattelu kehittyy.” (Riitta Jyrhämä)

12. Yliopistojen luennot ovat kaikille avoimia. Klassinen esimerkki yliopisto-opetuksen avoimuudesta ovat luennot, joihin julkisina tilaisuuksina on kaikilla vapaa pääsy. Periaatteessa tämä opetus on avointa kaikille, vaikka käytännössä luentosaliin mahtuu vain rajattu joukko ihmisiä.

“Eikös yliopistojen luennot ole perinteisesti olleet avoimia kaikille? Suorittaminen vain vaatii kirjoilla olemista.” (Elina Seye)

Jäikö jotain kertomatta?

#OAhaaste-kampanja toteutettiin osana kansainvälisen Open Access Week 2017 -teemaviikon Helsingin-tapahtumien suunnittelua. Sisällöllisenä lähtökohtana kampanjassa oli avoimen tieteen merkitys Helsingin yliopistossa. Avoin tiede nähdään yliopistossa strategisena painopistealueena, ja opetuksen asemaa avoimessa tieteessä on linjattu rehtorin asettaman Digitaalisen julkaisemisen periaatteet -työryhmän raportissa 5.6.2017:

“Yliopisto huolehtii siitä, että opiskelijat yliopiston ja tiedeyhteisön jäseninä ymmärtävät avoimen tieteen merkityksen ja toimivat avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti heti opiskelun alkuvaiheista lähtien. Avoimuus edellyttää toimintakulttuurin muutosta. Toimenpide-esitys: Koulutusohjelmat ja kirjasto ottavat yhteistyössä huomioon avoimen tieteen kandi- ja maisteritutkintojen koulutussisällöissä. Kirjasto edistää avoimen tieteen tiedonhallinnan koulutus-, neuvonta- ja konsultointipalveluita tohtorikoululuille.”

Edellä on esitelty tusinan verran erilaisia keinoja, joilla avointa tiedettä tai avoimen tieteen kulttuuria voidaan tuoda yliopisto-opetukseen kandi- ja maisteritasolla. Lista ei ole kattava, vaan se vaatii täydennystä ja lisää konkreettisia esimerkkejä. Kirjasto ottaa mielellään vastaan uusia avauksia. Jos haluat jakaa näkemyksesi tai kokemuksesi avoimesta tieteestä opetuksessa, voit kommentoida alla olevaan blogikenttään tai ottaa yhteyttä kirjaston oppimisen palveluihin, Tuula Huuskoseen tai Juuso Ala-Kyynyyn.